Ainutluatuni Aapisen musejo avattih Koštamukšešša

valentina

Musejon avajaisissa Vienan Karjala -järještön johtaja Valentina Patsukevič kerto vierahilla karjalan kielen aapisešta. Kuva: Tatjana Solovjov

Rahvahienvälisenä fašismin, rasismin ta antisemitismin vaštasena paivänä, 9. pimiekuuta, Koštamukšešša avattih uuši ainutluatuni Aapisen musejo.

Aapisen musejon avajaisih keräyvyttih Koštamukšen eläjät ta vierahat, kumpasien joukošša oli eri kanšallisukšien etuštajie.

Tämänmoisie projektija ei ole aikasemmin ollun Karjalašša eikä Venäjällä. Šen peruštajina ollah Koštamukšen keškuškirjašton ruatajat. Projektin ideja šynty noin puoli vuotta takaperin piirienväliseš­šä Kanšalliskielien šäilyttämisen ta kehittämisen proplemat -konferenššissa.

Ajatuš peruštua musejo tuli mieleh Fir’uza-šeuran johtajalla Il’fanija Nafiginalla, šen jälkeh kun hiän tutuštu muajilmašša ainuoh tatarilaisen aapisen musejoh, kumpani on Arskissa. Il’fanija Nafigina lahjotti Koštamukšen musejon kokoelmah tatarilaisen Alifba-aapisen.

Venäjällä eläy yli 180 eri kanšallisutta, kaikilla on omat kielet ta omat kirjakielet. Šiitä meilä tuli ajatuš, jotta olis mukava luatie aapisien kokoelma kaikista muajilman paikoista ta kaikenmoisilla kielillä. Nyt näyttelyesinehie ei ole vielä äijä. Myö ečimmä ta šuamma lisyä, ta toivomma, jotta aapisien kokoelma tulou täytymäh, kertou Koštamukšen keški-kirjašton johtaja Natalja Borisenko.

Nyt musejon kävijät voijah tuttavuštuo čečenin, avuarin, kumikin, ranškan, valkovenä­ jän, ukrainan, venäjän, šuomen ta tatarin kielen aapisih. Karjalan kielen (varšinaiskarjalan ta livvin) aapisetki ollah musejošša kunnivopaikalla. Musejon avajaisissa Vienan Karjala -järještön johtaja Valentina Patsukevič kerto vierahilla karjalan kielen aapisešta.

On simvolista, jotta juuri Koštamukšešša avattih šemmoni musejo. Vet kaupunkin rakentamiseh ošallistu noin 40 eri kanšan etuštajie. 1980luvun alušša ihmiset eri puolilta Neuvoštoliittuo tultih nuoreh Koštamukšeh elämäh ta ruatamah ta nykypäivih šuaten kaupunkissa eri kanšallisukših kuulujat ihmiset on eletty šovušša.

Kirjutukšešša on käytetty ainehistuo http://www.kostomuksha-city.ru/ -nettišivuilta

Anna Jegorova

Julkaistu Oma Mua lehden luvalla 1.12.2016 (Sari Heimonen) www.omamua.ru

Mainokset

Avainsanat:, , , ,

%d bloggers like this: