Vuokkiniemi-Seuran heimotapaaminen oli yleisömenestys!

Smötkyn Riiko Pirttilahdessa. Kuva SA INT

Smötkyn Riiko Pirttilahdessa. Kuva SA INT

Vuokkiniemi-Seuran perinteinen heimotapaaminen lauantaina 13. helmikuuta keräsi Karjalan Sivistysseuran kerhotilan tupaten täyteen, niin että osa yleisöstä joutui jopa seisomapaikoille.

Pääohjelmanumerona oli Helsingin Yliopiston folkloristiikan professorin Lotte Tarkan esitelmä Maailmojen rajalla: Smötkyn Riiko.

Smötkyn Riiko eli viralliselta nimeltään Grigorij Nikolaev Kallijev (s. 24.12.1869 Pirttilahti) oli tietäjä. Lisänimensä Smötky suku sai ilmeisesti ominaisuuksistaan. Professori Tarkan mukaan nimi tulisi laiskotella eli smötkistellä sanasta. Smötky oli suvussa kulkeva pilkkanimi ”korkonimi” joka lienee annettu tuntematomalle esivanhemmalle laiskuudesta, ”smötkistelystä”  (Tarkka: Rajarahvaan laulu, s. 354)

Aino Tervasovan mukaan, Smötky lisänimi on ilmeisesti muodostunut venäjänkielen sanasta смётка (smjotka) – nopeaälyinen. Sana ei ole käsitykseni mukaan enää nykyvenäjänkielen käytössä. (Tervasova: Laukkurin tyttärentytär muistelee, s. 54-55). Karjalan Kielen sanakirjasta löytyvää sanaa šmotkissella on käytetty toisella puolella Karjalaa – Suistamossa.

Kallijevien suku on ammoin saapunut Vienaan, perimätiedon mukaan Suomesta. Aluksi asuneet Kivijärvellä ja sieltä muuttaneet Pirttilahteen. Suvun kanta-isänä Vienassa voidaan pitää vuoden 1763 verorevisiossa Vuokkiniemessä esiintyvää Nikifor Kalinia (sn. 1731). Jo Riikon isää sanottiin Smötkyn Miikkulaksi. Todennäköisesti myös tällä lisänimellä haluttiin tunnistaa nimenomaan tämä Kallijevin sukuhaara, muista samassa kylässä, samaan sukuun kuuluvista, Kallijevien perheistä. Vuonna 1890 Pirttilahdessa asui jo 89 Kallijevin suvun jäsentä. (Sari Heimosen tutkimukset arkistolähteistä)

Riiko Kallio tuli Venäjän vallankumouksen aikaan Suomeen ja hän muutti täällä nimensä muotoon Risto Tapionkaski ajan ja tavan mukaan.  Riikon elämä sammui elokuussa vuonna 1942. Hän hukkui verkkoja laskiessaan.

Yleisö seurasi keskittyneesti lämminhenkistä ja jännittävää esitystä, jossa kuultiin mm. Riikon esittämää ja Akseli Gallen-Kallelan parlografinauhalle äänittämää kalevalarunoa. Esityksen jälkeen sukesi vilkas keskustelu, jossa Riion sukulaiset kertoivat suvussa kulkenutta perimätietoa tästä kuuluisasta tietäjästä.

Valokuvia tapahtumasta

-SH

Mainokset

Avainsanat:, ,

%d bloggers like this: