Kirjoittajan arkistot: Admin Vuokkiniemi

Matkailijalle infoa Vuokkiniemen palveluista

Vuokkiniemi. Kuva Vitaly Nikulin

Matkailijan palvelut – varmasti viihdyt!!

Kylässä on monenlaista nähtävää ja koettavaa. Vuokkiniemeläiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudesta, sydäntälämmittävästä ystävällisyydestään ja turistien palvelemisesta vuosikymmenten ajan. Kylässä on mahdollista saada erilaisia palveluita etukäteen sopimalla, niitä ovat muunmuassa

  • Folklore esitykset – Vuokkiniemen Katajat
  • Mahdollisuus käydä suuressa Samovaarimuseossa Kormilossa karjalankielisen oppaan kera
  • Mahdollisuus kalastukseen järvellä
  • Mahdollisuus järjestää teemaretkiä
  • Veneretkiä järvelle, jossa makkaranpaisto rannalla etc.
  • Mahdollisuus järjestää ryhmälle illatsut kylätalolla tai koululla
  • Ostaa paikallista käsityötä
  • Lisäksi Vuokkiniemessä on tapahtumia paljon, niistä voit lukea täältä

Näistä ja muista mahdollisuuksista voit kysyä keskitetysti Kylätalolta:

+7921 469 92 74 Valentina Dmitrijeva tai  +7911 420 56 00 Elena Pljuiko

Ruokailusta Vuokkiniemessä

Mikäli käyt päiväseltään Vuokkiniemessä voit tilata etukäteen sovitusti ruokailun.

Runsaaseen ateriaan kuuluu salaatti, pääruoka, kahvi/tee, kahvileipä sekä leivät ja ruokajuomat. Hinta 7 €/hlö. Maksetaan paikanpäällä emännälle. Molemmat puhuvat karjalaa.

  • Olga Remsu, osoite: Perkova 5 A (punainen omakotitalo lähellä Kova Pirttiä) puh: +79215236600
  • Maria Filipova, osoite: Rantakatu 17A (keltainen paritalo lähellä Kuitin torppaa ja kirkkoa) puh: +79214618563

Kyläkierrosta ja kahvit Kylätalolla

Kylätalolta voi tilata kyläkierroksen, jonka kesto on 2,5 tuntia. Kierroksen jälkeen ryhmälle tarjotaan kahvit/teet ja piirakat (tai muu kahvileipä).

Ryhmälle on myös mahdollista järjestää Kylätalolla karjalankielinen Vuokkiniemen esittely, jossa opas kertoo kylän nähtävyyksistä sekä historiasta kuvia näyttämällä. Tämän kesto noin tunti. Tämä sopii erityisesti niille, jotka eivät jaksa kävellä 2, 5 tuntia kyläkierroksella.

Ota näistä yhteyttä +7911 420 56 00 Elena Pljuiko

Kalevalan kansallispuisto

Lisäksi Vuokkiniemen alueella on Kalevalan Kansallispuisto, jonne sovitusti puiston oppaan kanssa voi mennä. Puistossa ei voi vierailla ominpäin.  Tästäkin mahdollisuudesta voi kysyä Kylätalolta. +7911 420 56 00 Elena Pljuiko

Majoitukset

Vuokkiniemen majoituksista löydät lisätietoa täältä

 

Suomalais-ugrilainen musiikkifestivaali -Vuokkiniemessä 1.-2.7.2017 alustava ohjelma

Jg5_-HCQqJI

Vuokkiniemi. Kuva Vitaly Nikulin

Kunne? Vuokkiniemeh!!
1.-2. heinäkuuta 2017 Vuokkiniemi kuččuu vierahie kansainväliseh šuomelaiš-ugrilaiseh musiikkifestivaalih!!!

Vuokkiniemen suomalais-ugrilainen musiikkifestivaali on osa Musiikkijuhla Sommeloa. Kts lisätietoja täältä 

  • Lauantai 1.7. (kellonajat vahvistuvat lähempänä tilaisuutta)
Kaksi konserttia:
Vuokkiniemen Katajat, esiintyvät koululla
Petroskoista Kajahus, esiintyvät Ontsin aukiolla – nuorille suunnattu esitys
  • Sunnuntai 2.7. Musiikkijuhla Sommelo
Konsertteja koko päivä
klo 14.00 Ontsin talolla
klo 18.00 Vuokkiniemen koululla
klo 21.00 Vuokkiniemen Kylätalolla
klo 23.00 iltanuotio konsertti Lietosuarella, jossa musiikkia sekä mukavaa yhdessäoloa
Tarkemmat tiedot esiintyjistä ja esiintymispaikoista päivitämme tälle sivulle lähempänä tapahtumaa.
Konserttiin 2.7. on myös edullinen valmismatka tarjolla lähtö Kuhmo talolta – lisätietoja Sommelon sivuilta

Tulkua terveh Vuokkiniemeh!!!!

Дорогие друзья! А не засиделись ли Вы? А вот Вам очередной анонс!
Вокнаволок вновь ждет гостей!
1-2 июля у нас будет проходить Международный фестиваль финно-угорской музыки!!!

Для Вас выступят коллективы Вокнаволока, Петрозаводска, Удмуртии, Финляндии!!! Точная программа будет позже, а пока поставьте напоминание в своем ежедневнике))

Pirttilahden pruasniekka Su 30.7.2017 ohjelma ja kutsu

Pirttilahden pruasniekka on elvytetty muutama vuosi sitten. Sitä järjestävät entiset kyläläiset Vera Materon johdolla. Pirttilahden pruasniekka on tänä vuonna osa Vuokkiniemi suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki vuotta.  Lisätietoja voi kysellä Veralta. Olisi myös hyvä,  jos pruasniekkavieraat etukäteen voisi ilmoittaa tulonsa, että järjestäjät tietävät varautua mm. venekyyditysmääriin ja tarjoilun määrään  veeruskagu@gmail.com

9.00-11.00   Lähtö Vuokkiniemestä venehillä vanha pristani rannasta tai Materon pihasta

11.30           Pirttilahden tsarkällä alkaa pruasniekka, jossa ohjelmassa mm.

  • Myyntikojuissa tarjoilla käsitöitä yms. 
  • Muzeo elävä
  • Ruokaa
  • Vuokkiniemen Katajien esitys
  • Piirileikkejä
  • Pelaamista

12.00         Pieni kertomus Pirttilahden kylästä

13.00         Kallio Riikon muistoksi pieni tarina

Ohjelmassa myös halukkaille kalmismualla käynti.

TULKOA TERVEH!!!

Tervehdyksin Vera Matero

 

Vienan laulumua keräsi kirjallisuon harraštajie

Enšimmäini Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali piettih 1. šulakuuta Vuokkiniemeššä. Festivali oli omissettu paikallisen runonlaulajan ta taitajan Miihkali Perttusen 200-vuotispäivällä. Še piettih Vuokkiniemi – šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä 2017 -ohjelman rajoissa.

Yleisöä kirjallisuusfestivaaleilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin, linkietty Vkontaktesta.

Vuokkiniemi on vanha runokylä. Še šijoituu kaunehen Kuittijärven rannalla noin 50:n kilometrin piäššä Koštamukšešta. Tiälä Vuokkiniemen šeuvuilla vuosišatojen aikana muotouvuttih vienankarjalaisien kulttuuri, perintehet ta tavat.

Enšimmäini maininta Vuokkiniemeštä on 1679 vuuvvelta. Vuokkiniemen kirikönkylä on vuosišatojen mittah ollun läntisen Vienan Karjalan keškuštana.

Eikä šattumalta Elias Lönnrot šanon Vuokkiniemen kylyä ”runonlaulunmuakši”. Näillä šeutuvilla kehityttih karjalaisien elintavat ta perintehet. Tiä- lä elettih muajilman kuulusat runonlaulajat, kumpasilta Elias Lönnrot oli pannun talteh runolauluja. Šuurimman ošan niistä hiän käytti Kalevalua luaties’s’a. Juuri Vuokkiniemen pitäjäššä Arhippa Perttuselta kirjutettu Šampo-runo oli še kypinä, min vaikutukšella Elias Lönnrotin mieleššä šytty ideja luuvva yhtenäini eepossa.

Ideja järještyä kirjallisušfestivali Vienan Karjalan šyväimeššä šynty meilä jo ammuin. Koštamušta pietäh musiikkifestivalien kaupunkina, ka yhtänä merkittävyä kirjallisušfestivalie ei ole vielä järješšetty, kerto Koštamukšen piäkirjašton johtaja, festivalin järještäjä Natalja Borisenko.

RUNONLAULAJIEN PANOŠ KULTTUURIH

Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali alko Vienan Karjalan kirjallisušperinnön šäilyttämisen proplemoja -kirjallisuškonferenššilla. Šen tarkotukšena oli vaihtua oppie ta šuunnitella tulijua ruatuo tällä alalla.

Vienan Karjala on pohatta kuulusista kirjailijista, kumpaset elettih šielä eri vuosina. Nikolai Jaakkolan, Juakko Rugojevin, Pekka Pertun, Antti Timosen, Nikolai Gippievin ta Ort’t’o Stepanovin teokšet tunnetah Venäjällä ta šen ulkopuolella.

Ka ennein kun Vienan Karjalašša šynnyttih XX vuosišuan tunnetut kirjailijat, Vuokkiniemen pitäjä oli kuulusa omilla runonlaulajilla. Šielä elettih šemmoset kuulusat runonlaulajat kun Arhippa Perttuni ta hänen poika Miihkali, Kieleväiset Vuassila, Ontrei ta Jyrki, Kettuset Jyrki ta Petri ta Lesoni Outukka.

Vielä 50–100 vuotta takaperin runoja laulettih hyvin monet. Ajat on muututtu. Runonlaulajien oša nykysen yhteiskunnan kehitykšeh on niin šuuri, jotta heijän nimet ta muistotiijot kuulutah miän kulttuurih.

Runonlaulajien panoš kulttuurih on niin šuuri, jotta äšen 200 vuuvven piäštä myö muissamma heijän nimie ta tahomma esittyä heitä nuorella šukupolvella, jotta nuoretki tykättäis, kunnivoittais ta piettäis arvošša kanšanrunoutta šekä muanmiehien tuotantuo ta luomistyötä, huomautti kirjallisuškonferenššin avajaisissa Koštamukšen kaupunkipiirin varajohtaja Olga Kerežina.

Markku Nieminen kirjallisuusfestivaaleilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin, linkitety Vkontaktesta.

SANTRA REMŠUJEVAN UARREHLIPAŠ

Yksi viimesistä vienankarjalaisista runonlaulajista oli Santra Remšujeva. Vuotena 2010 Santra mäni tuonilmasih, ka kerkisi jättyä muajilmalla kanšanrunouven erilaisie lajija. Hänen laulut, starinat, runot ta toiset tiijot eletäh ikusešti. Kirjallisuškonferenššissa Santra Remšujevan punukka Marija Remšujeva kerto ämmöh elämäštä ta roolista vanhan perintehen šäilyttäjänä.

Santra Remšujevan lauluja ta kertomukšie on tallennettu šatoja tuntija Juminkeko- šiätijön arhiivah. Santran kertomie starinoja on julkaistu monissa antologijoissa; hänen lauluista on luajittu cd-levy ta häneštä on valmissettu dokumenttielokuvie. Häntä on rikeneh kuultu kuin Karjalan, niin ni Šuomen radijošša ta nähty tv-ohjelmissa. Santran kera loppu yksi aikakauši. Hänen vertaista karjalaisen perintehentaitajua ei enämpi ole – eikä voi tulla, korošti Marija ta lisäsi: – Suali, jotta kenkänä vielä ei ole valmistan ämmöštä eri kirjua, kumpasen kanšien alla šais esittyä Santran uarrehlippahan kaikkie erivärisie lajija.

Šeuruavana konferenššissa esiinty Juminkeko-šiätijön piämieš Markku Nieminen. Hiän kerto Juminkeon toiminnašta karjalaisen kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä, esitti Karjalaiset klassikot -šarjua. Pakinan lopušša Markku šano, jotta ajatuš luatie erikoini kirja Santra Remšujevašta on oikein mukava ta hyö ruvetah ruatamah tällä šuunnalla. Markku Niemistä ei šattumalta kiinnoštan tämä ideja, vet häntä voit šanuo Santra Remšujevan erinomasekši asientuntijakši. Nieminen nauhotti Santran lauluja ta starinoja melkein 30 vuotta ta niin tallenti tämän arvokkahan uartehiston tulijilla polvilla.

Kirjallisuškonferenššissa piettih pakinoja šamoin Miihkali ta Olga Stepanovit šekä Sever-aikakaušlehen piätoimittaja Jelena Pietiläinen. Natalja Borisenko kerto kirjašton roolista kanšalliskirjallisuon šäilyttämiseššä ta kehittämiseššä ta uušista työmuotoista paikallisie kirjailijie varoin.

Miihkali Perttusen patsaan luona lausuttiin runoja. Kuva Tatjana Dobrodeeva Petroskoi. Kuva linkitetty Vkontaktesta.

MIIHKALIN PAČČAHAN LUONA

Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivalin ohjelma jatku juhlakulkulla rumpujen kera Miihkali Perttusen paččahan luo.

Arhippa Perttusen poika Miihkali niise oli kuulusa runonlaulaja. Häntä šanotah ”Pohjois-Homeriksi”. Miihkalilta on tallennettu noin kolme ta puoli tuhatta rivie kalevalamittaista runoutta. Arhippa Perttusen šiätijö ašetetti Miihkalin paččahan vuotena 1991 Vuokkiniemen čärkällä Santra Remšujevan talon vaštapiätä.

Juhlaseremonijašša keräytynyillä kerrottih Miihkalin elämäštä, luvettih runoja, laulettih lauluja.

Illalla koštamukšelaiset lapšet esitettih Šampon takomini -kuklanäytelmä Kalevalaeepossan mukah. Ta šiitä alko kirjallisuon ta musiikin illačču ”Lahjakkahien yštävien piirissä”.

– Kirjallisušfestivalin avulla myö kiinitämmä huomijuo Vienan Karjalan kirjalliseh perintöh ta šen šäilyttämisen proplemoih. Toivomma, jotta šiitä tulou varšinaini kanšanjuhla, kumpasešša kuuluu runoja, musiikkie ta pakinoja karjalan, šuomen ta venäjän kielellä, korošti Natalja Borisenko toimehpivon lopušša.

Maikki Spitsina

Julkaistu Oma Mua lehden luvalla 5.4.2017 seuramme sivuilla (SH)

Kansainvälinen kirjallisuusfestivaali ”Runonlaulunmaa Vienan Karjala”

Miihkali_Vitaly_Nikulin

Miihkali Perttusen patsas Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin, Vuokkiniemi

Festivaali on omistettu Miihkali Perttusen 200-vuotis juhlaksi.

Aika: Lauantai 1.4.2017 Vuokkiniemi

Aikataulu

Kostamuksesta lähtö kauppakeskus Slavianin edestä klo 10.00

Saapuminen Vuokiniemeen klo 11.30 ja kahvi/tee Kylätalolla

klo 12.00-14.00, paikka: Vuokkiniemi Kylätalo

Konferenssi Kirjallisen perinteen säilyttämisestä Vienan Karjalassa

Aiheet:

  • Arhippa ja Miihkali Perttusen yhteys taiteeseen, töiden julkaisuun ja runojen kokoamiseen
  • Vienan Karjalaisen kirjallisuuden historia XX vuosisadalla. (asiantuntijat Haikolan etnokulttuurikeskuksesta)
  • Erilaisia ja uusia työmuotoja paikallisille kirjailijoille Kostamuksen kaupunkipiirin alueella
  • Kirjastojen rooli Vienan Karjalaisen kirjallisuuden säilyttämisessä ja edistämisessä
  • Nykyajan taiteilijoiden töiden edistäminen Vienan Karjalassa

Lopuksi keskustelua aiheista ja mielipiteiden vaihtoa ajatuksista sekä loppupäätelmät

Klo 14.00-15.00 lounas

Klo 15.00-16.00

Juhlakulkue karjalaisissa perinneasuissa kylän läpi Miihkali Perttusen patsaalle, jossa on juhlaseremonia.

Klo 16.00-17.00

Kyläkierros oppaan kera, aikuisille

Samaan aikaan lapsille

Klo 16.00-17.00

  • ”Meidän suvun laulut” – näyttely kirjastossa
  • ”Kalevalan maaginen maailma” – tietotilaisuus sekä pelataan peliä nimeltä Kalevalan sankareiden matka

Klo 17:00 -17. 30

Nukketeatteri esitys Sammon luominen – perustuu karjalais-suomalaiseen eepokseen Kalevalaan

Klo 17.30 – 19.00

Kirjallisuuden ja musiikin ilta ”Lahjakkaiden ystävysten ympyrässä”

Esiintyy sekä ammattilais-, että amatööri ryhmiä Karjalasta ja Suomesta.  Runoilijoita, kirjailijoita, muusikoita, yhtyeitä sekä festivaalin päätös.

Klo 19.40 lähtö takaisin Kostamukseen

Festivaaliin ja konferenssiin kutsutaan asiantuntijoiksi mm. Ortjo Stepanovin ja Pekka Pertun sukulaisia, Haikolan Etnokulttuurikeskuksen perustajat Kalevalan piiristä, Karjalan Tasavallan Kansalliskirjaston edustajia, Sanomalehti Север (Pohjoinen), edustajia Северное сияние kirjapainosta, karjalaisia kirjailijoita sekä Kalevalan piirin keskuskirjaston edustajia.

Tulkua Terveh Vuokkiniemeh!

Международного литературного фестиваля Беломорской Карелии

«Поющая земля VIENA»

01.04.2017 г.

10:00 – выезд участников фестиваля из Костомукши (остановка возле торгового центра «Славяне»);

11:30- 12:00– приезд в Вокнаволок, чайная пауза;

12:00-14:00 – литературная конференция «Проблемы сохранения литературного наследия Беломорской Карелии»;

14:00-15:00 – обед;

15:00 -16:00– торжественная церемония, посвященная 200-летию А. Перттунена (костюмированное шествие по деревне, церемония у памятника);

16:00-17:00 – экскурсия по Вокнаволоку для взрослых участников фестиваля;

в это же время

16:00-17:00 – познавательно-развлекательная программа для детей и молодежи «Волшебный мир «Калевалы» – презентация медиа-ресурсов (интерактивная образовательная программа «Тропою Леннрота»), настольные игры «Путешествие с героями «Калевалы», «Противостояние». Библиотечная выставка-инсталляция «Рода нашего напевы».

17:00 – 17:30– кукольный спектакль по мотивам карело-финского эпоса «Калевала» – «Сотворение Сампо»;

17:30–19:30 – литературно-музыкальный вечер «В кругу талантливых друзей» (в программе: выступления поэтов, писателей, бардов, музыкантов, ансамблей, подведение итогов фестиваля);

19:40 – выезд в Костомукшу.

Lauantaina Vuokkiniemessä Kalevalan sankareiden Olympialaiset!

Kuva Vitaly Nikulin. Kuvan tapahtuma Lumifestareilta 2017 Vuokkiniemestä.

Tämän viikon lauantaina Vuokkiniemessä Ontsin museotalon pihamaalla järjestetään erikoiset Olympialaiset Kalevalan hengessä. Yleisö on lämpimästi tervetullut seuraamaan kisoja. Kilpailu starttaa klo 12.00.

Kilpailuun osallistujien vaatimukset ovat

  • Kilpailuun voi osallistua kaikki yli 16 vuotiaat
  • Kilpailijoilla on oltava lämpimät vaatteet ja joissain lajeissa myös kypärä on tarpeen!
  • Osallistujien on annettava järjestäjille todistus terveydentilastaan, että voi osallistua kilpailuun

Kilpailuun on kehitetty erikoisia lajeja, jotka selviävät itse kilpailussa – paljastettu kuitenkin on, että yhtenä lajina on  lumikenkäjuoksu! Kilpailu on tietysti leikkimielinen!

Kilpailun virallisena järjestäjänä toimii Roman Anatolievits Pekkojev, jolta saa myös lisätietoja. Puh: +79114049431 tai email sportm@msu.kostomuksha-rk.ru

Tulkua tervehenä!

Katajat kansanperinneryhmän 10-vuotis juhlakonsertti 24.3.2017

Katajat ryhmä Ontsin talossa. Kuva linkitetty Vkontaktesta.

Huipputasoinen Katajat kansanperinneryhmä järjestää Vuokkiniemessä ensi viikon perjantaina upean konsertin 10-vuotis juhlansa kunniaksi.

Ryhmä toivottaa vieraat lämpimästi tervetulleeksi juhlaesitykseen!

  • Aika: Perjantai 24.3.2017 alkaen klo 18.00
  • Paikka: Vuokkiniemen koulu, Perttusentie 12

Katajat ryhmästä taustatietoa

15 vuotta sitten silloinen Vuokkiniemen kyläpäällikkö Svetlana Remsu, organisoi naisten kansanperinneryhmän, jota vuokkiniemeläinen Laina Lesonen auttoi pukujen suunnittelussa sekä ompelussa. Tällä ryhmällä ei silloin vielä ollut varsinaista nimeä. Nykyinen Katajat -nimellä oleva ryhmä on ollut kasassa 10 vuotta.

Vuonna 2010 ryhmӓn johtajaksi tuli suuri kulttuuripersoona ja karjalan kielen-, ja kulttuurin edistäjä Valentina Kirillova Saburova Kalevalasta, Katajia hän johti viisi vuotta. Saburovan myötä Kataja ryhmälle räätälöitiin myös teatteriesityksiä. Joka vuosi valmistui uusi esitys. Ensimmäisenä esityksenä ryhmä muistaa lasten satuun perustuva esitys nimeltään Metsӓmӧkki. Muita teatteriesityksiä olivat nimeltään mm. Kouluun lӓhtӧ, Tuomio, Rassuaja, Akkaralli ja Akkojen naimapuuhat. Kaikki esitykset tapahtuivat karjalan kielellä.

Ryhmӓ esittää suuremmilta osin karjalaisia kansanlauluja – lauluja, jotka ovat syntysin Vuokkiniemestӓ. Näiden lisäksi ohjelmistossa on Veikko Pӓllisen ja edellisen kuoronjohtajan Valentina Saburovan lauluja. Repertuaariin kuuluu myös kauniit venäläiset kansanlaulut.

Esitykseen kuuluu myös karjalaiset tanssikoreografiat karjalankielellä näitä kutsutaan: Kadrilli, Suliluikka, Enkka, Selӓnvajehus sekä monia perinteisiä piirileikkejӓ.

Nykyisinkin Katajat ryhmä osallistuu erilaisiin tapahtumiin, jotka koskevat karjalan kielen-,ja kulttuurin sӓilyttӓmistӓ ja edistämistä. He esiintyvät mm. Kalevalajuhlissa, Veikko Pӓllisen Festivaalissa, Kanteletar Festivaalissa jne.

Ryhmä esiintyy myös Vuokkiniemen Iljanpäivän juhlan ohella lähikylien pruasniekoissa Venehjärvellä, Tollonjoella, Vuonnisessa, Haikolӓssa, Jyskyjӓrvellӓ, Kepassa, mutta ovat usein vierailleet myös Suomessa monessa tapahtumassa eri paikkakunnilla. Seuraavan kerran Katajia Suomessa voi kuulla Karjalan Sivistyseuran järjestämillä Heimopäivillä huhtikuussa Helsingissä.

Ryhmää muuten voi tilata sovitusti esiintymään turistiryhmille tai myös Suomeen! Ota tällöin yhteys Julia Filippovaan, joka puhuu sujuvasti Suomea ja Karjalaa. Email: juli_filippova@mail.ru, Puh: +79214529450

 

 

 

%d bloggers like this: