Kivijärven talojen asukkaita

Kivijärven_Kartta_Vuoristo

Kivijärven kyläryhmä ympäristöineen. Karttaluonnos ja selitykset Vivi Vuorison o.s. Marttinen, mukaan. Kartan lähde: Virtaranta Pertti,  Polku Sammui s. 218.

Kivijärven asutushistoriasta: 1800-luvun alkupuolella Kivijärvessä oli seuraavat suvut: Huttulan suku, jota oli useita perekuntia, mutta nyt jo kokonaan sukupuuttoon hävinnyt. Roinikkala: Savinaiset asuivat Kivijärvessä neljä polvikuntua taasepäin, niistä ovat polveutuneet Lesoset ja Juakkoset. Lesosen sukua oli Puahkomiekin. joka noin v. 1780 muutti kylästä kolmen virstan päässä olevalle Riihivuaralle, joka myöhemmin sai nimen Puahkomienvuara. Vielä kolme vuotta takaperin oli itsensä Puahkomien rakentama riihi. Vuoristo Sakari Iivo Marttinen Vuokkiniemen kansanperinteen suurkerääjä SKS s. 12

Lesosten (em Savinaiset. Lezhev) suku on muutanut Kivijärvelle Repolan Uhtualta noin 1745 jälkeen, lisäksi v. 1753 sukua muutti lisää Vuokkiniemestä em Savinaisen veli. Marttiset (Martynov) muuttivat Repolan Uhtualta 1753 Kivijärvelle (todellisuudessa Livojoelle). Kts Malahvie nro 7.  Huttulan (Huttusen, Guttujev) suku löytyy Kivijärveltä jo 1795, ovat kirjattuna Vuokkiniemen 1763 sekä 1782.  Em. Puahkomie kuului Lipposten sukuun, ei Lesosten. Jossain kirjallisuudessa on mainittu, että kylänsiemen on tuotu Mezeniestä. Tässä on luultavasti muistiedossa sekoittunut erään naisen kotipaikka, sillä Juakkosen Iivanan vaimo Anna Markova oli tuotu Kivijärvelle Venäjältä Mezenjoen rannalta. 

Vuokkiniemen suunnalta tulija kulki ensin Poahkomienvaaran läpi, siitä neljä kilometriä metsäistä kärrytietä kylään. Matkan puolivälissä olevan Ilvesvaaraan haarautuvan polun ohitettuaan matkalainen tuli Mellitsajoen melko hataralle sillalle ja siitä kylän laidalle Matarapurolle, joka kesäisin kuivi. Tältä purolta alkoi tie nousta kylän taloihin. Ensimmäisenä oli kylälahden rinteellä Konstun Onton uusi talo karjasuojineen. Seuraava vanha talo oli melkein Onton talon vieressä, siinä asuivat Konstun pojat Petri ja Teppana, talon edessä kasvoi karjalaisten pyhä puu pihlaja. Pirhonen, Matti; Muistoja Nikolai Jaakkolan lapsuusvuosilta. Punalippu myöh. Carelia n:o 4/1986, s. 17.

  1. Konstun Ontto = Lezhev Anton Kondratjev sn.  1872. Isä Kondrat eli Konstu oli laukkukauppias.  Ontolla oli kaksi vaimoa, ensimmäinen Maria, jolle tytär Paraskeva sn.  1900 ja toinen Irina Mihailova, jolle poika Ioann s. 1911. Ontto toimi Kivijärvellä kyläneuvoston jäsenenä 1920 luvulla ja Matti Marttisen jälkeen hän oli neuvoston puheenjohtajana.  Rk 1900 talo no 80
  2. Konstun Omelie = Lezhev Emeljan Kondratjev s.  1854. Konstun Onton vanhempi veli.  Omelien poika oli sadunkertoja Petri Lesosen s 1881 isä. Petrin nuorempi veli oli Teppana s. 1880, puoliso  Hoto Vatanen  Kostamuksesta. Teppana kuoli 1949.  Heillä oli ainakin kolme poikaa Jaakko s.  1912, joka katosi v. 1941,  hänen puolisonsa oli Olga Torvinen s. 1912, k. 1979 Uhtualla. Olgan vanhemmat ja hänen sekä poikansa Sulo tulivat Suomeen Alapitkälle 1944.  Sulo asui Puolangalla, kuoli siellä 2013.  Jaakon toinen poika  Matti s.  1914 katosi taistelussa 1941, hänellä oli puoliso ja yksi tytär.   Tyttären jälkeläisiä asuu Uhtualla Semenov nimisinä. Kolmas poika Jyrki s.  1926, vangittiin sota-aikana 1941, tuotiin Suomen Taivalkoskelle vankilaan josta siirrettiin Kolvasjärvelle vankileirille.  Hän kuoli 1999 Kazakstanissa oli puoliso ja ainakin kolme tytärtä. Kaikki syntyneet Kazakstanissa Karakandassa. Sukuniminään Dralsikova, Semkevits/Maier sekä Jeflakova. 1920 luvulla Kivijärvenkylän viljamakasiiniksi vuokrattiin Konstun perillisten riihi. (KH 2000, nro 5-6, s. 65) Rk 1900 talo no 80
  3. Joakkosen Oleksei = Lezhev Aleksandr Ivanov s. 1836, k. 1911. Stoarosta, kylänvanhin. Kivijärven kylän koululaitoksen perustaja. Vanhaa Joakkosen sukua, joka alkuaan Savinaisia kuten seuraavienkin talojen asukkaat 4-6 sekä talojen 1 ja 2 asukkaat.  Elivät veljesten kesken (viisi) samaa taloa. Vasta kun kaikki veljet olivat menneet naimisiin, tapahtui ns. suuri ero ja Oleksein perhe muutti omaan taloon. Joakkosen Oleksein emäntä on Stepanie Lesonen, os. Lipkin Aleksei oli pitkäaikainen kylän Stoarosta – valistunut mies, joka samoin kuin vaimonsa Stepanie piti tiukasti kiinni heimonsa perinteistä. Kivijärvessä eli ja vaikutti noina aikoina kaukonäköinen ja viisas mies,kylänvanhin Juakkoni Oleksei. Hän käsitti lukutaidon merkityksen. Hän usein suri sitä ettei itse osannut lukea ja oli jossakin yhteydessä lausahtanut: ” jos sitä suattais lukie, niin ei tiijä, missä vielä körhältäis” Vaikka hän ei siis tätä jaloa taitoa itse osannut, niin perustipa omaan kyläänsä kouluntapaisen nousevan polven tulevaisuutta ajatellen. Oleksein koulua pidettiin sunnuntaisin Oleksein pirtissä. Koulu toimi suunnilleen vuosien 1876-78 tienoilla.  Olekseilla ehti olla kolme vaimoa, ensimmäisen puolison nimeä ei ole tiedossa, toinen oli em Stepanida ja kolmas oli kivijärveläinen leski Maria Ivanova. Oleksein poika aviosta Stepanidan kanssa Petri oli tunnettu kansarunouden kerääjä, s. 1870 k. 1911 Impilahdessa.  Maksim poika s. 1868 puolestaan oli kauppiaana Mellilässä, kuoli Krasnyi Borissa 1938. Hän oli kirjailija Nikolai Jaakkolan isä.  Oleksein kolmannella vaimolla Marialla sn. 1826 oli edellisestä aviostaan Riiko (ei ollut ilmeisesti Lesonen alkuaan?) nimisen miehen kanssa ainakin viisi lasta. Oleksein kanssa ei hänellä ollut lapsia.  Marian lapset ovat Lesonen sukunimellä. Marian poika Filipp s. 1871, tuli Suomeen Jyväskylään 1921, hän oli Suomessa kauppiaana.  Filipin veli – ilmeisesti Alekseij tuli Kemiin Suomeen, sisar Akulina (Okku) myös.  Veli Pavel asui talossa nro 44. Filipin jälkeläiset asuivat Jyväskylässä, mutta yksi tytär muutti Kanadaan ja asui sekä kuoli siellä. Myös poika Theodor (Feodor) käväisi Kanadassa. Joakkosen Oleksein veli oli Iivana sn. 1842, joka kuoli nuorena v. 1870. Iivana Iivananpoika Lesoni kuoli nuorena. Hänestä tiedetään, että hän oli hommannut Pietarista Kivijärven myllyyn kivet. Iivanan kuoltua leski olisi ottanut maksun jauhatuksesta, mutta anoppi Anna Markovna määräsi, että jokainen kivijärveläinen sai jauhattaa ilmaiseksi. Iivanan leski meni uudelleen naimisiin Munankilahden Kormilaan. Hän vei mennessään Iivanan kanssa saamansa pojan. Kerrotaan, että tämän pojan häissä sattui näin: kesken häiden viettämisen vieras mies tuli, ojensi morsiamelle nestyykin kokan, johon morsian tarttui, ja niin häät keskeytyivät, kun morsian meni toisen miehen matkaan. Iivanan pojan tiedetään kulkeneen kaupalla Joensuun puolessa.Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 221-222. Iivanan leski oli Evdokia Vasiljeva Lesonen, ja hän avioitui Kornil Dobrinin kanssa Nilmalahteen. Iivanan ja Evdokian poika oli Stepan s. 1870. Kornil Dobrin otti hänet ottopojaksi ja Teppo oli siten sukunimellä Dobrinin.  Rk 1900 talo no 78
  4. Joakkosen Teppanan talon rauniot = Lezhev Stepan Ivanov s. 1848, Juakkosen Oleksein veli.  Kaksi puolisoa, ensimmäinen Darja, toinen Matrona Grigorjeva Lesonen. Teppana kaupitsi Inkerinmaalla. Hänellä oli talo Kivijärvessä tsasounan alapuolella, mutta siinä ei asuttu milloinkaan (v.1920 talosta oli enää vain vähän jäännöksiä). Vaimo kuoli varhain keuhkotautiin, samoin kuolivat lapset paitsi Oleksei, joka yhdessä Napsun Jyrin (Poahkomienvaarasta) kanssa lähti Amerikkaan ja jäi sinne. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 221. Rk 1900 talo no 78
  5. Joakkosen Petri  = Lezhev Petr Ivanov s. 1855 eli Juakkosen Iivanan Petri, pso Melania Evstafieva Bogdanova (Hämäläinen) s.  1856.  Tyttärensä Manu eli  Maria Petrova Lezheva s.  1897, avioitui Akonlahden Tetriniemestä kotoisin olleen Uljan Nikiforov Bogdanov (Lusman) s.  1888 kanssa. Uljas oli kauppias Suomussalmella. Petrin poika Aleksandr ( Santeri) s. 1884,oli ollut kylän parhaita starenssikkoja eli sadunkertojia, valistunut mies. Hän oli kuulemma kuollut keuhkotautiin pian vuoden 1922 jälkeen. Santerin kuoltua vaimo muutti Kivijärvestä takaisin Vuokkiniemeen.  rk 1900 talo no 79
  6. Outokkaini = Perustaja Lezhev Evdokim Savinov, (Evdokim = Outokka) Hänen poikansa Olokka asui siinä, talo paloi Kivijärven suuressa palossa. Outokkaisen talo oli ennen Kivijärven rikkain, mutta se paloi »Kivijärven suuressa palossa» kuten myös Ylisen talo ja Joakkosen talo. Olokan poika Riiko rakensi palaneen talon tilalle toisen, ja isälleen sekä äitipuolelleen hän teki riihestä pirtin Torikan alankoon. Olokka oli nimittäin mennyt uudelleen naimisiin, nainut suomalaisen Saaran Tyrnävältä. Saara keitti pyhisin kahvia ukoille pirttiraiskassaan ja ansaitsi siten. Olokka ja Saara antoivat joskus Kivijärven nuorten kisata pirtissään ja saivat myös siitä rahaa.Kun Olokasta ja Saarasta aika jätti, heidän mökkinsä tehtiin jälleen riiheksi. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 227-228  Kuva Outokkaisen uudesta talosta KSS:n  kuvagalleriassa
  7. Malahvie = Martynov Malafeijn nimestä perustuva. Vielä v. 1866 Marttiset asuivat Livojoella, ei Kivijärven kylässä. Itse Malafeij on s. 1783,  joten hän ei ole voinut tätä taloa perustaa. Malafeij eli vielä v. 1866 Livojoella. Ehkä jokin lapsista perusti isän nimellä olevan talon Kivijärvelle? Marttisten muutto keskuskylään on tapahtunut siis 1866-1900 välisenä aikana. Marttini Malahvien poika Riiko asui vanhassa Malahviessa, joka tiettävästi oli Kivijärven vanhin talo (ei voi pitää paikkaansa, sillä Lesoset asuivat Kivijärvessä ennen Marttisia). Se oli hänen perintöosuutensa. Malahviessa hän asui vielä 1922 kun raja meni umpeen.  Riiko s.  1857, vaimo Irina Ivanova Levani Kivijärvestä.  Riikolla oli poika Maksim eli Matti, jonka puoliso oli Joakon Iivanan Outi Paahkomienvuarasta. Yksi Matin ja Outin tyttäristä oli Santra, joka on ollut opettajana Vuolijoella. 
  8. Malahvien Ontro  = Martynov Andreij Malafiev s. 1828. (Andrei= Ontro). Puoliso Outokkaisen Maura eli Marfa Lesonen s. 1836. Heidän poika oli Iivo Marttinen s. 1871, k.1934 Helsingissä, vienalaisen kansanperinteen kerääjä.  Iivon puoliso oli opettaja Elena Lesonen s. 1883 myös Kivijärvestä. Heidän tyttärensä oli Vivi Marttinen, myöhemmin Vuoristo. Vivi syntyi Ypäjällä 1905, kuoli 1994 Lahdessa.  Perhe asui siis Suomessa ja Kivijärvellä, mutta lopullisesti tulivat Suomeen 1922. Marttini Ontro oli kelpo maanviljelijä, poltti kaskea ja viljeli ohraa ja ruista. Ontro oli rakentanut oman talon, ja se oli ainoa punamullalla maalattu Kivijärven talo. Rk 1900 talo no 93. Kuva Iivo Marttisen talosta KSS kuvagalleriassa ja  Kuva Ontrosta ja Maurasta KSS:n kuvagalleriassa.
  9. Malahvien Vasselei = Martynov Vasilij Malafiev s. 1839, k. 1902  Vasilin puoliso oli Elena Nikutjeva s.n. 1845 Akonlahti.  Heillä kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Oli rehellinen ja perheestään huolehtiva mies sanan kauneimmassa merkityksessä. Aikaisimmasta nuoruudestaan alkaen kävi kauppamatkoilla Pietarin seudun suomalaisen väestön keskuudessa, palaten keväisin kotiin, kuten muuttolintu. Runoja Vasselei ei osannut juuri ollenkaan, mutta yleisestä taikoihin uskomisesta ei hänkään ollut vapaa. Syntynyt ja kasvanut Kivijärven Malahvien talossa. Neljä veljestä oli (oikeasti oli viisi veljestä Vasseleilla) ; kun kaikki olivat menneet naimisiin, erosivat veljekset sovussa ja Vasselei perusti kotinsa kivenheiton päähän vanhalta paikalta. Vuoristo Sakari Iivo Marttinen Vuokkiniemen kansanperinteen suurkerääjä SKS s. 13.  Rk 1900 talo no 95
  10. Levasen Iknatta = Lezhev Ignat Ivanov s. 1857, k. 1912, puoliso Elena Nikiforova Huotarinen s.1865 Akonlahti Vornaniemi. Iknatta eli kulkukaupalla, tuli lopulta mielenvikaiseksi, mm. pani hevosen helyt takapuoleensa ja juoksenteli sillä tavoin ympäri Kivijärveä.  Veljekset Iknatta ja Isossima olivat oikein huonoissa välieissä, perinnönjaossa venekin sahattiin poikki. Iknatta teki oman talon, jonne muutti asumaan. Mutta kun veljekset kuolivat, niin lesket muuttivat Iknatan taloon yhdessä asumaan. Iknatassa oli kaksi huonetta: Isossiman akan pirtti ja Iknatan akan pirtti. – Mainittakoon, että Iknatan akan pirtissä Latvajärven pappi piti tiekan eli lukkarin kanssa kerran talvessa jumalanpalveluksen; kesäjumalanpalveluksen hän piti tseässöynässä. Iknatan poika Iivana nai Venehjärveltä Hökkä-Sohjan eli Lesonen Sofia Ivanovan.  Kun kivijärveläinen Ignatan Iivana oli käynyt kosimassa rikkaan Hökkälän Sohjaa Venehjärveltä, oli hänen taloutta kehuttu Hökkälän isännälle niin vahvoin höystein, että Sohjan isä, Hökkä Iivana oli päättänyt tulla katsomaan sulhasen kotia. Kun hän sitten tuli Kivijärvelle, oli Ignattaini näytellyt tulevalle apelleen puolen kylän pellot ominaan. Näin oli asia sitten lyöty lukkoon ja ihastunut Hökkä-Iivana oli antanut tyttärelleen runsaasti myötäjäisiä ainakin viidensadan ruplan arvosta. Kaupan päällisiksi oli isä nostanut vielä myötäjäiskuorman päälle mätäskuokan. Kuokka ei kuulu tavallisiin tyttären myötäjäisiin oli lähikyläläisten kesken syntynyt jopa hokema: ”Hökkälän Sohjalla oli pritoaineita kuokka kuuvetta satoa” (Pekka Perttu Väinämöisen venehen jälki s. 99). Ignatan poika Riiko s. 1895, oli majuri. Riiko Lesojeff oli maailmansodan aikana englantilaisten joukossa, majuri arvoltaan. Hän hankki tavaraa köyhyydessä elävälle äidilleen, niin että Iknatan akka lopulta eleli kuin taivahan pankolla». Tavaraa eli »pohasvutta» riitti koko Kivijärven kylälle. Tämän vuoksi kivijärveläiset muistelevat kiitollisina Riikoa ja hänen äitiään Iknatan akkaa. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 236-237. Rk 1900 talo no 9, Levanen nimi esi-isästä Leonteij. Kuva Sohjasta Kivijärvellä kantamassa sapilailla heinää, Levasen talo ilmeisesti taustalla. 
  11. Levasen Oleksei = mahdollisesti Lezhev Alekseij Ivanov rk 1900 no 10
  12. Joakkosen Puavila = Lezhev Pavel Aleksejev s.n. 1859, 1. pso Maria Egorova Lesonen eli  Marppa. Marppa oli liikenainen (kuten toinenkin Kivijärven emäntä, Konstun Omelien vaimo), teki kauppaa Tollonjoella, Venehjärvessä, Oajuolahdessa ym. pikku kylissä, joissa myi »soaproavoa», ts. teetä, sokeria, rinkeleltä, vaatetavaraakin. Myytävät tavaransa hän osti
    Munankilahden Rotkasta ja Akonlahden Maksimaisesta. Marppa kuoli keuhkotautiin.  Joakkosen Poavilan talo sijaitsi »Huttusen autivossa». Paikalla oli ennen ollut Huttusen talo; »Huttusen akka» asui lopulta Malahvien Riion luona »elättinä» ja antoi maansa Riiolle. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 223, 239. Puavilan tytär Irina eli Iro keräsi jonkunverran starinoita, mutta hänen piti lähteä pakomatkalle Suomeen. Kivijärveläisen Juakkosen Puavilan tyttären lyhyttä keruuharrastusta sävytti tietynlainen dramatiikka. Näin hän kirjoittaa SKS:lle 24.3.1920 Suomussalmen Saukossa päiväämässään kirjeessä: ” —kyllä saisi enemmänkin kirjoitetuksi näitä starinoita,mutta kun taas tätä kurjaa Karjalaa kohtasi sen paha onnettomuus, että täytyi lähteä joksikin aikaa pois Suomen rajojen taa.” Mukana seurasi seitsemän satua. Ne hän oli kirjoittanut muistiin venäjänkielisestä tilikirjasta leikatulle sivulle Uhtualla maaliskuun alkupäivinä. Kertojistaan Iro mainitsee seuraavat: Iivanan Tyyven Sohjanansuusta, Olona Mitrofanoff Uhtualta, Petri Vasilieff niinikään Uhtualta.- Muita perinnelähetyksiä Iro Lesoselta ei tiettävästi ole saapunut. Sakari Vuoristo: Iivo Marttinen, Vuokkiniemen kansanperinteen kerääjä s. 81 ja sivu 166.  Toinen puoliso Riion Iro eli Irina Grigorjeva Marttinen Malahviesta.  Puavilan kuoltua Kirilän Hilipän Ipatti tuli isännäksi taloon. Rk 1900 talo no 78, Juakkonen nimi esi-isästä Jakov. 
  13. Rukoushuone eli tseässöynä. Kuva Kivijärven tseässöynästä KSS:n kuvagalleriassa.
  14. Lesosen Isossima, myöh venäläinen koulu = Lezhev Isosim Ivanov s. 1836, k 1900. Puoliso Seinäjoelta Suomesta kauppamatkoilla löydetty Martta, hän oli kivijärvellä kätilönä sekä sairaanhoitajana.  Kuva koulusta KSS kuvagalleriassa.  v. 1908. Koulu kuvan mukaan rakennettu 1902.  Isossiman talo on hyvin tunnettu suomalaisten Vienan-kävijäin matkakertomuksista. A. V. Ervasti kirjoitti mainiossa teoksessaan »Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879» (ilm. 1880), millaisen kortteerin hän ja hänen matkakumppaninsa Hj. Basiller saivat Kivijärven kylästä: Majapaikkamme oli Isossima eli Iisakki Lesosen pieni mökintapainen talo, joka heti herätti mieltymystämme sen erinomaisen siisteyden kautta, joka siinä vallitsi ja joka teki, että pirtissä kaikki oikein kiilsi puhtaudesta. Atria jonka isäntä valmisti, sillä emantä ei ollut kotona, oli yksinkertainen vaan hyvänmakuinen, kaikki siinäki puhtautensa puolesta silmään pistavää. Joka sentään enimmän huomiotamme ja kummastustamme herätti, oli se altis palvelevaisuus ja sydämmellinen kohtelu, jota isäntämme meille koki osottaa. Vaikka karjalaiset ylipäänsä ovat näistä omaisuuksista kiitettävät, emme kuitenkaan tuskin koko matkalla olleet hänen vertaista näitten suhteen tavanneet. En tiedä, olivatko isäntämme silmät mitenkään toisenlaiset kuin muitten ihmisten, vaan kun häntä puhutteli tai häneltä pyysi jotain, niin ne loistivat aivan ihmeellisellä kirkkaudella, jossa saattoi lukea niiden omistajan hartainta halua pyynnön täyttämiseen. Talonväki olivat lapsettomia ja siitä tuo erinomainen puhtaus talossa osaksi saapi selityksensä. Jonkin aikaa Isossima ja Maura olivat olleet Inkerinmaalla kauppiaina ja oppineet siellä venäjän kielen. Isossiman taloon perustettiin venäläinen kansakoulu, johon opettajaksi tuli  Ivan Ioilev. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 234-236.
  15. Torikan Miihkali, Posti-Miihkali, Lezhev Mihail Semjonov s. 1880, puoliso Anisia Grigorjeva Lesonen sn. 1885.  Miihkali oli köyhä. Laiskana miehenä hän mielellään istuskeli veneen kokassa ja ongiskeli Torikanlammessa. Marttini Maura kuulemma usein moitti Miihkalia, sanoi että »Miihkalilla kun ei ole neruo ka ei ole ni veruo» (vero = ateria, ruoka). Mutta kun Iivo Marttini v. 1900 sai toimeksi säännöllisen postinkulun Kajaanin-Suomussalmen-Vuokkiniemen välille ja Miihkalista tuli postinkuljettaja, niin Miihkalin elämä koheni kovasti. Hän otti kirjeen kuljettamisesta 5 kopeekkaa ja toimitti maksusta monia muitakin asioita, osti kivijärveläisille mm. lääkkeitä Suomussalmelta. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 238-239. Rk 1900 talo no 69
  16. Rapakko mökki, jonka rakensi Ivan Andrejev Lezev s.1888 eli Rapakon Iivana ja asui siinä äitinsä Ksenja os. Popovan kanssa.  Isä oli Torikan Ontrei eli Andreij.  Torikanlammen (kartassa n:o 63) rannalla asuivat Lesoni Ontrei ja Oksenie. Ontrei karkasi kotoa jonnekin Valkeanmeren rantaan, ja Oksenie kävi miestään takaisin hakemassa, mutta tuloksetta. Heillä oli poika Iivana, jonka kanssa Oksenie teki asunnon, Rapakon mökin. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 237-238. Rk 1900 talo no 69
  17. Joakon Iivanan Ortjo = Lezhev Artemeij Ivanov s. 1887, meni Pirttiniemeen Jelessein taloon.  Ortjolle tuli Joakon nimi kaukaisesta esi-isästään Jaakosta. Joakon Iivanan veli (tässä väärin, oli Joakon Iivanan poika) oli Ortjo, joka asui Pirttiniemen Jelesseissä, appensa talossa. Ortjo rakensi hyvän talon Hukanniemeen, mutta kun Toarien veli Vasselei kuoli, Toarie ja Ortjo tulivat Pirttiniemeen Jelessein taloon asumaan.
  18. Pirttiniemen Jelesseij = Lezhev Eliseij Ivanov rk 1900 talo no 68, talosta nro 17 tuli vävy taloon.  Elisein tytär Darja s. 1889 avioitui Joakon Iivanan Ortjon kanssa.
  19. Pirttiniemen Maksima, Niemen Matti = Lezhev Maksim Ivanov sn. 1842,  k.1900,  puoliso Guttujeva Elena Trofimova s.  1851 Kivijärvi. Elenan äiti Anni Ilmajoelta Suomesta. ”Ilmajoven mamselli”.   Kun Elenan isä Trohkima kuoli, Anni meni asumaan Malahvien pojan Riion luokse ja antoi Riiolle maansa. Maksiman isä Iivana oli Kivijärveltä ja äiti Uhtualta Pardojeva Tatjana Ivanova. Olonalla ja Matilla oli kaikkiaan 10 lasta, joista viisi jäi eloon. He olivat ikäjärjestyksessä: Palaka, jonka nai Kuivajärvestä kotoisin ollut Kliimo Huovinen (pitivät kauppaa Parikkalan Poutalassa, neljän km:n päässä Syvänoron asemalta); Paraska, joka oli Huotarin naisena Latvajärven Hoapovaaralla ja kymmenettä lasta synnyttäessään »moam multah mäni»; Iro, jonka nai Njauvunvaaraan Sakun Petrin ja (Sappovaarasta kotoisin olleen) Rokka-Palakan Iivana-niminen poika, kuoli johonkin kulkutautiin 1. maailmansodan jälkeen, jolloin »sitä oli kuollun ihmistä niinkun heineä»; Vasselei eli Ville Lesonen, johtajana Ipatoffin liikkeessa. Joensuussa, oli naimisissa sääksmäkeläisen sairaanhoitajattaren Hanna Kantalan kanssa; Jeli (synt. 1891) (oikeasti s. 1892) tuli 1911 Hietajärveen Riiko Huovisen vaimoksi oltuaan sitä ennen viisi vuotta sisarensa Palakan luona Parikkalassa.  Jeli oli käynyt Impilahden kansanopiston.  Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 240. Rk 1900 talo no 67
  20. Asjon Ananie = Remsujev Kozma Asjonov s. 1826, k. 1908. Rk 1900 talo no 37, Asjon Kusma. (Paikka nimeltään Asjonvaara). Joidenkin tietojen mukaan, Asjon Ananie olisi Perttunen Ananie Mihailov ja vaimonsa Asjon Kusman tytär Tatjana, mutta ainakaan v. 1890 rk:n mukaan Kusmalla ei ole kotonaan tytärtä Tatjana.  Vuoden 1900 rk:n mukaan Kivijärvellä asui Pertujev Ananie Fedorov sn. 1857, puoliso Tatjana Kosmanova sn. 1857.  Vuonna 1890 ei Ananieta mainita Kivijärvessä, kenties asuivat vielä Latvajärvellä. Rk 1900 nro 91
  21. Pirttiniemen risti
  22. Vatsun Vouri = Suuri-Iivana, Lezhev Ivan Vasiljev s. 1845, Hänestä käytetiin toistakin liikanimeä ”Vatsuni Vouri”, ja tämä tuli siitä, että mies oli ensimmäinen kirjoitustaitoinen Kivijärvellä. Nuoruutensa kierteli Suomessa, mutta palasi sitten vuosisadan vaihteen aikoihin takaisin syntymäseuduilleen. Meni naimisiin vanhana ja perusti talon Vatsun vaaralle. Iivana luovutti tiedoistaan vain yhden loitsun. Vivin isä Iivana Marttinen on kertonut, että Vatsu oli nuorena miehenä kierrellyt ympäri Suomea ja ilmeisesti myös venäjällä, koskapa oli venäjänkin taitoinen. Neuvoi kylän ukkoja »skotkassa», selitti asiakirjoja. 1930-luvun alkuvuosina Vatsun Iivanan perheestä oli elossa vain hänen vaimonsa ja lapset Anni, Nikolai, Jelena (Pirhosen Nikolain tuleva vaimo), Jyrki sekä Oksenie, jonka kera kävin yhdessä koulua ensin Kivijärvessä ja sitten Uhtualla, missä lopetimme 7. luokkaa. Puoliso Tatjana Petrova Lesonen Paahkomienvaarasta Lukkasesta.  Karjalan Heimo n:o 1-2/2004, s. 4. Lesojev Santeri; Kotikyläni vaarojen liepeillä, Miikkulaisen Santeri muistelee.  Vivi Marttinen eli Vuoristo Karjalan Heimo 1970 nro 3-4, Sakari Vuoristo Iivo Marttinen Vuokkiniemen kansanperinteen kerääjä SKS s. 341. Rk1910 talo no 80
  23. Iikka Pirhonen, isäntä Lezhev Aleksandr Ivanov k. 1911, jonka ottopoika ja myöhemmin vävy oli Iikka/Iisakki Pirhonen s. 1861 Suomussalmi, k. 20.1.1938 Karhumäki, lepää Sandormohissa.  Iikan puoliso Irina (Iro) Aleksejeva Lesonen s. 1876, joka kuoli 1942 sota-aikana Arkangelin läänissä. Pirhonen muutti myöhemmin Vatsun Vourin taloon. Iisakki toimi Kivijärven kyläneuvoston sihteerinä 1920 luvulla, lisäksi hänet valittiin neuvostossa Karjalan Kommuuni-lehden levittäjäksi paikkakunnalla.  Iikka oli huutolaispoikana Suomussalmella, jonka jälkeen meni rajan yli Kivijärveen. Ensin hän oli Vatsun Ontron eli Vourin (Lesosia) Anna Liisa nimisen vaimon ottopoikana. Vartuttuaan hän oli Joakkosen Olekseilla kasakkana eli renkipoikana. Valmistui sitten myöhemmin kansakoulun opettajaksi. Iisakki (Iikka) Pirhonen oli syntynyt Suomussalmella vuonna 1861. Hän oli tullut jo nuorena poikasena kasakaksi eli rengiksi Kivijärven kylään Juakkosen Olekseille, menestynyt hyvin ja mennyt sittemmin naimisiin isäntätalon tyttären Iron (Lesonen) kanssa. Lapsia Iikalle ja Irolle syntyi neljä, kaikki poikia. Heistä Miitrei kuoli ollessaan töissä Murmannin ratatyömaalla vuonna 1914 ja Pekka hukkui Kuittijärveen; hänen ammatikseen mainitaan sanomalehtimies. Keskimmäiset pojat Matti ja Yrjö, valmistuivat kumpikin opettajiksi, mutta tekivät elämäntyönsä tyystin erilaisissa oloissa – Matti Karjalassa, Yrjö Suomessa. Kun Vienan Karjalaisten Liitto alkoi perustamisensa jälkeen 1906 hommata kansankielisiä kouluja Vienaan, tarvittiin opettajia. Niinpä Sortavalan kiertokouluopettajaseminaariin valittiin kolme karjalaisnuorta, Daria Afanasjeff Uhtualta, Veera Pällijeff Ylivieskasta (Uhtua) sekä Iisakki Pirhonen Vuokkiniemestä. Liitto maksoi heidän koulunkäyntinsä. Veera Pällijeff joutui kuitenkin keskeyttämään opintonsa heikon terveytensä takia. Daria Afanasjeff ja Iisakki Pirhonen valmistuivat keväällä 1907.
    Molemmat pääsivät heti opetustyöhön. Daria aloitti Uhtuan keskuskylässä 18. elokuuta ja Iisakki Kivijärven Puahkomienvaaran koulussa 9.syyskuuta. Tsaarivallan viranomaiset pitivät kuitenkin kansakielisen opetuksen järjestämistä niin vaarallisena asiana, että jo kuukauden kuluttua, syyskuun lopulla, Arkangelin kuvernööri määräsi koulut suljettavasi. – 1910-luvulla Iikka Pirhonen toimi opettajana Salmin Työmpäisten kansakoulussa. Kesken jäänyttä työtä jatkoi vuonna 1917 VKL:n seuraaja Karjalan Sivistysseura. Lukuvuonna 1917-1918 toiminnassa oli neljä alempaa kansakoulua (Uhtua, Vuokkiniemi, Repola ja Kivijärvi) Iikka Pirhonen opetti Uhtuan koulussa. Seuraavana lukuvuotena 1918-1919 koulutoiminta tyrehtyi levottomien olojen takia.
    Bolshevikkien valtaanpääsyn jälkeen Iikan opettajankokemusta ei tarvittu. Ikääkin oli jo karttunut kohta 60 vuotta. Niinpä hän hoiti kotitaloaan, pieniä viljelyksia ja ruatoi aikanaan kyläkolhoosissa. Rauhalliset vanhuudenpäivät saivat kuitenkin dramaattisen lopun, kun Iikka Pirhonen vangittiin 25.12.1937, kuljetettiin Kemiin kuulusteltavaksi ja sieltä Karhumäen lähelle Sandarmohiin vakoilijana ammuttavaksi.  Karjalan Heimo n:o 9-10/2004, s.128. Poimintoja kuolleitten kirjasta
  24. Iivanan leski =  Pienen Iivanan – Lezev Ivan Vasiljev sn. 1850 leski, Ksenja Sidorova sn. 1865.   Talon suuressa pirtissä piti suomalaista koulua Nasto Lesonen.  Pienen Iivanan vaimo Oksenie oli Poahkomienvaarasta. Iivana kuoli varhain. Iivanalla ja Okseniella oli poika Iivana, joka hänkin kuoli pian naimisiin mentyään, Vatsun taloa sanottiin myöhemmin, kun miehet olivat kuolleet, »Vatsun Iivanan lesen taloksi» Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 243, 244.  Rk 1900 talo no 8.
  25. Miikkulaini = Lezhev Nikolai Vasiljev sn. 1836, Miikkula rakensi Tsihkan rannalle lähelle vanhaa Vatsun paikkaa pienen pirttisen jossa eli köyhää elämää. Miikkulakin kulki kaupalla, ja kauppamatkalla hänet Liperissä tapettiin. 1. Pso Maria Bogdanova  Kiimajärvestä.  Hänen kanssaan poika Alekseij s. 1866. Oleksein vaimo Akonlahdesta Irina Terentjeva Melentjeva, heidän tyttärensä Anni sai aviottoman lapsen v. 1915 ja se oli ainoalaatuinen tapaus Kivijärvessä; koko kylä häpesi tätä »tsuutuo». Iro oli terhakka akka, keskikokoinen ja rakenteeltaan riski. Heille syntyi kuusi lasta. Muistan heistä vain isäni Nikolain, jota kylässä kutsuttiin Miikkulaksi, hänen veljensä Oleksein ja heidän siskonsa Jelin ja Olkan. Vielä yksi, Tatjana, oli mieholassa Akonlahdessa Nikutjevin perheessä. Hän kuoli Uhtualla muutoskampanjan jälkeen. Vanhinta tätiä Annia en muista nähneeni, nähtävästi en nähnytkään. Myöskaan en muista isoisääni Olekseita. Puhuttiin, että kontio oli häntä pahoin raadellut, jonka jälkeen hän sairastui ja kuoli. Muuten isoisää oli kylässämme tapana kutsua ukoksi ja isoäitiä ämmöksi. Äidin puoleista isoisää ja isoäitiä kutsuttiin ukkolan ukoksi ja ukkolan ämmöksi. Karjalan Heimo n:o 1-2/2004, s. 4. Lesojev Santeri; Kotikyläni vaarojen liepeillä, Miikkulaisen Santeri muistelee
  26. Marttisenvaara, täällä asui Martynov Timofeij Malafiev, k. ennen v. 1900. v. 1900 talossa asui Timofein tytär,  leski Stepanie sn. 1857, k. 1918, hänen puoliso oli Remsuja.  Stepanien tytär Nasto (Anastasia) s. 1883  otti miehen Kuivajärvestä Huovisia. Hän muutti Kivijärvelle kotivävyksi tähän taloon. Stepaniella oli ainakin lapset Petri ja Nasto. Petri kuoli nuorena. Nasto otti miehen Kuivajärvestä, ja niin tuli Huovisia Kivijärven kylään. Nasto ja hänen äitinsä Stepanie kuolivat »atroata vuotena» 1918. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 253. Rk 1900 talo no 96
  27. Kirilän Hilippä = Lezhev Filip Kirillov sn. 1833, pso Rugoeva Irina Sergejeva s.  1843 Kostamus Jyrkilä Sirkeinen.  Ainakin pariskunnalla oli neljä lasta.  Kirilän Hilippä (Niemi s. 1114) Kirillä Lesosen poika Hilippä Lesonen. Kirilä-Hilipän akka Iro ei Marin tietämän mukaan ollut syntynyt Tollonjoella, niinkuin Niemi väittää, vaan Kostamuksessa. Sen sijaan Hilipän äiti oli syntynyt Tollonjoella ja hänestä on tehty pilaruno (n:o 233). Hilipän akka Iro oli kuollut ennen vallankumousta Saksan sodan aikana. KIVIJÄRVI, VÄINÖ KAUKONEN 5.10.1942 MARI HUOVISEN KERTOMIA HENKILÖTIETOJA. Rk 1900 talo no 74
  28. Kirilän Ipatti = Lezhev Ipat Filipov s. 1875 Hilipän Ipatti, edellisen talon poika. Eli vielä vuonna 1921. Taikoja mielellään kertoo ja niihin uskoo. Oli oppinut taikoja Järveläisen ukolta eli Lukkani Iivanalta. Lesoni Ipatti oli Kirilän Hilipän poika. Hän oli sodan alkaessa elossa, mutta nyt Venäjällä. Kaikenlaisen sekatyöntekijän, suutaroitsi, veisti ja teki kaikenlaista. Kivijärveltä aivan äskettäin kerrotaan eräs asia, joka omalla törkeällä tavalla kuvaa sikäläisiä oloja, Eräs Hilipän Ipatli-niminen mies on vienyt parantumatonta tautia sairastavan vaimonsa hoideltavaksi erääseen köyhään mökkiin Miikkulan Olekseihin, ja itse Ipatti on mennyt naimisiin äskettäin leskeksi jääneen Riijon Iron kanssa ja muuttanut tämän taloon isännäksi. Kun polsut yleensä ovat karjalassa kärkkäät tuomitsemaan kaikesta mikä ei ole heille mieliksi, niin kai tuonimoiset kaksinnaimisetkin nyt heille lienevät luvallisia, ehkäpä suosittujakin tekoja, koska sellaista Karjalassa ennenkuulumatonta saa rankaisematta tapahtua. Ipatin ensimmäinen vaimo oli kuivajärveläinen  Anastasia Timofejeva Huovinen s. 1875, toinen vaimo Riion Iro  Irina Grigorjeva Marttinen s.  1876. Juakkosen Puavilan leski. Pekka Perttu Väinämöisen venehenjälki s. 70, KIVIJÄRVI, VÄINÖ KAUKONEN 5.10.1942 MARI HUOVISEN KERTOMIA HENKILÖTIETOJA (Niemi s. 1121), Kajaani lehti 16.5.1923, s. 4  1900 talo no 74
  29. Rajan risti
  30. Rennen mökki = Heikkinen Renne Suomesta. Kivijärven lähinaapuruudessa oli vielä Rennen asumus; se oli kuitenkin jo Suomen puolella, n. 100 metrin päässä rajalta Viiangin lahden kohdalla,  Renne Heikkinen oli suomalainen. Hänen asuntonsa oli savupirtti. Nuorena Renne oli ollut 20 vuotta Akonlahden Tulliniemessä Iivana Artemjevilla kasakkana. Kun Renne nai Kaisan, Tulli Iivana antoi kasakalleen vanhan rakennuksen, josta sitten tehtiin savupirtti nuorelleparille. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 217.
  31. Kello
  32. Kellon Petti
  33. Sisson Vasselei = Hän oli Remsujev Vasilij Sysoijev sn. 1869 puoliso Venehjärvestä Maria Artemejeva Lesonen. Vasselei rakensi itse oman mökin. Vasselei kuulemma murhattiin, kun hän oli »Kerenskie kyyvissä Alahaisih päin» (Virtaranta). Vainovuosina Sandarmohissa teloitettujen uhrien nimiä Remsu Vasili Sissojevitsh synt. 1867 Törsämössä, karjalainen, kolhoosilainen, asui Kalevalan piirin Kivijärvellä, ammuttu 20.01.1938. Rk 1900 no 98 (Törsömössä)
  34. Sisso =  Remsujev Sysoi Leontiev sn, 1838, vaimo Evdokia Petrova sn. 1839 (Sisson akka).  Evdokija oli  Kivijärven paras itkijä ja merkittävä loitsujen ja taikojen tuntija. Säilytti sangen vanhoja muistotietoja, mm. sellaisia, joita oli kuullut n. v. 1840 kuolleelta mummoltaan, Kapulan akalta, joka oli elänyt 120 v. vanhaksi (Martt. n. 369). Puolimatkassa Kivijärven ja Latvajärven välillä on Törsimön kyläpahanen, joka karjalaisenkin käsityksen mukaan on oikea kurjuuden pesä. Miespolvia ovat kylän kolme mökkiä olleet yhtä köyhät ja kurjat. Täällä eleli hauskan ja tyytyväisen näköisenä Sisson akka päivästä toiseen, kävi tietäjänä pienemmissä asioissa, kuten ostettua elukkaa pidätettäessä, lehmiä laitumelle laskettaessa jne. Uskoi tai ainakin oli uskovinaan taikojen voimaan. Viimeksi v. 1913 pani Marttini Sisson akalta loitsuja ja taikatemppuja muistoon, jotka muistoonpanijasta niiden vanha alkuperän vuoksi näyttivät olevan tavallista huomattavampia. ”Sisson akka itse” – jatkaa kerääjä – ”on nyt 77 v. vanha, ja kaikki taikansa on pienenä tyttönä kuullut muori-vainajaltaan, Livojärven Hotolta, Vuokkiniemestä, joka oli syntynyt noin 1730 ja kuollut 120 v. vanhana. Kertoja ehdottomasti itse uskoi.”
    Lähde: Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 4. s. 1129-1171. Poikansa talossa nro 33.  Tästä Remsun suvusta ei toistaiseksi ole tietoa mistä tuli Törsömöön.  Heidät merkittiin Kivijärvelle v. 1811 revisioon.  Aiemmin ei heitä Kivijärvellä ole.  Sisso ei ole Mikinpoika, eikä Hilatan veli. Sisso naitettiin jo 12-vuotiaana, sillä talo tarvitsi työntekijää. Morsian oli Latvajärvestä Arhippaisen Matin (Miihkalin veljen) tyttö, Sissoa 10 vuotta vanhempi. Kun morsian ja muu sulhasjoukko pitivät häitä, niin nuori sulhanen leikki »kosinon peässä»; häät pidettiin, mutta vihillä nuoripari ei käynyt. Kuusi vuotta Matin tyttö oli Törsömöllä, ja kerrotaan hänen pitäneen yhteyttä Sisson sedän Hilipän kanssa. Tätä miehistynyt Sisso ei suvainnut vaan ajoi vaimonsa pois ja nai Kostamuksesta Lesosen Outin. Kostamuksesta ei ole löytynyt Petr Lesosta jonka tytär Outi olisi. Vivi Vuoristo on kertonut minulle pienen episodin Sisson akan elämän varrelta: Sisson kurja pirtti paloi, mutta 90 ruplan suuruisella palorahalla, jonka valtio silloin maksoi, saatiin uusi pirtti rakennetuksi (kartassa n:o 34). Paloa pidettiin tuhopolttona. Posti-Miihkali oli näet menossa Suomussalmelle postin hakuun ja joutessaan kiersi Törsömön kautta. Hän näkee, kun Sisson väki kantaa kiireen vilkkaa tavaroita pirtistä pihalle, ja sisällä pirtissä roihuaa vanha tuohikontti ynnä muuta helposti palavaa. Miihkali oli hätääntynyt: »Ka työhäm palatta», johon Sisson akka oli vain myötäillyt:»Niin, poikan, palamma, niin palamma.» Lähde: Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 252-253, Vuoristo, Sakari 1992: Iivo Marttinen Vuokkiniemen Kansanperinteen Suurkerääjä, s. 245.  Rk 1890 nro 408  (Törsömössä)
  35. Hilatta = Remsujev Feofilakt Mihailov sn. 1870-80. Hilatan isä on siis Virtarannan kirjassa Polku Sammui kerrottu Mikki eli Mihail.  Hilatan kuoltua mökissä eli hänen leskensä. Hilatan vaimo oli Latvajärvestä Efrosinia Semenova Perttunen s.n. 1865. Hilatan poika Isossima eli Iikka s. 1894 nai Paahkomienvuarasta Järveläisestä Hoto Lesosen s. 1898. Hoto otti sisarensa Manun pojan Iivanan s. 1922 kotiinsa, kun Manu kuoli pojan synnyttämiseen. Hoto tuli perheineen Suomeen 1944. Hilatan tytär Aleksandra meni avioon Latvajärvelle Lesosen kanssa. Heikki Kyyrönen on haastatellut Santraa v. 1973 Suomessa. Rk 1910 nro 100 (Törsömössä)
  36. Ortjonvaara, vaaralla oli Joakkosen Oleksein (talosta nro 3)  toinen talo, jossa kukaan ei asunut. Oli valmiit rakennukset, pellot ja kaikki. Oleksei oli sen rakennuttanut poikiansa varten, mutta kukaan pojista ei tullut sitä asumaan. Oleksei oli kai
    ajatellut asumusta lähinnä pojalleen Petri Lesoselle. Ikävää oli, että hyvä Ortjonvaaran talo jäi autioksi. Vielä v. 1922 talo oli tyhjänä. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 217. Vaara on saanut nimensä jostain Ortjosta eli Artemei nimisestä miehestä. 
  37. Kaurosen Iivana =  Rettijev Ivan Ivanov sn. 1886,  puoliso Lesonen Tatjana Elisejeva sn. 1893. Talo Vuokkiniemenahossa. Iivana rakensi itselleen pirtin Vuokkiniemenaholle, Kivijärvestä Puahkomienvuaraan menevän tien varteen ja eleli siinä harjoittaen maanviljelyn ohessa pientä kaupankäyntiä lähikylissä. Nai Kivijärven Pirttiniemestä Jelessein Tatjanan. Iivana rakensi suomalaismallisen talon. Vuoristo, Vivi 1983: Ikävä Omia Maita, s. 97 Muisteluksia vanhasta Vienan-Karjalasta, Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 240, 249. Rk 1900 talo no 102, rk 1910 nro 105. 
  38. Mylly eli mellittsä
  39. Voaran mellittsä
  40. Kauroni =  Ilmeisesti Rettijev Andrei Gavrilov talo. Kaurosen paikalla oli ensin asunut Lesosia, mutta
    1800-luvun alkupuolella siihen tuli kotivävyksi Kauro Rettijev Tollonjoelta, ja taloa alettiin
    karjalaiseen tapaan kutsua uuden isännän mukaan Kauroseksi. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 249.  Rettijevejä ei asu Kivijärvellä vielä 1850, mutta 1890 jo asuu. Rk 1890 nro 417 (Ilvesvaarassa)
  41. Malahvien Ilja = Martynov Ilja Malafiev rk 1910 talo no 97. Malahvien Iljan ja Kaurosen talot on olleet ennen vanhaan yhtenä talona. Ilja tuli kotivävyksi tähän taloon.
  42. Siklin Mikko, Hän on Bogdanov Nikifor Fedorov sn. 1851, puoliso Varvara Moisejeva. Varvaralla oli avioton tytär Evgenia v. 1890.  Nikiforin äiti Siklitija Maksimova. Hänestä kutsumanimi Siklin Mikko. Veli Melenteij ja sisar Siklin Oksenie kuuluisa itkijä, joka asui tyttärensä Onussan (Posti-Miihkalin akan) luona. Mikon akka oli Latvajärven Niikkanaisesta. Siklin Mikko tunnettiin pikku varkaaksi, mutta siitä ei niin kovin välitetty. Mutta kun hän kerran varasti lampaita, niin kyläläiset suuttuivat, ottivat Mikon kiinni ja sitoivat hänet selkäsaunaa varten penkkiin. Joakkoni Oleksein, kylänvanhimman, tehtävänä oli rankaisun toimeenpano. Oleksei hutkaisi nuoravyyhdellä Mikkoa muutaman kerran, Mikko päästi kovan äläkän, ja Oleksei viskasi nuoran kädestään sanoen: »Pilvehini häntä pieksäkkäh!» Tämä »pilvehini» oli kuulemma ainoa Oleksein käyttämä voimasana. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 250. Rk 1890 nro 391
  43. Tanilaisen Huotari = Lezhev Feodor Egorov s. 1847, k. 1888. Puoliso Darja Grigorjeva Lesonen s. 1858. Huotarilla ja Toariella oli tyttö Manu, joka eli kotonaan, ja poika Iivuska (Iivana), joka muutti Amerikkaan ja siellä kuoli. rk 1900 talo no 7
  44. Jehrimäisen Iivana = Lezhev Pavel Grigorjev sn 1863, hänellä oli kaksi puolisoa Maria Martinova , jonka kanssa suurin osa lapsista sekä Marina Gavrilova sn. 1865 (ilmeisesti Rettijeva).  Pavelin ja Marian poika Ivan sn.  1900. Hän ilmeisesti on tämä Jehrimäisen Iivana. Pavel on Joakkosen Oleksein kolmannen vaimon Maria Ivanovan lapsi.  Poavilan tiedetään kulkeneen laukkukaupalla Turun puolessa. Hän oli nainut Jehrimäisen Marinan Kivijärven Iivesvaarasta; heidän tyttäristään Nasto oli Joakkosen Poavilan Riion vaimo, Anni Lari Karhusen (Kontokista) vaimo; pojat olivat: Oleksei, Huoti ja spitaalitautinen Iivana (hänellä ei ollut sormia elkä varpaita, kuoli 25-vuotiaana n. v. 1925) Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 228. Rk 1890 nro 388
  45. Tanilaisen Ipatti = Lezhev Ipat Egorov s. 1842, pso Anisia Kondratjeva Lesonen s. 1856. Pariskunnalla oli yksitoista lasta. Ipatilla ja Onussalla, joilla oli oma talo. Rk 1900 talo no 72
  46. Tanilaisen Jyrki = Lezev Egor Danilov s. 1855, puoliso Ksenja Ivanova sn. 1863. Jyrkin asuinpaikkaa sanottiin Kuusiniemeksi. Vaimo oli ilmeisesti Paahkomienvuarasta. 
  47. Tanilaisen Iivuska = entinen Päntin Olonan mökki, Lezhev Ivan = Tanilaisen Iivana. Päntin Olona oli Lezhev Elena Pantelejeva, puoliso Roman Bogdanov rk 1910 talon no 70, Tanilainen nimi esi-isästä Daniil, Iivanan lapset asuivat veljensä Ipatin perheessä. Iivuska (Iivana) oli nainut Jehrimäisen Paraskan Ilvesvaarasta. He asuivat ensin Ilvesjärven rannalla
    entisessä Päntin Olonan mökissä (kartassa n:o 47), mutta muuttivat vuosisadan alussa »Alahaisih», ts. Kemijokivesistön suupuolelle. Iivuska oli tunnettu läkkiastioiden tekijä. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 250.
  48. Järveläini (Järveläinen) eli Lukkanen = Lezhev Ivan Lukin sn. 1849, puoliso Maria Sidorova Lesonen s. 1856 Paahkomienvuara.  Järveläinen nimi tuli siitä, kun talo sijaitsi Ilvesjärven rannalla. Lukkanen nimi sitten periytyi Iivanan isästä Lukasta. Iivana oli tietäjä ja verenseisauttaja.  Hänen tyttärensä Manu eli Maria avioitui Iivana Kliimonpoika Karhun kanssa, Iivana tuli sitten vävyksi taloon. He saivat yhden ainoan pojan Iivanan s. 1922.  Manu kuoli synnytykseen. Iivana avioitui myöhemmin Jelena Torvisen kanssa, Toinen tytär Hoto eli Feodosja avioitui puolestaan Törsömöön Hilatan taloon nro 35.  Iivana Karhu tuli perheineen Suomeen 1944. Järveläisen 1. Lukkasen isäntänä oli n. v. 1920 Iivana, jonka isä Iivana Lukanpoika oli ollut tunnettu tietäjä ja metsämies. Isä-Iivanasta mainittakoon seuraava Iivo Marttisen muistiin panema tapaus: Äsken kertoi Omelie Lesoni Kivijärvestä, olleensa noin v.1890 kontionammunta-matkalla tunnetun kivijärveläisen metsämiehen Lukan Iivanan kanssa. Kontion pesää lähestyessä oli Iivana erikoisesti varoittanut, että kun tullaan pesälle, pitää nossattua kontieta jotta: »tule vierahies vastahottamah». Ammuntahetken tultua ei saa sanoa että »ammu», vaan sen sijaan: »anna männä». – Iivana Lukanpojan vaimo oli nimeltään Onussa.(Ei ollut Onussa). Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 245.  Rk 1900 talo no 89.   (Paahkomienvuoarassa)
  49. Lesosen Pekko / Pekon talo = Lezev Petr Maksimov rk 1900 talo no 88, hänellä oli poika, joka oli ainoa saksankielinen kylässä. (Paahkomienvuoarassa)
  50. Napsu =Ilmeisesti tästä jakautui Lesosen Pekon talo myöhemmin.  Lezhev Mazim Ivanov oli 1890 luvulla isäntänä. Taloon kait jäi asumaan hänen pojam Vasilin (kuoli ilmeisesti Suomessa Vaasassa 1899) Mihail  (Napsun Miihkali) ja Ivan  (Napsun Iivana).  Iivanan poika Jyrki kävi Amerikassakin. Oli suurin talo, jonka suuri navettarakennus sijaitsi metsässä.  rk 1890 nro 384. (Paahkomienvuoarassa).
  51. Mustapää eli Poavilaini = Pertujev Feodor Mihailov Latvajärvestä, talon vävy. Nimensä Poavilaini talo saanut sen perustajasta Pavel Nikitin Lezevistä ja Mustapää siitä, että Huotari Perttunen oli tumma mies. Rk 1900 talo no 20. Kivijärven mahtavin talo.  (Paahkomienvuoarassa)
  52. Hotosen Kirilä = Lezhev Kirill Egorov sn. 1848, pso Pelagia Nifontieva Huovinen Kuivajärvestä.  Hotosen nimi voi tulla Kirilän äidistä Feodosja (=Hoto) Asjonova Remsusta. Hotoni Kirilä toi taloonsa emännän Suomen puolelta Hietajärvestä Huovisen Palakan (Nihvon ja Annin vanhimman tyttären). rk 1900 talo no 86 (Paahkomienvuoarassa). 
  53. Pekon Ortjo  =  Talon perustaja Lezhev Artemeij Mihailov, (Artemeij = Ortjo) sn. 1863, k 1940. Puoliso Elena Loginova Karhu s. 1870 Latvajärvi Nauvunvuara. Lapsia heillä oli Zahar, joka kuoli pienenä sekä tytär Matrona s. 1891, hänen miehensä oli Vuokkiniemestä Kaskolasta Petr Mihailov Remsu s. 1889 eli Miihkalin Petri.  Matron mies Petri eli Pekko Remsu tuli 1908 Vuokkiniemen Kaskolasta kotivävyksi Poahkomienvaaraan. Vuonna 1944 perhe muutti Sonkajärven Sukevalle, jossa Petri Remsu kuoli v.1966. Petri Remsua haastatteli Väinö Kaukonen Poahkomienvaarassa 02.10.1942 ja mm. kopioi 50- säkeisen »karjan mettsähtyönnäntäluvun», jonka Petri oli n. v. 1912 kirjoittanut muistiin Arhippaini Miihkalin Pekko-nimiseltä pojalta. Petri Remsu oli kertonut Kaukoselle lukeneensa monta kertaa läpi Kalevalan, koska sitä piti aina lukea isoäidille Maura Marttiselle (siis Petrin äidin Moarie Remsun äidille). Petri ja Matro Remsua haastatteli Sonkajärvellä 29.-30. 7.1963 Marja-Leena Lyyra. Kun Paavo Pulkkisen kanssa 28. elokuuta 1966 menimme Sonkajärven Sukevan Akonjoelle Remsuja tapaamaan, saimme kuulla Petrin keväällä siirtyneen tuonilmaisiin; hyvämurteista mutta väsynyttä Matroa nauhoitimme tuolloin vähäsen. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 248 rk 1900 nro 88  (Paahkomienvuoarassa)
  54. Onton Ohvo = Lezhev Afanasij Antonov sn. 1876. Tämä talo on mahdollisesti Karhujen tarinaa kirjassa mainittu Tönkkä. Nimistöntutkija Denis Kuzminin mukaan Tönkkä voisi tulla miehen nimestä Anton.  Talossa on asunut Tönkän Iikka ja vaimonsa Hoto.  (Paahkomienvuoarassa)
  55. Joakon Iivana = Lezhev Ivan Jakovlev sn. 1826, k. 1892, puoliso Maria Jeremova Bogdanova sn.  1843 Törsömö (vihittäessä sukunimenä Bogdanova, ei ollut Sisson ja Hilatan sisko). Vielä oli Poahkomienvaarassa Joakon Iivanan mökki. Joakon Iivanan vaimo Moarie oli Törsömöstä Iivanalla ja Moariella oli neljä lasta: Huoti, jonka vaimo oli Ponkalahdesta Palaka (Poahkomienvaarasta lähteneen Poavilaisen Outin ja Lukkasen Kirilän tytär); Outi, joka oli naimisissa Kivijärvessä Malahvien Riion Matilla; nimeltä tuntematon tytär, joka oli Tanilaisen Jyrin vaimona Ilvesvaaran Kuusiniemessä; Iivana, jonka vaimo Tiitan Hoto oli Latvajärven Kossista. – Joakon Iivanan veli oli Ortjo, joka asui Pirttiniemen Jelesseissä, appensa talossa, kuten on kerrottu (Paahkomienvuoarassa)
  56. Lukan Petri  = Lezhev Petr Lukin sn. 1847, pso Pelagia Ivanova Remsujeva Vuokkiniemestä. Rk 1900 nro 83 (Paahkomienvuoarassa)
  57. Risti
  58. Ilvesjärvi. Järvi oli bumergangin muotoinen ja hyvin kalaisa. Järveen laski puro. 
  59. Pirtajärvet
  60. Astuvajoki
  61. Mellittsäjoki
  62. Tsihka
  63. Torikanlampi, täällä oli Torikan Ontrein talo eli Lezhev Andreij Semenov s.  1857, pso  Popova (Pappinen) Ksena Fedorova s. 1863 Niskajärvi. Ontrei karkasi ”Alhaisiin”
  64. Suurisaari
  65. Uintikivi
  66. Suurensuonlampi
  67. Kärpäsenranta
  68. Pekanniemi
  69. Hukanniemi, ollut Hukka-Huotarin talo, joka autioitui, kun mies muutti Vienan Kemiin 1855. Joskus tyhjässä pirtissä kisattiin. Kansa kertoi, että pirtissä kummitteli – samoin mainittiin muissakin kisapirteissä kummittelevan. Hukanniemeen rakensi myöhemmin suomalaistyylisen talon Iivanan Ortjo (nro 17), mutta hän muutti perheineen appensa Lesoni Jelessein taloon. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 242.
  70. Pirttiniemi
  71. Kylänlaksi. Kuva Kylänlaksista v. 1993 KSS:n kuvagalleriassa.
  72. Matolaksi
  73. Viijankilaksi
  74. Latvalaksi
  75. Savilaksi
  76. Törsönlaksi
  77. Viijanki
  78. Suomen Viijanki
  79. Tie Latvajärveen
  80. Tie Niskajärveen ja edelleen Akonlahteen
  81. Tie Poahkomienvaaraan
  82. Tie Ilvesvaaraan
  83. Tie Venehjärveen
  84. Ilvesvaaran risti
  85. Matoniemi, täällä oli Lezhev Vladimir Maksimovin s. 189 talo, rakennettu 1920. Vladi kuoli Uhtualla 1978. Hän oli puuseppä. Puolisoja olivat Jelizaveta Ananieva Perttunen, Latvajärven Ananienvuarasta ja toinen puoliso Anni.  Lapset joita oli viisi olivat ensimmäiselle puolisolle. Vladin pojan Vasili Jaakolan jälkeläisiä asuu Kostamuksessa.  Kirjailija Nikolai Jaakolan veli. Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 241.
  86. Tie rajalle
  87. Tie Tsärkkäjärvelle
  88. Viijankipuro
  89. Suurikivi
  90. Vuokkiniemenaho, täällä oli Kaurosen  Riion talo ,puoliso Pirttiniemen Jelesseistä Tatjana. Rakensivat suomalaismallisen talon Vuokkiniemenahoon 
  91. Ilvesvaara
  92. Poahkomienvaara – vaara on saanut nimensä Pahom Lesosesta (alk. suku oli Lipkin), hänen poikansa oli Naahum Solovetskilainen.  Vieno Karhu (Svetlana Karhu, Karhujen tarinaa kirja) kertoo, että Paahkomienvaarassa oli seuraavat talot Järveläinen, Miihkali, Napsu, Petri, Tönkkä, Puavila, Huotari, Riiko, Jyrki (Jyrin talo oli Vienon aikaan raunioina), Pekko, Mustapää, Leskinen ja Kintuntörmä.  Vienon perhe on asunut vielä vuoteen 1944 Paahkomienvuarassa, joten hänen tiedot ovat uskottavimmat.  Kuitenkin Mustapää on mahdollisesti sama talo kuin Vienon muistama Puavila, koska Puavilaisen Outi meni miehelään Ponkalahteen Kirilä Lukkaselle. Outi on Mustapään eli Puavilaisen tyttöjä, hänen sisarensa Maria avioitui Perttusen kanssa ja Perttunen tuli vävyksi taloon.  Paahkomienvaarasta oli 4 km matka Kivijärven keskuskylään. Kolhoosiaikaan huuttorissa oli koulu lukutaidottomille aikuisille. Muita kouluja ei ollut, lapset kävivät Kivijärvellä koulussa.  7.8. 1921 kyläneuvosto antoi luvan Ipatti Ivanov Lesoselle luvan rakentaan uudistila Paahkomienvaaran lähelle Jauhovaaralle. Toteutuiko rakentaminen sillä kansannousu oli tulossa. 
  93. Vatsunvaara, täällä ollut Vatsun talo = Lezhev Vasilij Vasiljev runontaitaja ja patvaska
  94. Marttisenvaara
  95. Kirilänvaara
  96. Varissuo
  97. Tie Kostamukseen
  98. Tie Vuokkiniemen pokostalle
  99. Kalmismaa

TÖRSÖMÖ: Muusta Kivijärvestä aivan erillään oli pikkarainen Törsömön »kylä» Törsömönjärven rannalla. Järven erottaa Kivijärvestä kapea kannas. Kylä oli »kaunis kattsuo», vaikka sen talot olivat pieniä ja niissä elettiin köyhästi. Kerjuulla käytiin, etenkin Suomen puolella. Törsömöläisten kosketukset olivat kiinteämmät Latvajärveen kuin Kivijärveen, johon kylä kuitenkin laskettiin kuuluvaksi. Törsömön asukkaiden sukunimi Remsu viittaa asutuksen lähteneen Vuokkiniemestä. Törsömön myöhempiä isäntiä oli Mikki Remsu. Mikin aikanakin Törsömössä lienee ollut vain yksi talo, mutta myöhemmin asuntoja oli kolme: Sisson, Hilatan ja Sisson Vasselein mökit. Lähde: Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 252

Arkistolähteistä täydentänyt ja korjannut Sari Karjalainen (ent Heimonen), lisäksi täydennetty tietoja Karhujen tarinaa kirjasta, tiedot kerännyt sukulaisilta Vieno Meriläinen o.s. Karhu ja toimittanut hänen siskontytär Taina Dahlberg.  1. painos 2019, yms kirjallisuuslähteistä jotka merkattu tekstien perään.  Lisätietoja antanut myös nimistöntutkija Denis Kuzmin sekä sukututkija Pauli Laukkanen. 

Kuva linkitetty sivustolle Karjalan Sivistysseuran Sampo tietokannasta.

Päivitetty 15.2.2021 SK

%d bloggaajaa tykkää tästä: