Vuokkiniemi-Seura

logo2Vuokkiniemi-seura ry:n yhteisenä päämääränä on toimia hajallaan olevan vuokkiniemisen heimorahvaan yhdyssiteenä ja linkkinä Vuokkiniemestä, sen kulttuurista ja ihmisistä kiinnostuneiden kesken. Seura pyrkii vaalimaan ja ylläpitämään kalevalaista kulttuuriperinnettämme, jonka säilyminen Suomen valtaväestön keskellä elävän karjalaisen heimon elämässä ei ole itsestään selvää. Merkittävin projekti tässä työssä on ollut Vuokkiniemen historian,Tupenkolahuttajien mailla. Vuokkiniemi esihistoriasta toiseen maailmansotaan –kirjan (2006) tekeminen.

Vuokkiniemen kylällä on erityisasema niin Kalevala-eepoksen synnyn kuin nyky-Karjalan karjalaisuuden kannalta. Elias Lönnrot sai suurimman osan Kalevalan runoaineksesta Vienasta ja erityisesti Vuokkiniemen pitäjän alueelta, ja eliväthän siellä Kalevalan suuret runonlaulajat Arhippa Perttunen, Miihkali Perttunen ja Vaassila Kieleväinen yhdessä muiden runontaitajien kanssa. Lönnrot piti tästä syystä Vuokkiniemeä koko Karjalan tärkeimpänä pitäjänä. Myöhempiä runoniekkoja ovat olleet esim. Tollonjoen kylässä eläneet Tollon Kauro eli Tenesseini Kauro (Kauro Denisoff), Anni Bogdanov (o.s. Remsujev), Onuhrie Rettijev ja Tenesseini Anni (Denisov) sekä Iro Remsu (1879–1971) ja Mari Remsu (1893–1978).

Karjalan tasavallan alueella karjalaisia on arviolta kymmenisen prosenttia. Vuokkiniemen kylä on karjalaisuuden kannalta tärkeä, koska sen asukkaista yli 80 % on karjalaisia. Vuokkiniemi on Karjalan karjalaisin kylä. Vuokkiniemellä karjalan kielikin elää sen verran vireänä, että siellä vielä ”paissah puhasta karjalua”

Vuokkiniemi-seuran virallinen historia alkaa 1.7.1990 Vuokkiniemen kulttuuritalolla pidetyssä järjestäytymiskokouksessa. Seuran elämä oli sitä ennen muodostunut lähinnä epävirallisista vuokkiniemisten yhteisistä kesätapaamisista (ks. viereinen kuva, Kainuun Sanomat 16.7.1984).

Seura perustettiin ensimmäisen sodanjälkeisen Vienan Karjalaan suunnatun praasniekkamatkan yhteydessä. Tätä historialliseksi muodostunutta kesätapaamista oli ehdottanut Suomessa asuville vuokkiniemeläis-lähtöisille heimolaisilleen yksi Karjalan tunnetuimmista kirjailijoista, Ortjo Stepanov. Matkalle osallistui 64 heimolaista, joista puolet oli Vuokkiniemessä syntyneitä.

Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin lapualainen Heikki Kyyrönen, joka oli järjestänyt kesätapaamisia jo vuosia. Seuran sihteeriksi tuli Ville Lahelma Helsingistä. Heikki toimi seuran puheenjohtajana 1990- 2001 ja Ville sihteerinä 1990- 2000. Molemmilla on takanaan ansiokas ura Vuokkiniemi-seuran johdossa, sillä vetihän tämä voimakaksikko yhdessä johtokunnan ja monen aktiivijäsenen kanssa läpi kaksi suur-urakkaa. Vuokkiniemi sai upean ortodoksikirkon, ja kylän vanhukset komean vanhustentalon – viimeiset perinteen, runon ja iänelläitkun taitajat sekä starinan sanojat saivat arvoisensa kodin! Uusi kirkko valmistui 1997 ja se rakennettiin vanhan kirkon paikalle alkuperäispiirustusten mukaiseksi. Vanha kirkko, joka oli muutettu ruokalaksi, tuhoutui tulipalossa ennen sotia. Vanhustentalo vihittiin käyttöön vuonna 2001.

Seuran hallitus ryhtyi vuonna 2002 selvittämään mahdollisuuksia kustantaa Vuokkiniemen historiasta kertova kirja ammattimaisten historioitsijoiden kirjoittamana. Tästä lähti tapahtumaketju jonka päätteeksi vuoden 2006 lopulla valmistui liki 470-sivuinen historiankirja Vuokkiniemen menneisyydestä aina esihistoriasta toiseen maailmansotaan ja vienalaisten toisen pakolaisuuden alkuun saakka. Kirjahankkeen kustannukset olivat 30 000 euron tasolla. Kirjoittajakunta on korkealuokkainen ja monissa kirjan artikkeleissa tuodaan esiin uusia tietoja Vuokkiniemestä. Kirjan toimittajana ja historiahankkeen vetäjänä työskenteli seuran puheenjohtajana vuodesta 2002 toiminut Kai Paajaste.

Toiminnallaan seura on onnistunut luomaan voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Aistittavissa on ollut oikeaa heimoaatetta niin seuraan kuuluvien jäsenten kesken, kuin yhteyksissä Vuokkiniemen heimolaisiin – Karjalan-sukulaisten tapaaminen on kerta toisensa jälkeen ollut yhtä säväyttävä kokemus! Myös muilla pienemmillä projekteilla, humanitaarisilla avustustoimilla sekä eri puolilla Suomea järjestetyillä tapaamisilla seura on onnistuneesti toteuttanut päämääriään ja pitänyt vuokkiniemiset juuremme näkyvillä.

Tulevaisuus rakentuu menneisyyden varaan! Niin myös seuramme toiminnassa, sillä jatkamme seuran tähän saakka viitoittamalla tiellä ja panostamme kulttuurimme vaalimiseen niin Vuokkiniemi-seuran puitteissa kuin Karjalassakin. Kaikki ajatukset ja toiveet toiminnan kehittämiseksi ovat tervetulleita!

Seuran yhteydenpidon keskeisinä välineinä ovat muutaman kerran vuodessa tuleva jäsenkirje, jossa kerrotaan tuoreimpia kuulumisia. Vähintään yhtä tärkeä yhdistävä tekijä on perinteinen pruasniekkamatka Vuokkiniemeen. Se on pyritty tekemään Iljan päivän (2. elokuuta) pruasniekan tietämillä – se on Vuokkiniemen ikivanha praasniekka-ajankohta!

Seuramme piirissä on monia sukujuuristaan kiinnostuneita ja niitä tutkivia henkilöitä. Siksi seuran piirissä on myös sukututkimuksesta kiinnostuneiden yhteistyöverkosto, johon liittymiseen riittää kiinnostus saada lisätietoja omasta suvusta ja sen vaiheista. Monet jäsenet ovat tilanneet Karjalasta arkistomateriaalia, tai muuten koonneet yhteen eri lähteistä löytyviä vienalaisia sukuja koskevia tietoja – tämä mahdollisuus seuran sisällä kannattaa käyttää hyväksi.

Vuokkiniemi- seura toimii tiiviissä yhteistyössä Karjalan Sivistysseura ry:n (KSS) kanssa. KSS oli alun perin vienalaisten laukkukauppiaiden ja heidän jälkeläistensä perustama Wienan Karjalaisten Liitto, joka perustettiin Vaasassa huhtikuussa 1906. WKL oli ripeä otteissaan, ja nopeassa tahdissa Vienan Karjalaan perustettiin mm. suomenkielisiä kouluja ja lukutupia. KSS:n nykyiseen toimintaan kuuluu edelleen heimomme sivistyksellinen tukeminen. KSS järjestää joka kevät Heimopäivät, jossa on seuran vuosikokouksen ohella esillä myös karjalaista ohjelmaa. Tilaamalla Karjalan Sivistysseura ry:n pää-äänenkannattajan, Karjalan Heimo –lehden, saat KSS:n jäsenenyyden ”kaupan päälle”. Karjalan Heimo on 200-sivuinen, sisällöltään erityisen arvokas lukupaketti, jossa kerrotaan Karjalan ja karjalaisuuden menneisyydestä ja nykypäivästä monipuolisista näkökulmista. KSS:lla on myynnissä myös laaja valikoima karjalaisuutta käsittelevää kirjallisuutta, ja tuoreimman myyntiluettelon näet aina uusimmasta Karjalan Heimosta.

%d bloggers like this: