Mistä Vienan Perttuset olivat kotoisin?

Vienan Karjalan DNA projektin tuloksia Perttusen suvusta
Mistä Vienan Perttuset olivat kotoisin?

Kun tutkitaan sukujuuria DNA testauksella, eteen saattaa usein tulla yllätyksiä ja lisää kysymyksiä. Monissa tapauksissa kuitenkin selviää paljon uusia asioita. Perttusten miespuolisia jälkeläisiä on nyt muutamalla DNA testillä tutkittu. Sitä kautta yritämme löytää lisätietoja jo pitkän ajan tutkijoita askarruttaneeseen Perttusten suvun alkuperään. Perttusten tapauksessa DNA testitulokset herättivät lisäkysymyksiä ja lisätutkimuksia, mutta jotain ehkä selvisikin!

Y-DNA (isälinja) testattuja ovat kolme miespuolista Perttusta Oulujoen Perttu Yrjänänpoika (Perttusen s.n 1520-30 luvulla) jälkeläistä  sekä yksi runonlaulaja Arhippa Perttusen miespuolinen jälkeläinen, lisäksi on yksi testi Mantsonvaaran Hilippä Perttusen sn. 1837-38 jälkeläisen testi Latvajärveltä sekä myöskin Joutsan Perttusista yksi testi, yhtensä siis kuusi testiä.

Ennen kuin menen DNA faktaan, kerrataan mitä Perttusista on aikojen saatossa kerrottu.

PERIMÄTIETOA PERTTUSTEN ALKUPERÄSTÄ
Borenius kävi Vienassa runojen keruussa vuonna 1871, jolloin Mihail Arhipanpoika eli Mihail Arhipovits oli elossa. Ilmeisesti häneltä Borenius tallensi tiedon Perttusten kantaisän saapumisesta ”Oulun joelta, Perttulan kylästä” 4-5 sukupolvea aikaisemmin.”

Petri Lesonen on vuonna 1908 kirjoittanut muistiinpanoihinsa latvajärveläistä 70-vuotiasta Huotari Jyrkinpoika Perttusta haastatellessaan, että Huotarin esi-isät ovat tulleet Oulun joen tienoilta. ”Vanhat kertovat, että jostakin teosta entiset Perttuset karkasivat tänne rajan taakse.”

Lesonen on myös kirjoittanut Mihail Arhipanpoika Perttusesta muistiin, että: ”Perttusten suku on Latvajärvelle tullut Oulun läänin Kiimingin pitäjästä. Tästä yhdestä Perttusesta polveutuu puoli Latvajärven kylää ja ompa jokunen perhe samoja Perttusia myös Kivijärven kylässäkin.”

Miihkali Perttuselta on saatu myös täsmentävä tieto, että hänen sukunsa kantaisä karkasi rajan taakse Muhosjoelta, koska hän oli karjalainen (Karjalan rahvahan runot 1992: 233).

Arhippa Perttusen isän vaarin on myös sanottu tulleen kotivävyksi Latvajärvelle. Vuonna 1959 Jaakko Rugojev on haastatellut Tatjana os. Perttusta ja hän on kertonut, että: ” Häiskyaikana (=sotavuosina) on tullut pakoh yksi mies, Jussi nimellini, ruvennu vävyksi ja siitä se on lähten se juuri (=suku) juoksomah”

Pekka Perttu käy Latvajärvessä vuosina 1973-74. Hänen oppaansa kertoo Mantsonvaarasta: ”Tässä on Mantsonvaaran ensimmäisen eläjän Mantson talon paikka, hän kertoo – Mistä lie tänne eksynyt, sitä ei tiedetä. Mutta tästä se on koko kylä saanut alkunsa. Tämä vaara kun on kuivaa maata, niin talon perusta on säilynyt kuinka kauan lieneekään maailman ajat.”  Hänen kertomansa mukaan Matsolla on ollut seitsemän poikaa. Kaksi heistä on lähtenyt maailmalle työtä-ruokaa etsimään. Kaksi on jäänyt isänsä tanterille Mantsonvaaralle, yksi asettunut asumaan parin kilometrin päähän pohjoiseen korkealle Haapavaaralle (Haapavaara saanut nimensä erään Haapa nimisen piekloin mukaan), jonka taloja näkyy vieläkin metsän yli. Kuudes Mantson poika valitsi asuinpaikakseen Sramppalan termän, jossa on Arhippa Perttusen talon paikka ja seitsemäs Ivaskon niemen. Nämä kaksi viimeistä paikkaa kuuluvat Latvajärven keskuskylään. Näiden veljesten jälkeläiset ovat sitten hajaantuneet edelleen vaaroille, niemiin ja lahtiin sinne kotinsa rakentaen ja kylää laajentaen. Mantson poikien jälkeläiset hajaantuivat elämään yhä laajemmalle alueelle. Rahvasta tuli muualtakin, kuka kotivävyksi vauraampiin taloihin, kuka valitsi muuten elinpaikakseen Latvajärven heinäisät tienoot. Aikojen kuluessa ilmestyi uusia sukuja, uusia sukunimiä. Perttusten ja Karhujen lisäksi tuli Lesosia, Ahosia.

Muita tietoja Perttusista on myös, että ovat tulleet Orihvedeltä Pohjois-Karjalasta. Tämänniminen vesistö löytyy Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueelta Oravisalon ja Varpassalon lähettyviltä.

Lisäksi on tieto, että Mantsonvaaran Perttuset olisivat lähtöisin Vienanmeren takaa. Sieltä he ovat tulleet ensin Kemijoensuuhun (Vienan) ja sieltä Länsi-Vienaan.  Lisäksi Perttusia asui Vuokkiniemen Tsenassa, Paahkomienvaarassa, ja Kivijärvellä. Lisäksi Kuorilahden kylässä Tuoppajärven rannalla, jossa heidän virallinen sukunimensä oli Artemjev.

Perttulankylässä Oulun liepeillä asuva Erkki Perttunen (Perttu Yrjänänpojan jälkeläinen) on muistellut, että menijä on mahdollisesti ollut Johan Perttunen, joka on syntynyt noin 1665 Perttulan kylässä, Oulunsuun Perttusessa.

MITÄ ARKISTOLÄHTEET KERTOVAT?
Tutkija Matti Lund on selvittänyt, että Perttu Yrjänänpojan sukujuuret menevät Yrjänäisten taloon Oulunsuussa. Hänen jälkeläisensä käyttävät lisänimeä Perttunen. Yrjänäisen talo on se kehto, joka on Laitasaaren ja Pikkaralan Perttusten alkuperäinen koti. Tämän pidemmälle sukutietojen selvittämistä ei voi asiakirjatiedoilla päästä.  Yrjänäinen on yksi keskeisimpiä Oulun seudun asuttamisen kannalta. Perttusten suku puolestaan kuuluu Oulun seudun suurimpiin. Yrjänäisten sukukunta asui isoonvihaan saakka talossa, jonka jälkeen talo joutui vieraille suvuille.

Laitasaaren Mikkolan talo on myös Perttusten talo. Talon aikoinaan peri Jooseppi Heikinpoika ja hänen sanottiin käräjillä paenneen 1630 -luvulla Venäjälle miestapon seurauksena ja häntä oli seurannut hänen kaksi veljeään Erkki ja Olli. Kuitenkin on löydetty tietoja, että näiden veljesten jälkeläisiä on asunut Itä-Suomessa ennemmin kuin Vienassa. Toisalla on tieto, että nämä veljekset olisivat menehtyneet yrittäessään palata takaisin.  Mikkolan talon sai sitten erilaisten vaiheiden jälkeen Heikki Sipinpoika Mikkola. Hän ei kuitenkaan saanut suoritettua porvarivelkoja ja talo joutui lopulta verohylyksi. Tämän jälkeen Mikkolan otti Jussi Heikinpoika Perttunen Oulunsuusta velkojen maksua vastaan. Jussi oli Mikkolan talon vävy, josta kirjoitan alempana.  Nimi Mikkola vaihtui Jussin myötä Perttulaksi. Näistä Perttusista on sitten kansan suussa kierrelleet värikkäät tarinat. Tästä Jooseppi Heikinpka Mikkolan kohtalosta on voinut värittyä ihmisille tarina perimätietoon Perttusten muutosta Vienaan, jonkun kauhean teon tähden.

Mistään arkistolähteestä Lund ei ole toistaiseksi löytänyt faktatietoa, että Juho Perttunen niminen mies olisi lähtenyt jonkin teon seurauksena Vienaan.  On kyllä löytynyt sopiva ehdokas Juho Perttunen, mutta mitään todistetta Vienaan muutosta ei ole. Esimerkiksi tutkijoille ei ole tullut vastaan sellaista perinnönjakoa, missä olisi kaivattu selvyyttä Vienassa asuviin perillisiin.  Tutkijat ovat selvittäneet näitä perintökäsittelyjä melkoisen kattavasti.

Toisaalta on myös olemassa toinen teoria, miten ”Perttuset” olisivat voineet kulkeutua Oulujoelta Vienaan, on se, että jokin sukunimeltään tuntematon mies olisi ollut esim. renkinä joissain Perttulan taloista Perttulankylässä tai Laitasaaressa. Hän ei olisi siis ollenkaan isälinjaista sukuaan Perttunen, vaan on ottanut Vienaan mennessään mukaansa ja käyttöönsä sukunimen Perttunen talosta jossa palveli, tämän alueen tavan mukaan.  Tämä teoria on tullut tutkijoiden mieleen sen vuoksi, että ajankohta milloin Perttusen pitäisi olla lähtenyt Vienaan, on arkistolähteistä tutkittu tarkkaan ja sellaista tietoa, että Perttusten jokin perillinen olisi kulkeutunut Vienaan, ei ole löydetty. Toki on löytynyt maininta, että yksi heistä on kuljetettu isonvihan aikaan vangiksi, mutta tämä on palannut takaisin. Ellei Vienan arkistoista löydy teoriaa tukevaa tietoa suvun muutosta Oulujoelta Vienaan, ei voida pitää faktana, että alkuperältään Oulujoen Perttusten suku olisi samaa kuin Vienan Perttusten suku.

Latvajärven Perttusten asutushistoriastakin on hiukan väärää kuvaa, joka perustuu ihmisen muistitietoon. Vuonna 1679 kylänä ensimmäistä kertaa mainittu Latvajärvi autioituu joskus 1700 –luvulla.  Nimittäin Majuri Enberg hävitti v. 1718 rajakylät autioiksi ja suurella todennäköisyydellä siis myös Latvajärven, vaikkei sitä mainitakaan missään lähteessä. Latvajärven asutus alkoi elpymään noin 1750 -luvun jälkeen uudelleen. Miihkali Perttunen on muistellut, että Perttuset olivat Latvajärven ensimmäiset asukkaat. Enbergin hävitysretken jälkeen Perttuset näyttävät muuttaneen kylään ensimmäisten joukossa. Tämä asia lienee antanut Miihkali Perttuselle ajatukseksi pitää sukuaan Latvajärven vanhimpina asukkaina – vaikkei näin todellisuudessa ole. Perttuja/Perttusia asui myös Vuokkiniemen Cenassa, Puahkomievuarassa ja Kivijärvellä, sekä Kuorilahden kylässä Tuoppajärven rannalla, jossa heidän virallinen sukunimensä oli Artemjev.

Pohjois-Karjalan Perttuset
Pohjois-Karjalasta on eräs asiakirja, missä on maininta Päckö Bärtulin nimisestä miehestä. Hänen mainitaan asuvan v. 1637 Tohmajärven Gaurilanvaarassa Timosen autiota. Tieto löytyy Käkisalmen pohjoisen ja eteläisen läänin autioluettelosta s. 279. Pohjois-Karjalan alueelta siirtyi paljon väkeä rajan taakse 1600 luvun aikana mm.  eräs Lesosen suvun haarakin. Pääkköä en löydä aiemmista enkä myöhemmistä kirjoista. Mihin hän katosi?

Lisäksi Pielisjärven Viekissä Pyykkölän talossa on asunut 1600 –luvun alkukymmeninä Perttusia; Vasilius ja Mikittä Vasiliuksen poika Perttuset sekä Juho Perttunen asui Pielisjärven Louhivaarassa isäntänä Holmalan talossa vuosina 1686-90.

Ylikiimingin Perttuset
Perttusia tuli Vienasta Ylikiiminkiin vuonna 1754 uudisrakentaja Olli Perttunen perheineen. Ollin syntymäajaksi on merkitty 1682, sekä Martta vaimo s. 1691 ja lapset Lauri s. 1729, Juho s. 1734  ja Luukas s. 1735. Ollille ei ole missään lähteessä mainittuna patronyymiä – tai ei ole toistaiseksi löytynyt sellaista.  Oliko tämä Ollin sakki sama kuin Muhoksen Laitasaaren Perttusessa kanssa-asukkaana vuonna 1725 Olli Juhonpoika Perttunen ja hänen vaimonsa Marketta – ei ole selvinnyt. Tämä perhe katoaa Isonvihan aikaan Laitasaaresta mutta ei ole tiedossa minne. Tämän sukuyhteyden voisi selvittää isälinjaisella DNA testillä, mikäli löytyisi sopiva miespuolinen Ollin jälkeläinen testiin.

Olen myös kuullut kerrottavan, että Utajärvellä asuneet Perttuset ovat sanoneet olevansa Vienasta. Heitäkin toivottelisin tutkimaan DNA testin keinoin pitääkö se tarina paikkaansa.

Joutsan Perttuset

Joutsassa on asunut Perttusia viimeistään 1750-luvulta. Heidän esi-isänsä arkistolähteistä on saatu jäljitettyä 1730-luvulla syntyneeseen Juhoon. Nimi esiintyy hänen poikansa Pertun patronyyminä. Itse Juhoa en ole löytänyt asiakirjoista Joutsasta.  Hänen poikansa oli Perttu Perttunen sn. 1758 – käytti myös sotilasnimeä Gran. Hänen kaikki lapsensa on kastettu Perttunen nimelle Joutsan Leivonmäessä. Pertun syntymää/ kastetta en ole myöskään löytänyt Joutsan syntyneiden ja kastettujen luettelosta. Tämä antaisi osviittaa siihen, ettei Perttu olisi lainkaan syntynyt Joutsassa.

MITÄ DNA TESTIT KERTOIVAT?

Oulujoen Perttuset
Perttulankylän Perttu Yrjänänpojan kolme miespuolista jälkeläistä kuuluvat vanhaan skandinaaviseen heimoon I haploryhmään ja tarkemmin I1a2c1 (vanha I1d3a), joka on vanhinta suomalaista  I1 heimon perimää.  Kanta-isä  I1a2c1 heimolle on joidenkin tietojen mukaan siirtynyt Laatokan rannoille viikinkien itäsuuntauksen aikana. Voi toki olla, että he ovat siirtyneet sinne jo paljon aikaisemminkin. Tämä haploryhmää on eniten Länsi-Suomessa.

Vienan Perttuset

Vienan Latvajärven Arhippa Perttusen jälkeläiset ja esi-isät olen tutkinut mm. eri arkistolähteistä, kirjallisuusmateriaaleista koottuna, ja vanhoja sukututkimuksia hyväksi käyttäen.

Mikko Perttusen sukupuu on tietokantani arkistolähde tutkimusten mukaan seuraavanlainen: 1. Potap Homanpoika, 2.Ivan Perttunen (Suuri Iivana) 3. Arhippa Perttunen, 4. Riiko Perttunen (runonlaulaja Miihkali oli hänen veli) 5. Ivan Perttunen 6. poika Mikko Perttunen s. 1882 jonka pojanpoika on testihenkilönä.  Tämän Perttusen isälinjainen haploryhmä on N.

Myös toinenkin Latvajärven Perttusten isälinjainen testi on olemassa ja se näytti, että että he ovat samaa isälinjaista sukua kuin toinen Latvajärven Perttusten jälkeläinen. Tämän toisen varhaisin tällä hetkellä tunnettu esi-isä on Arhipan esi-isän Potapin veljen Prohor Fomanpojan jälkeläinen.

Arhipan jälkeläisten DNA testitulos on heimoa N, joka siis poikkeaa oleellisesti Perttulankylän DNA tuloksesta. He eivät ole isänlinjaisesti saman esi-isän jälkeläisiä lähi historiassa- toki tuhansia vuosia taaksepäin heidän yhteinen esi-isä oli. Y-DNA ei kerro mitään äideistä. Siinä jää mahdollisuus, että jokin Vienan Perttusen suvun esi-äiti olisi tullut Oulujoelta ja siitä perimätieto peräisin.

Vienan Perttusten testi tulos on N1c1 alaryhmää. DNA tutkija Jaakko Häkkinen sijoittaa heidät DNA tuloksen alustavasti savolaiseen ryhmään. Tämä tarkoittaa sitä, että Perttusen esi-isä lähti Laatokalta Savon suuntaan Ruotsin puolelle ja sieltä suku kulkeutui luultavasti Suomen Pohjois-Karjalan kautta Vienaan. DNA sukulaisten osumat viittaavat tällaiseen reittiin.

Latvajärven Perttusen 12 markkerin osumat sijoittuvat siis voimakkaasti Käkisalmen / Laatokan suunnalle. Josta pääteltynä, voi todeta heidän sieltä olevan lähtöisin.  Tätä mieltä on ollut myös tutkija Irina Tsernjakova. Perttusella on osumia myös Utajärvelle sekä Ouluun 12 markkerin paneelissa, ja se selittyy sillä, että noiden DNA sukulaisten esi-isät ovat myöskin samalta suunnalta Laatokan rannoilta.

Joutsan Perttuset

Perttu Juhonpoika Perttusen mieslinjaisen jälkeläisen Y DNA kertoi olevan I heimoa kuten Oulujoenkin Perttuset, kuinka läheistä sukulaisuutta he ovat – ei ole pystytty osoittamaan Joutsan Perttusten DNA testipaneelin markkerimäärän vähyyden vuoksi. Vienan Perttuset eivät myöskään ole sieltä kotoisin isälinjaisesti.

DNA TESTITULOKSET HERÄTTIVÄT LISÄKYSYMYKSIÄ
Vienan Perttusen kaksi DNA testiä ovat osoittautunut Laatokan Karjalaiseksi, mahdollisesti Savon tai Pohjois-Karjalan kautta Vienaan menneeksi N heimoksi. Matti Kuusi on arvioinut aikoinaan, että vuonna 1834 kerätyt Perttusredaktiot (runonlaulusta) eivät edusta länsisuomalaista (hämäläistä) tai pohjalaista runotraditiota, vaan Perttusen runoperinteen omimmat juuret johdattavat savolaismurteiden alueelle.  Kuten jo aiemmin yllä kerroin Jaakko Häkkisen sijoittaneen Vienan Perttusten geneettisen perimän savolaiseksi, tämä tukisi Kuusen huomioita runonlaulun traditiosta.

Toki lisätestit Vienan Perttusista voisivat valaista vahvemmin sen, onko Vienan Perttusten päähaploryhmä N, vai onko heissä useita eri haploryhmiä, kuten esimerkiksi Lesosen suvussa on. Osa Lesosten eri haploryhmistä on saatu selvitettyä johtuneen siitä, että pariskuntaa ei oltu vihitty kirkollisesti lasten syntyessä, kuten Vienassa tapana oli, ja tuolloin lapset kastettiin äidin sukunimelle. Isä saattoi siis olla mitä Y-DNA:ta tahansa. Myös Perttusissa voi olla tapahtunut näin. Naispuolinen Perttunen on vihitty vienalaisin menoin ja kirkollinen vihkimys puuttui ja lapset sitten tulivat äidin eli Perttusen sukunimelle. Isä saattoi olla sitten tätä N haploa, vaikka äidin isälinjainen suku olisikin I heimoa.

Toisaalta kuten yllä kirjoitin teoriasta, että Laitasaaren tai Perttulankylän Perttusen talossa on voinut olla renkinä N haploryhmää edustava mies. Hän on lähtenyt jostain syystä Vienaan. Ajan ja tavan mukaan hän on ottanut nimekseen Perttusen talon mukaan, jossa hän oli palveluksessa ja vienyt sen mukanaan Vienaan.  On kerrottu, että Mantso niminen mies olisi asettunut Latvajärvelle, josta hänen suku sikisi. Matso nimi voi olla perua Matti (Matvej)  nimestä tai Mansirdo nimestä, joka löytyy mm. kolttalappalaisten sanakirjasta. Samaisesta sanakirjasta löytyy myös Foma nimi, joka on suomennettuna Tuomas. Vienassa on myös asunut lappalaisia, joten siitä syystä olen etsinyt tietoa myös heidän kulttuuristaan ja kielestään.

Toisaalta Vienan isälinjaisiin sukutarinoihin on sekoittunut äitien tarinoita paljonkin.  Moni suku sanoo olevansa Hailuodosta (esim. Maliset ja  Dobrinit). Dobrinien kerrotaan olevan Hyvösiä Hailuodosta, muuttaneen Kuhmon Lammasperälle – vaihtaneet nimensä Piiraksi), mutta toistaiseksi en ole onnistunut löytämään arkistolähteistä tätä tukevaa lähdettä, Piira-teorian olen jo kumonnut. Epäilen, että Dobrineiden sukutarinaan on sekoittunut äitilinjan tarinaa, joka mahdollisesti on Hailuodosta kotoisin. Eli Perttusten kohdalla saattaa olla niin, että suvun äiti oli kotoisin Oulujoelta suvultaan Perttusia, josta sukunimikin jäänyt lapsille käyttöön Vienassa em. mainituista syistä.

Näiden usean isälinjaisen DNA testin perusteella voisi todeta toistaiseksi, että isälinjaltaan Vienan Perttuset eivät ole Oulujoelta, eivätkä Joutsan seudulta menneet Vienaan ja eivät ole näiden kanssa samaa isälinjaista sukua.  Mikäli lisätestejä saamme Artemjeveista Kuorilahdesta, Ylikiimingin ja Utajärven Perttusista , Pohjois-Karjalan Perttusten jälkeläisistä, sekä Arhippa Perttusen muista sukuhaaroista (esim. Prohouran  – Potapin veljen jälkeläisistä) voisi se vielä tuoda lisätietoja tähän asiaan. Mielenkiintoista olisi myös löytää Laatokan Karjalaan jääneitä Perttusia – joiden pitäisi olla sukua Vienan Perttusille. Tuskin he sieltä kaikki lähtivät ja katosivat.
Sari Heimonen

%d bloggers like this: