Pirttilahden uudiskylän asukkaat olivat Suomesta ja lähikylistä

Kylän asutuksen alkaminen

Kuva linkitetty artikkeliin Karjalan Sivistysseuran Sampo tietokannasta.

Vuoden 1782 revisiossa kerrotaan, että Pirttilahti oli tuolloin uudiskylä. Täysin varmaa vuosilukua ei kylän perustamiselle ole, mutta viimeistään tuohon revisioon kylässä merkittiin asukkaat. Edellinen revisio eli laskenta tehtiin vuosina 1762-63 välisenä aikana.  Revisiosta voi myös päätellä, että ensimmäiset asukkaat tulivat sinne jo näiden kahden laskennan välisenä aikana. Sillä asukkaat, jotka muuttivat eri lähikylistä Pirttilahteen, olivat merkittynä lähtökylässä v. 1762-63 revisiossa, muttei enää v. 1782. Voidaan siis varovaisesti päätellä kylän olevan ainakin vähintään 235 vuotta vanhan. [1]

 

Perustajasuvut ja heidän taustat

Ivanov

Vuonna 1782 Pirttilahdessa asusti kaksi Ivanov nimistä miestä. Ivanov nimihän oli patronyymi heille, isä siis Ivan. Näistä miehistä jatkui Ivanov sukunimisenä Pirttilahdessa jälkeläiset. En ole pystynyt näistä lähdemateriaaleista, mitkä minulla on käytettävissäni löytämään näille miehille sukulaisuutta.

Toinen miehistä oli Anton Ivanov (sn. 1749), hän muutti kylään Vuokkiniemestä niihin aikoihin kun kylä sai alkunsa. Antonin sukujuuret alkavat Vuokkiniemessä Ioann eli Ivan Amosovista (sn. 1695). Tämän pidemmälle en tämän suvun juuria ole pystynyt vakuuttavasti lähteistä todentamaan. Nimittäin yhtään sopivaa Amos nimistä ei Vuokkiniemen revisioista 1726 tai 1745 löydy.

Vuonna 1678 Vuokkiniemessä asui kuitenkin Amos Afanasjev Tortshejev, jolle tuolloin on vain mainittu poika Stepan, joka 10-vuotias – syntynyt siis noin 1668. Tämän mukaan isän Amosin syntymäajaksi voisi varovaisesti laskea noin 1650 lukua ehkä hieman aiemminkin. Tämä Amos taitanee kuitenkin olla hieman liian vanha olemaan Ioann Amosovin isä. Toki kaikki on mahdollista. Se vain kummastuttaa miksi ei heitä löydy vasta kuin vuoden 1762-63 revisiosta. Muuttivatko jostain muualta Vuokkiniemeen? [2] [3]

Anton Ivanov avioitui Paanajärven pogostan Pessarin (Pežusozero) kylästä kotoisin olleen Stepanida Anikievan kanssa. Heille syntyi pojat Mihheij (sn. 1767) sekä Evseij (sn. 1768).

Vuonna 1793 Antonin perheessä ei enää mainita Mihheitä, mutta mitä ilmeisemmin tämän leski, joka mainitaan miniäksi Antonille eli Ustenia ja hänen kolme tytärtään.

Evseij avioitui Stepanida nimisen naisen kanssa. Heille syntyi ainakin kaksi poikaa Terenteij (sn. 1796) sekä Efrem (sn. 1797). Tämän Efremin jälkeläiset on kirjattu Ivanov sukunimelle Pirttilahteen v. 1834-50 revisiossa, samoin kuin vuoden 1900 rippikirjassa. [4] [5]

Löytönen – Ivanov – Antipin

Kuvassa Wasili Löytölä. Kuva linkitetty Karjalan Sivistysseuran Sampotietokannasta.

Pirttilahden Antipinien perimätiedoissa kerrotaan, että heidän sukunsa on lähtöisin Vuonnisesta. Näin todellakin on, eli perimätieto tässä tapauksessa pitää paikkaansa. Nimittäin vuoden 1762-63 revisiossa kerrotaan, että Kirill Ivanov (sn. 1729) muutti Vuonnisesta Keynäsjärvelle noin v. 1754. Hän oli jo tuolloin avioitunut Ksenja Larionovan kanssa Jyvälahdesta. Epäilen, että Ksenja olisi Jyvälahden Torvisia suvultaan. Heille syntyi pojat Semjon (sn. 1748, kn. 1797 Pirttilahdessa), Feodor (sn. 1750), Efremij (sn. 1775) ja Ivan (sn. 1807) sekä tyttäret Matrona (sn. 1751), Feodora (sn. 1753), Juliana (sn. 1756) ja Ksenja (sn. 1761).

Tämä perhe muutti myös Keynäsjärveltä Pirttilahteen samoihin aikoihin, kuin tässä artikkelissa mainitut muut suvut. [6] [7]

Professori Matti Pöllä on kirjoittanut, että vuonna 1786 Löytönen suku asui jo Pirttilahdessa. Sukunimi Löytönen on perimätiedon mukaan Ivanovien suvun vanha sukunimi, joka on jäänyt pois käytöstä.  Löytösen sukua Pöllä epäilee tulleen Vienaan Suomen Karjalasta. Kuitenkin tässä jo edellä totesin, että Ivanovien suvun alku löytyy Vuonnisesta, Keynäsjärven kautta Pirttilahteen. Se mistä suku Vuonniseen tuli, ei ole vakuutettavasti todistettavissa. Yksi keino voisi olla, että Löytölän suvun mieslinjainen jäsen teettäisi Y-DNA testin, josta voisi saada vihjettä. [8]

Kirillin tytär Matrona avioitui Kivijärven kylään Egor Ivanov Lesoselle, Juliaana siihen lähikylään Ponkalahteen Sava Markov Kieleväiselle, Semen pojan vaimoksi löytyi Uhtualta Feodosja Vasiljeva, jota epäilen Pällisen sukuun kuuluneeksi, Feodor otti vaimon Vuokkiniemestä Feodosja Stepanovan, samoin teki veli Efremij, jolle vaimoksi tuli vuokkiniemeläinen Agafia Amosova. 

Efremij Kirillov sai pojat Filip (sn. 1799) sekä Artemeijn (sn. 1818). He ovat Ivanov sukunimellä Pirttilahdessa 1800 luvun puolivälissä, samoin kuin Efremij Kirillovin veljen Ivanin pojat Potap ja Petr.

Semjon Kirillov sai pojat Trofim (sn. 1775), Egor (sn. 1782), Kornil (sn.1786). Kornilin ja Trofimin jälkeläiset ovat kirjattu Pirttilahteen 1800 luvun puolessa välissä Antipin nimiksiksi. Tämän sukunimen alkua en ole saanut selvitettyä. Ehkä Kirill Ivanovin esi-isä oli jokin Antip niminen mies? Vuokkiniemen revisiossa 1678 on kyllä populi Timofeij Antipin, mutta hän ollenee liian vanha Kirillin isäksi.  Denis Kuzminin mukaan suvun epävirallinen nimi olisi Ollikainen. Sen taustalla voi olla Aljeg tai pääasiassa Alekseij miehen etunimi. Kuitenkaan Aljeg, Alekseij, Antip nimistä miestä ei lähteistä löydy esi-isäksi. [9] [10] [11]

Kallijev – Kallio

”Okku Kallio (n. 1833- 1929) oli kertonut perimätietona pojantyttärelle Iro Kalliolle, että lappalaisten lähdettyä Pirttilahdesta, tulivat Kaliset, kaksi veljestä, joista toinen eli kylässä Kylä-Kalini ja toinen Taipaleessa – Taipaleen Kalini. ” [12]

Toisen perimätiedon mukaan vuosisatoja takaperin kaksi Kallisen veljestä tulivat tänne poroilla Perä-Pohjolasta. Vanhemman veljen nimi oli Tapivo ja hän rakensi mökkinsä Taivallahden perukalle. Tapiolla matkalla oli mukana myös vaimo. Lähellä raivattu uudismaa sai nimekseen Tapivonkaski. Nuorempi veli oli valinnut majapaikkakseen pari virstaa Taipaleesta kaakon suuntaan sijaitsevan lahdenperän. (Ivanov 1999, Kylä Kuitin kainalossa s. 5)

Taipaleen Kalinit

Taipaleen talon kuva. Linkitetty Karjalan Sivistysseuran Sampo tietokannasta.

Taipaleen Kalinit ovat saaneet suvun alun alkuaan Suomesta ja Pirttilahteen he muuttivat Vuokkiniemestä. Kantatuatto oli Nikifor Kalinin (sn.  1731, kn. 1779 Vuokkiniemi) ja hän saapui noin vuonna 1744/45 Vienan Karjalaan Suomen alueelta, joka tuolloin kuului siis Ruotsiin.  Hän asui vuonna 1754 Kivijärven kylässä ja sitten vuonna 1763 Vuokkiniemessä. Nikiforin vaimo oli Kenttijärvestä Ilja Zamatajevin tytär Ustenia (sn. 1732). Heille syntyi yhdeksän lasta – osa todennäköisesti voineet syntyä jo Suomessa: Jakov (sn. 1748), Irina (sn. 1754), Alekseij (sn. 1756), Solomonja (sn. 1758),  Agafia (sn. 1761), Ivan (sn. 1763), Konstantin (sn. 1764), Leonteij (sn. 1766) sekä Anisim (sn. 1773).  Nikiforin kuoltua Vuokkiniemessä vuonna 1779 leski Ustenia Iljanova muutti lapsineen Pirttilahteen. [13] [14] [15]

Nikiforin lapset avioituivat seuraavasti: Irina meni miehelle Keynäsjärvelle Ivan Lavrentjev Lipkinille, Aleksei otti vaimonsa Kostamuksesta Pelagia Andrejevan, Jakovin vaimo oli Ksenja Kirillova, Ivan nai Jelettijärveltä Matrona Semenovan.

Nikifor Kalinin jälkeläisiin kuulunut tietäjä Risto Tapionkaski s. 24.12.1869 Pirttilahdessa alkup. nimeltään Grigorij Nikolaev Kallijev karjalaisittain Riiko Kallio (- häntä on kuvattu paljon mm. sota-aikana Pirttilahdessa). Riiko vaihtoi nimensä Suomessa 1920, Tapionkaskeksi. Mitä ilmeisemmin entisen asuinpaikkansa mukaan. (Karjalan Vartia 1920, nro 10)

Riikoa kutsuttiin myös Smötkyn Riikoksi. Professori Matti Pöllä on kirjoittanut, että tämä Smötky liikanimi voisi liittyä Kainuussa asuneeseen Seppäsen sukuun. (Smed = tarkoittaa ruotsiksi seppää – siis liikanimi kuuluisi ammattiin). Kuitenkin nykyajan sukututkimuksen avuksi erinomaiseksi työkaluksi todettu DNA testi kertoo omaa väistämätöntä totuuttaan. Nimittäin Kainuun Seppäsen suvusta on Y-DNA testi olemassa (tehty v. 2014), tämän isälinjainen esi-isä on Pietari Pietarinpoika Seppänen sn. 1625 joka tuli Hyrynsalmelle Sulkavalta noin 1645 sekä myös Riikon serkun Egor Timofejev Kallijevin pojan pojasta on Y-DNA testi (myös tehty v. 2014), eivätkä he ole isälinjaisesti samaa sukua, eivät edes tuhansien vuosien takaa. Kallijevien hyvin kaukaisia isälinjaisia juuria voi etsiä Savosta, mutta niitä ei kannata etsiä Seppäsen suvusta.

Aino Tervasovan mielestä Smötky on on tullut venäjän sanasta smjotka. Se tarkoittaa nopeaälyisyyttä sekä hoksaavaisuutta. Tietäjäukkojenhan täytyi tietysti olla nopeälyisiä. Lisäksi on yksi teoria Smötkystä, että se olisi pilkkanimi, joka olisi annettu tuntemattomalle esi-isälle laiskuudesta smötkistelystä.  Vrt. karj. šmötky ”lihavasta, kömpelöstä, laiskasta ja siivottomasta ihmisestä t. eläimestä; löntys, rähjys” (KKS). [16] [17] [18] [19] [20]

Kylä-Kalinit

Epäilen, että Kylä-Kalinit mahtoivat olla näitä Kallijev sukuisia. Heidän sukujuuret alkavat Vuokkiniemessä vuonna 1726 asuneesta Pavel Fedotovista (sn. 1699, k. 1764 Vuokkiniemessä). Hänen poikansa Vonifanteij (sn. 1730) muutti mitä ilmeisemmin lähes samoihin aikoihin Pirttilahteen kun Nikifor Kalinin leski poikineen.  Vonfanteij kuitenkin menehtyi jo vuonna 1781 Pirttilahdessa. Vonifanteijn vaimo oli vuokkiniemeläinen Ofimia Rodionova, jonka epäilen kuuluneen vuokkiniemeläiseen vanhaan sukuun Remsujeveihin. He kuitenkin ehtivät saada ainakin kaksi poikaa Petrin (sn. 1754) sekä Mihheijn (sn. 1762).  Petri otti vaimon Paanajärven pogostan Pessarin kylästä Avdotja Nikiforovan. Mihheij jäi ilmeisesti naimattomaksi ja kuoli Pirttilahdessa vuonna 1810. Petrille ja Avdotjalle syntyi ainakin yksi poika Nikifor, jolle puolestaan noin v. 1801 syntyi Pirttilahdessa Matfeij poika. Tämä Matfeij Nikiforov on kirjattu Pirttilahden revisioon 1834-50 Kallijev nimellä. [21] [22][23] [24]

Perimätieto on kertonut, että Pirttilahteen tuli kaksi Kalisen veljestä. Tämä kuitenkaan ei taida ihan täysin pitää arkistolähdetietojen valossa paikkaansa. Pavel Fedotovilla oli kyllä veli Stepan Fedotov, mutta hän ei koskaan lähteiden mukaan asunut Pirttilahdessa. Hän jäi Vuokkiniemeen ja hänen jälkeläisiään ovat Vuokkiniemessä mm. Andronov ja Danilov sukuun kuuluvat.  Myöskään en ole löytänyt mistään vahvistavaa sukulaisuutta Nikifor Kalinille ja Pavel Fedotoville.  Pavel ja Stepan Fedotoville ei ole missään mainitaa Ruotsista tulosta. Olen myös yrittänyt etsiä sukulaisuutta Nikiforiin näiden miesten vaimojen kautta, josko olisivat miehet tulleet Kallijevin taloon vävyiksi, mutta sellaistakaan todistetta en ole löytänyt. Jää siis tällä hetkellä arvoitukseksi näiden miesten sukulaisuus.

Vuonna 1900 Pirttilahden kylässä asui 14:sta perhettä Kallijeveja. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Matfeij Nikiforov Kallijeville ei jäänyt perillisiä, joten suurin osa Kallijeveista Pirttilahdesta on Nikifor Kalinin jälkeläisiä. [25]

1800 luvulla kylään muuttaneita 

Vielä muutama sana eräästä myöhemmin tulleesta suvusta. Garmujevit tulivat Pirttilahden kylään n. 1830 luvulla Vuokkiniemestä. Näin kerrotaan vuoden 1834-50 Pirttilahden revisiossa.  Heitä oli kaksi veljestä Pavel Grigorjev Garmujev (sn. 1805) sekä Afanasij Grigorjev Garmujev  (sn. 1803). Vuonna 1900 Pirttilahdessa asui kolme perhettä Garmujeveja em. miesten jälkeläisiä.  Afanasia kutsuttiin myös Juurikka Ohvoksi. Garmujevien asuinpaikan Pirttilahden Juurikansalmen mukaan, useat heistä saivat korkonimekseen Juurikka. [26] [27]

Kylän pruasniekka

Pirttilahden pruasniekka on elvytetty muutama vuosi sitten. Sitä järjestävät entiset kyläläiset Vera Materon johdolla, jonka sukujuuret ovat Pirttilahden Antipin suvussa. Pirttilahden pruasniekka on tänä vuonna osa Vuokkiniemi suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki vuotta ja se järjestetään sunnuntaina 30.7.2017. Kts lisätietoa täältä 

Lisää kuvia ja tietoja asukkaista löytyy Karjalan Sivistysseuran Sampo tietokannasta. 

27.6.2017

– Sari Heimonen, sukututkija

Lähteet:

[1] Pirttilahden, Vuokkiniemen, Keynäsjärven revisiot 1782

[2] KSS Sampotietokanta, Repolan, Pääjärven ja Orihjärven pogostojen revisio 1678, s. 142

[3] Repolan pogostan revisio Vuokkiniemi 1762-63 SSHY, kuva 8

[4] Family Search Pirttilahden revisio 1834-50, nro 182

[5] KSS:n arkisto, Pirttilahden rk 1900

[6] Repolan pogostan revisio Vuonninen 1762-63 SSHY kuva 14

[7] Keynäsjärven revisio 1782 kuva 99B Sari Heimosen arkisto

[8]  Pöllä Matti, Vienankarjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600-1800 luvulla, sivut 120,129 ja 155

[9] Family Search tietokanta, Pirttilahden revisio 1811 s. 145

[10] KSS Sampotietokanta Vuokkiniemen volostin talonmukainen henkirevisio 1861 Pirttilahti s. 27

[11] Family Search tietokanta, Pirttilahden revisio 1834-50 nrot 180 ja 181

[12] Virtaranta Pertti 1978,  Vienankyliä kiertämässä s. 115.

[13] Rudolf Toivonen KH 2004, nro 7-8, s. 107

[14] Repolan pogostan revisio 1762-63  Vuokkiniemi , SSHY kuva 7

[15] Vuokkiniemen revisio 1782, s. 96A Sari Heimosen arkisto

[16] Pöllä Matti 1995, Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600-1800-luvulla, s. 128-129

[17] Tervasova Aino, Laukkurin tyttärentytär muistelee, s. 54-55.

[18] Tarkka Lotte, Kalevala seuran vuosikirja Tuulen jäljillä s. 41

[19] Saloheimo Veijo, Seppäsiä Suomessa ja Ruotsissakin vuosina 1541-1690, Sulkava 11.8.2001

[20] Vienan Karjalan DNA projekti FTDNA

[21] KSS Sampo tietokanta, M Pöllän aineisto, Vuokkiniemen revisio 1726

[22] KSS Sampotietokanta, M Pöllän aineistot Pirttilahden revisio 1782

[23] Family Search tietokanta, Pirttilahden revisio 1811, s. 145

[24] Family Search tietokanta, Pirttilahden revisio 1834-50, nro 177

[25] KSS:n arkisto Pirttilahden rk 1900

[26] Family Search tietokanta, Pirttilahden revisio 1834-50, nrot 188 ja 189

[27] KSS Sampotietokanta, Pauli Laukkaisen aineisto, Pirttilahden Garmujev suku

Mainokset
%d bloggers like this: