Karjalan Sanomat 28.12.2016: Kulttuurivuosi alkaa ortodoksisena jouluna

wp_20161221_052

Kulttuuripääkaupunkilintu on jo Vuokkiniemessä. Sen hakivat Kostamuksen kulttuuri-ja museokeskuksen asiantuntija Jelena Mokejeva (vas.) ja Vuokkiniemen kylätalon johtaja Jelena Pljuiko ennen joulua Unkarin Veszpremistä. Kuva Sari Heimonen

Suomalaisugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi todettu karjalainen kylä odottaa ensi vuonna paljon matkailijoita. He voivat tulla ainakin Suomesta, Unkarista, Virosta, Ruotsista ja Norjasta.

Ortodoksisena joulupäivänä 7. tammikuuta Vuokkiniemen kylä avaa kylätalossaan Kulttuuripääkaupunkivuoden. Iltapäivällä samanlaiset avajaiset pidetään Kostamuksessa, jonka hallintopiiriin Vuokkiniemi kuuluu.

— Kylätalo ei ole iso, sinne mahtuu rajattu määrä vieraita, esiintyjiä ja paikallisia. Avajaisiin Kostamuksessa voi kutsua paljon enemmän vieraita. Haluamme, että mahdollisimman paljon ihmisiä saisi tietoa tästä tapahtumasta, Kostamuksen kulttuuri- ja museokeskuksen johtaja Aleksandr Koktomov sanoo.

Vuokkiniemessä esiintyy paikallisia folkyhtyeitä kuten Kataja ja Martat ja Kostamuksesta tulevia. Avajaisiin Kostamuksessa osallistuu niin suomalais-ugrilaisen kulttuurin tekijöitä kuin myös paikallisia ukrainalaisia artisteja. Kaupungissa toimiva ukrainalainen seura esittää jouluohjelmansa.

— Kulttuuripääkaupunkivuosi on hyvä syy mainostaa sellaisia paikkoja kuten Vuokkiniemi ja Vuonninen, joissa Kalevala-eepoksen tekijä Elias Lönnrot keräsi eniten runoja, Koktomov korostaa.

 

Työntekijöitä irtisanotaan

Kulttuuri- ja museokeskuksen johtaja Koktomov paheksuu, että Kostamuksen ensi vuoden budjetin leikkausten takia keskuksen neljä työntekijää ja kaksi vahtimestaria voi jäädä työttömäksi. Yksi työpaikka aiotaan supistaa Vuokkiniemen kylätalossa, joka toimii kulttuurikeskuksen alaisuudessa.

— Ensin puhuttiin jopa kahden peruspalkan supistamisesta. Emme kuitenkaan halua, että meitä irtisanottaisiin.Kylätalo tarvitsee luovia työntekijöitä. Odotamme, että ensi vuonna turistien määrä taas lisääntyy, kylätalon johtaja Jelena Pljuiko sanoo.

Kylätalon luovat työntekijät täyttävät yhdessä kolme peruspalkkaa, mikä tarkoittaa, että he eivät saa työstään täyttä palkkaa.

— Taistelemme supistuksia vastaan. Vahtimestarin palkan voi tarpeessa supistaa, mutta silloin täytyy asettaa taloon videokameroita, Pljuiko ehdottaa.

Koktomov vuorostaan on huolestunut, että kulttuuri- ja museokeskuksen matkailuosasto lopettaa toimintansa ensi vuonna, kun sen kolme työntekijää irtisanotaan menojen leikkausten vuoksi.

— Kostamuksen alueen rikasta matkailupotentiaalia ei ole huomattu eikä ole arvostettu niin kuin täytyisi, Koktomov sanoo.

 

Voitto pelasti tuhosta

Kulttuuripääkaupungin status on oikeastaan pelastanut Vuokkiniemen kylätalon sulkemisesta talveksi. Alkusyksystä levisi tieto, että talo voi keskeyttää toimintansa talvella.

— Kylätalolla on lämmitysongelmia. Se on vanha, vuonna 1934 rakennettu kaksikerroksinen talo, jossa aiemmin toimi koulu, Pljuiko kertoo. Rahaa kylätalon lämmitykseen on löydetty.

Nyt Vuokkiniemen kylätalon tehtävänä on vetää ihmisiä kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin.Pljuikon mukaan ohjelman toteuttamiseksi on aikomus myöntää Kostamuksen budjetista noin puolimiljoonaa ruplaa. Rahasumma on supistettu puoleen. — MAFUNin järjestämä suomalais-ugrilaisten kulttuuripääkaupungin kilpailuohjelma ei edellytä voittajalle mitään rahoitusta. Voiton saaneen paikkakunnan täytyy toteuttaa ohjelmaansa omilla resursseillaan, Pljuiko huomaa.

Pljuikon mukaan apua tulee Vuokkiniemi-Seuralta ja sen jäseneltä Sari Heimoselta, joka etsii tukea Vuokkiniemeä varten suomalaisilta säätiöiltä.

 

Kylää on markkinoitava

Suomen Vuokkiniemi-Seura ry:n hallinnon jäsen Sari Heimonen on sitä mieltä, että kulttuuripääkaupungin statuksesta on paljon hyötyä nimenomaan pienille paikoille kuten Vuokkiniemelle.

— Kylä saa kansainvälistä näkyvyyttä ja sitä kautta myös edistää matkailua, Heimonen toivoo.

Hänen sukujuurensa ovat Vienan Karjalasta, hänen mummonsa oli Lesosen sukua Vuokkiniemen lähikylästä Venehjärveltä.

Heimosen mielestä kulttuuripääkaupunkivuonna täytyy keskittyä kolmeen pääasiaan. Karjalan kielen käyttöä on laajennettava, matkailuinfrastruktuuria on kehitettävä ja matkailupalveluita on lisättävä.

— Kieli on tärkeä asia. Useat turistit ovat Suomesta ja he ovat karjalaispakolaisten jälkipolvea. Heille on erityisen miellyttävää, kun voi asioida tuntemallaan kielellä esimerkiksi kaupassa.

Vuokkiniemi on tietysti osalle Karjalan väestöä tuttu paikka, mutta turistit tulevat kylään etupäässä Suomesta. Esimerkiksi Aunuksen tai Laatokan Karjalan asukkaat matkustavat Vienan Karjalaan harvoin.

— Vuokkiniemeä tulisi markkinoida enemmän myös noille alueille ja tehdä kiinnostavaksi. Kulttuuripääkaupunki voitto oli kaikkien karjalaisten voitto. Yhteistyötä eri alueilla asuvien karjalaisten kanssa olisi lisättävä, Heimonen painottaa.

Mitä tapahtuu Vuokkiniemessä? kts ajantasainen ohjelma täältä

Marina Tolsyh
Karjalan Sanomat
http://www.karjalansanomat.ru

Julkaistu Karjalan Sanomien luvalla 30.12.2016 SH

 

Advertisements

Avainsanat:, , , , ,

%d bloggers like this: