Tollonjoen taloja

Tollonjoen asukkaat on kirjattu 1834-50, 1866, 1900 ja 1910 Vuokkiniemen kylään. Taloluettelo perustuu Tupenkolahuttajien mailla olevaan kirjaan, Olga Karlovan kirjoittamaan: Vuokkiniemi-Löpösieni, Pirttilaksi-yksi,kaksi… Vuokkiniemeläinen henkilön-ja paikannimistö, alk s. 88. Lisätietoja olen löytänyt Vasili Keynään v. 1957 Karjalan Heimoon kirjoittamasta artikkelista. Kaivelin em. mainituista lähdemateriaaleista lisätietoja asukkaisiin.

Kun Materonmuasta lähdetään Tollonjokea kohti on menomatkalla mm. Virrantermä. Siellä on ollut Kontratan, Huotarin ja Ignatan talot. Ignatan talo on Anni Denisov nuoremman kotitalo.

Vähän matkan päässä joen samalla puolella oli Nekkalantermä, jossa oli Nekkalan Issakan Huotin talo eli Feodor Isakov Denisovin talo. Huotin vaimo oli kuuluisa runonlaulaja Anni Denisov  os. Karhunen s. 1878 Vuokinsalmessa.

M012_SUK475_503

Runonlaulaja Anni Denisov talonsa edessä Tollonjoella Nekkalantermällä. Kuva museovirasto Väinö Kaukonen

Tollontermä (ennen v. 1939)

Taloja Tollontermällä 1943 Kuvan lähde Museoviraston kokoelmat, kuvaaja Väinö Kaukonen

Denisovien kantaisä on Denis Grigorjev sn. 1700, kn. 1760 Vuokkiniemessä (todennäköisesti Tollojoella). Sukunimi jälkeläisillä merkitty Denisov. Karjalaisittain Tenesseinen. Denisovien sukutarinan mukaan heidän esi-isänsä saapui Keski-Venäjältä Uhtuan kautta Suur-Vuokkiniemelle. Ensimmäinen mainita Denisin isästä Grigorij Vasiljevista löytyy Vuokkiniemen revisiosta 1726. Nämä kaikki Denisovit asuivat Tollonjoella, vaikka heidät kirjattiin arkistolähteisiin Vuokkiniemeen. Tollonjoen nimeä ei ole lainkaan em. arkistolähteissä. Vuokkiniemen keskuskylään on v. 1900 kirjattu vain yksi Denisov perhe: Egor Stepanov Denisov sn. 1870. Hänkin syntynyt Tollonjoella ja on Onterein talon isännän Andrein veli.

1. Tollo-Ontontalo (Denisov)

  • Anton Fedorov Denisov s.n. 1863. Vuoden 1910 rippikirjassa maininta, että on Suomessa. Vaimo Evdokija elossa vielä v. 1900, vuonna 1910 Anton on leski.

2. Hilipän Huotintalo (Denisov)

  • Feodor Filipov Denisov sn. 1909. Vuonna 1910 isä Filip Mihailov Denisov asui samaa taloa veljensä Feodor Mihailov Denisovin kanssa.

3. Onton Huotintalo (Denisov)

  • Todennäköisesti tämä Onton Huoti oli Anton Mihailov Denisovin sn. 1870 poika.

4. Lesoni Muarien talo (samassa talossa asui myös Denisov Huoti)

  • Lesoni Muarien taloa kutsuttiin sen emännän Maria Ivanova Lesosen s. 1884 Venehjärvi Huuhtiniemi mukaan. Maria avioitui Tollojoelle Feodor Antonov Denisovin kanssa s. n. 1885 kun Huotin ensimmäinen vaimo kuoli.

5. Ontereintalo (Denisov)

  • Ontereintalo on saanut nimensä Andreij Stepanov Denisovista sn. 1863 Tollojoki. Puoliso Susanna Kirillova. Heillä poika Mihail sn. 1885 (Vuokkiniemi rk 1900 nro 43). Olisikohan tämä talo Ontrola, josta Keynäs mainitseen Karjalan Heimossa v. 1957: ”Nekkalan taloa vastapäätä, Siikakosken toisella puolella, oli kaunis Ontrosen talo ja kosken rannalla vähäisempi Koski-Jussin talo.

6. Naumantalo (Denisov Nauman Muarie)

  • Naumantalo on nimetty 1800 luvun alussa syntyneen Nauma Denisovin mukaan. Talousluettelossa vuonna 1866 Tollojoki talo nro 51:ssa asui Naum Artamonov Denisov sn. 1828. Nauman Muarie on mahdollisesti vuonna 1900 leskenä asuvat Maria Sergejeva sn. 1833. Ilmeisesti Naumalla ja Marialle ei ollut omia lapsia, sillä Marian kanssa asuivat Iov Melentjev, jolla vaimona Agafia Egorova.

Taloja Tollonjoen rannalla 1942. Tunnistatko paikan mistä kylänosasta ja keiden talo voisi olla? Lähde: Museoviraston kokoelmat, kuvaaja Väinö Kaukonen

 

Ortjontermä (keskikylä)

Ortjontermä saanut nimensä 1830 syntyneestä Artemej Egorov Rettijevistä.

1. Orton Kristana (Rettijev)

  • Ortjon Kristana viralliselta nimeltään Hrinsand Grigorjev Rettijev sn. 1882. Hänen isänsä oli Grigorij Artemjev Rettijev, joten ”Ortjon” Kristanalle tulee isoisästään, kuten hänen veljilleenkin.

2. Orton Jyrki (Rettijev)

  • Kristanan veli viralliselta nimeltään Georgij Grigorjev Rettijev sn. 1877

3. Orton Kalle (Rettijev)

  • Edellisten vanhin veli viralliselta nimeltään Gavrill Grigorjev Rettijev sn. 1872. Vasili Keynäs on kirjoittanut muistiin Anni Denisova nuoremmalta tietoja Tollonjoen asukkaista ja taloista. Hän on kirjoittanut v. 1957 Karjalan Heimo lehteen, että Ortontermällä oli Orton Kallen talo. Kalle samoin kuin virran törmällä asunut Virran Pekka, olivat olleet samaan aikaan Amerikassa samassa kaupungissa kuin Keynäs aikoinaan.

 

Tollonjoen kylää. Tunnistatko mistä kylänosasta? Kuvan lähde: Museoviraston kokoelmat, kuvaaja Väinö Kaukonen

 

Kaurosentermä

Tämän paikan tiedot on lisätty tähän Vasili Keynään artikkelista Runontaitaja Anni Denisovin muiston ympärillä, KH 1957 s. 5-6. Tupenkolahuttajien mailla kirjassa olevassa kartassa tämä Kaurosentermä on sijoitettu Ortjontermän ja Kusmantermän väliin.

Kun sitten nousemme pienet Savatein ja Sahharin kosket ja sivuuttaneet niiden rannoilla olevat Savatein ja Sahharein Kauron talot, olemmekin Ypänkijärvellä.

Ilmeisesti tämä Kaurontermä on saanut nimensä tuosta Saharein Kaurosta.

Siikakoski eli Savateinkoski

Rettijevin suvussa v. 1910 rippikirjassa Vuokkiniemessä oli Savasteij Moisseinpoika Rettijev- tuolloin 24 vuotias. Tämän Savan perheen tiedot on kirjattu rippikirjaan ennen Kuikka-Jussin tietoja.  Hän saattaisi olla tuossa artikkelissa mainittu Savatei. Hänen talonsa sijaitsi Tupenkolahuttaja kirjassa olevassa  kartassa olevan Siikakosken (entinen Savateinkoski) kohdilla.

Kusmasentermä – myös ilmeisesti Hilipäntermäksi kutsuttu Kusman isän mukaan

Kusmasentermä on saanut nimensä Kozma Filipov Remsujevista, hän oli sn. 1819. Kozma on Kusma karjalaisittain. Hänen jälkeläisiään asui näissä taloissa. Kusmasentermä on Ypänkijärven rannalla Hukkalantermää vastapäätä.

  1. Aprontalo (Remsu) – Kozmalla oli kaksi Vasili nimistä poikaa. Vanhempi sn.1849 ja nuorempi Vasilij sn. 1854. Vanhemmalla Kozman pojalla Vasililla oli poika Avramij sn. 1888 karjalaisittain hänen nimensä on Apro. Häen mukaansa taloa on alettu kutsumaan Aprontaloksi.
  2. Vasseleintalo (Remsu) – Luultavasti tämä Vasseleintaloksi nimetty on vanhemman Vasili Kozmanov Remsujevin sn. 1849 talo
  3. Nestorintalo (Remsu) – Nuoremmalla Vasili Kozmanov Remsujevilla oli poika Nestor sn. 1877 joten tämän vuoksi on luultavaa, että nuorempi Vasili asutti perheineen tätä ja pojasta Nestorista sitten nimettiin talo.
  4. Makarientalo – Makarien taloon on merkitty tietoa, että puapo oli Anni Lipponi. Remsujevien suvussa ei ole yhtään Makar nimistä miestä vuosien 1834-1910 arkistolähteistä.

Kuva Tollonjoelta. Oikealla on kalmisto. Silta menee edelleen yli tästä paikasta. Kuvan lähde Museoviraston kokoelmat, kuvaaja Väinö Kaukonen

Hukkalantermä

Tämän huuttorin asukkaiden tutkiminen oli hieman epävarmaa, koska arkistolähteissä oli esim useita Timofeij Rettijevejä. Mikäli sinulla on tarkempaa tietoa näiden talojen asukkaista, ota yhteyttä. Jossakin näistä Hukkalantermän taloista olisi pitänyt asua myös Peksujev Ossippa Nasto vaimonsa kanssa. Heitä ei kuitenkaan löydy käytettävissäni olevista arkistolähteistä. Hukkalantermä on Ypänkijärven rannalla.

1. Palakantalo (Rettijev) – Tämän talon asukasta en pystynyt selvittämään arkistolähteistä

2. Miikkalin Iivanantalo (Rettijev)- Hukka Miihkali

  • Kuikkasen Jussin talon jälkeen vuoden 1910 rippikirjaan on merkitty leski Melania Gavrilova Rettijeva. Hänen edesmennyt puolisonsa oli Mihail Andrejev Rettijev sn. 1843 Heillä oli kaksi lasta , joista toinen oli Ioann Mihailov Rettijev sn. 1883, joten hän olisi Miihkalin Iivana.

3. Timontalo (Rettijev) – Hukkalan Timo

  • Vuoden 1900 rippikirjaan on kirjattu Timofeij Spiridonov Rettijev heti Andrei ja Mihail Rettijevien jälkeen. Oletan siis sen vuoksi, että Timontalon asukas oli tämä Timofeij. Hän oli sn. 1858 ja vaimonsa oli Evdokija Kirillova. Heillä oli kaksi Maria nimistä tytärtä – toinen tuolloin 19-vuotias ja toinen nuorempi 6-vuotias.

4. Antintalo (Rettijev) – Hukka Antti

  • Miikkalin talon Mihail Andrejev Rettijevillä oli veli Andrei Andrejev Rettijev sn, 1859, joten oletettavaa on, että tässä Antin talossa asui hän perheineen. Andrein eli Antin vaimo oli Evdokija Aleksejeva ja heillä oli ainakin kaksi lasta Ioann sn, 1889 ja Aleksandra sn. 1897

5. Simanantalo (Rettijev) – Hukka Simana

  • Vuoden 1900 rippikirjassa on Rettijev perheissä yksi ainoa Semjon eli Simana. Petr Ivanov Rettijevillä sn. 1862 ja hänen vaimollaan Evdokialla oli poika Semjon 1896, joten hän voisi olla tämän Simanantalon isäntä. Sain tietää, että Tollonjoella on sotien jälkeen asunut Pitkä Simana niminen mies, joka oli sukuaan Rettijev.  Pitkä Simana oli ammatiltaan seppä.

6. Kuikkasentalo

  • Olga Karlova on kirjoittanut Tupenkolahuttajien kirjaan s. 104 seuraavaa muistietoa rahvaalta tästä talosta. ”Kuikkasen Jussi oli tullut Tollonjoelle joskus 1800-luvun loppupuolella.” Vuoden 1900 ja 1910 rippikirjoista on löydettävissä Iosif Prokopjev Gagarin sn. 1875. Hänellä oli vaimonaan 30 -vuotias Marija Aleksejeva. Tuolloin heillä oli viisi lasta Irina 11, Georgij 9, Anna 6, Petr 3 ja Aleksandra 1 vuotta. He asuivat Aleksei Matfejev Rettijevin talossa, joten todennäköisesti Jussin vaimo Maria oli talon isännän tytär ja Jussi tuli vävyksi taloon. Gagarin on venäläinen käännös Kuikka nimestä. Latvajärvellä asui Gagarineja jotka olivat muuttaneet sinne Venehjärveltä viimeistään 1782. Näiden Latvajärven Gagarinien alkuperäinen sukunimi oli Lesonen. He saivat Gagarin nimen Latvajärvellä, koska asuivat Latvajärven Kuikkalahdessa. Toistaiseksi en ole tarkemmin tutkinut, onko Kuikkasen Jussi samaa sukua kuin Latvajärven Gagarinit eli Lesoset. Kuitenkin Latvajärvellä Mihail Ivanovin sisarella Marialla oli Prokopij niminen avioton poika, joka oli sn. 1835 – hän kävisi Jussille isäksi.
  1. Muhoksella 6.10.2018

Sari Karjalainen

Mainokset
%d bloggers like this: