Avainsana-arkisto: Karjalankieli

Matkailijalle infoa Vuokkiniemen palveluista

Vuokkiniemi. Kuva Vitaly Nikulin

Matkailijan palvelut – varmasti viihdyt!!

Kylässä on monenlaista nähtävää ja koettavaa. Vuokkiniemeläiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudesta, sydäntälämmittävästä ystävällisyydestään ja turistien palvelemisesta vuosikymmenten ajan. Kylässä on mahdollista saada erilaisia palveluita etukäteen sopimalla, niitä ovat muunmuassa

  • Folklore esitykset – Vuokkiniemen Katajat
  • Mahdollisuus käydä suuressa Samovaarimuseossa Kormilossa karjalankielisen oppaan kera
  • Mahdollisuus kalastukseen järvellä
  • Mahdollisuus järjestää teemaretkiä
  • Veneretkiä järvelle, jossa makkaranpaisto rannalla etc.
  • Mahdollisuus järjestää ryhmälle illatsut kylätalolla tai koululla
  • Ostaa paikallista käsityötä
  • Lisäksi Vuokkiniemessä on tapahtumia paljon, niistä voit lukea täältä

Näistä ja muista mahdollisuuksista voit kysyä keskitetysti Kylätalolta:

+7921 469 92 74 Valentina Dmitrijeva tai  +7911 420 56 00 Elena Pljuiko

Ruokailusta Vuokkiniemessä

Mikäli käyt päiväseltään Vuokkiniemessä voit tilata etukäteen sovitusti ruokailun.

Runsaaseen ateriaan kuuluu salaatti, pääruoka, kahvi/tee, kahvileipä sekä leivät ja ruokajuomat. Hinta 7 €/hlö. Maksetaan paikanpäällä emännälle. Molemmat puhuvat karjalaa.

  • Olga Remsu, osoite: Perkova 5 A (punainen omakotitalo lähellä Kova Pirttiä) puh: +79215236600
  • Maria Filipova, osoite: Rantakatu 17A (keltainen paritalo lähellä Kuitin torppaa ja kirkkoa) puh: +79214618563

Kyläkierrosta ja kahvit Kylätalolla

Kylätalolta voi tilata kyläkierroksen, jonka kesto on 2,5 tuntia. Kierroksen jälkeen ryhmälle tarjotaan kahvit/teet ja piirakat (tai muu kahvileipä).

Ryhmälle on myös mahdollista järjestää Kylätalolla karjalankielinen Vuokkiniemen esittely, jossa opas kertoo kylän nähtävyyksistä sekä historiasta kuvia näyttämällä. Tämän kesto noin tunti. Tämä sopii erityisesti niille, jotka eivät jaksa kävellä 2, 5 tuntia kyläkierroksella.

Ota näistä yhteyttä +7911 420 56 00 Elena Pljuiko

Kalevalan kansallispuisto

Lisäksi Vuokkiniemen alueella on Kalevalan Kansallispuisto, jonne sovitusti puiston oppaan kanssa voi mennä. Puistossa ei voi vierailla ominpäin.  Tästäkin mahdollisuudesta voi kysyä Kylätalolta. +7911 420 56 00 Elena Pljuiko

Majoitukset

Vuokkiniemen majoituksista löydät lisätietoa täältä

 

Vienan laulumua keräsi kirjallisuon harraštajie

Enšimmäini Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali piettih 1. šulakuuta Vuokkiniemeššä. Festivali oli omissettu paikallisen runonlaulajan ta taitajan Miihkali Perttusen 200-vuotispäivällä. Še piettih Vuokkiniemi – šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä 2017 -ohjelman rajoissa.

Yleisöä kirjallisuusfestivaaleilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin, linkietty Vkontaktesta.

Vuokkiniemi on vanha runokylä. Še šijoituu kaunehen Kuittijärven rannalla noin 50:n kilometrin piäššä Koštamukšešta. Tiälä Vuokkiniemen šeuvuilla vuosišatojen aikana muotouvuttih vienankarjalaisien kulttuuri, perintehet ta tavat.

Enšimmäini maininta Vuokkiniemeštä on 1679 vuuvvelta. Vuokkiniemen kirikönkylä on vuosišatojen mittah ollun läntisen Vienan Karjalan keškuštana.

Eikä šattumalta Elias Lönnrot šanon Vuokkiniemen kylyä ”runonlaulunmuakši”. Näillä šeutuvilla kehityttih karjalaisien elintavat ta perintehet. Tiä- lä elettih muajilman kuulusat runonlaulajat, kumpasilta Elias Lönnrot oli pannun talteh runolauluja. Šuurimman ošan niistä hiän käytti Kalevalua luaties’s’a. Juuri Vuokkiniemen pitäjäššä Arhippa Perttuselta kirjutettu Šampo-runo oli še kypinä, min vaikutukšella Elias Lönnrotin mieleššä šytty ideja luuvva yhtenäini eepossa.

Ideja järještyä kirjallisušfestivali Vienan Karjalan šyväimeššä šynty meilä jo ammuin. Koštamušta pietäh musiikkifestivalien kaupunkina, ka yhtänä merkittävyä kirjallisušfestivalie ei ole vielä järješšetty, kerto Koštamukšen piäkirjašton johtaja, festivalin järještäjä Natalja Borisenko.

RUNONLAULAJIEN PANOŠ KULTTUURIH

Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali alko Vienan Karjalan kirjallisušperinnön šäilyttämisen proplemoja -kirjallisuškonferenššilla. Šen tarkotukšena oli vaihtua oppie ta šuunnitella tulijua ruatuo tällä alalla.

Vienan Karjala on pohatta kuulusista kirjailijista, kumpaset elettih šielä eri vuosina. Nikolai Jaakkolan, Juakko Rugojevin, Pekka Pertun, Antti Timosen, Nikolai Gippievin ta Ort’t’o Stepanovin teokšet tunnetah Venäjällä ta šen ulkopuolella.

Ka ennein kun Vienan Karjalašša šynnyttih XX vuosišuan tunnetut kirjailijat, Vuokkiniemen pitäjä oli kuulusa omilla runonlaulajilla. Šielä elettih šemmoset kuulusat runonlaulajat kun Arhippa Perttuni ta hänen poika Miihkali, Kieleväiset Vuassila, Ontrei ta Jyrki, Kettuset Jyrki ta Petri ta Lesoni Outukka.

Vielä 50–100 vuotta takaperin runoja laulettih hyvin monet. Ajat on muututtu. Runonlaulajien oša nykysen yhteiskunnan kehitykšeh on niin šuuri, jotta heijän nimet ta muistotiijot kuulutah miän kulttuurih.

Runonlaulajien panoš kulttuurih on niin šuuri, jotta äšen 200 vuuvven piäštä myö muissamma heijän nimie ta tahomma esittyä heitä nuorella šukupolvella, jotta nuoretki tykättäis, kunnivoittais ta piettäis arvošša kanšanrunoutta šekä muanmiehien tuotantuo ta luomistyötä, huomautti kirjallisuškonferenššin avajaisissa Koštamukšen kaupunkipiirin varajohtaja Olga Kerežina.

Markku Nieminen kirjallisuusfestivaaleilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin, linkitety Vkontaktesta.

SANTRA REMŠUJEVAN UARREHLIPAŠ

Yksi viimesistä vienankarjalaisista runonlaulajista oli Santra Remšujeva. Vuotena 2010 Santra mäni tuonilmasih, ka kerkisi jättyä muajilmalla kanšanrunouven erilaisie lajija. Hänen laulut, starinat, runot ta toiset tiijot eletäh ikusešti. Kirjallisuškonferenššissa Santra Remšujevan punukka Marija Remšujeva kerto ämmöh elämäštä ta roolista vanhan perintehen šäilyttäjänä.

Santra Remšujevan lauluja ta kertomukšie on tallennettu šatoja tuntija Juminkeko- šiätijön arhiivah. Santran kertomie starinoja on julkaistu monissa antologijoissa; hänen lauluista on luajittu cd-levy ta häneštä on valmissettu dokumenttielokuvie. Häntä on rikeneh kuultu kuin Karjalan, niin ni Šuomen radijošša ta nähty tv-ohjelmissa. Santran kera loppu yksi aikakauši. Hänen vertaista karjalaisen perintehentaitajua ei enämpi ole – eikä voi tulla, korošti Marija ta lisäsi: – Suali, jotta kenkänä vielä ei ole valmistan ämmöštä eri kirjua, kumpasen kanšien alla šais esittyä Santran uarrehlippahan kaikkie erivärisie lajija.

Šeuruavana konferenššissa esiinty Juminkeko-šiätijön piämieš Markku Nieminen. Hiän kerto Juminkeon toiminnašta karjalaisen kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä, esitti Karjalaiset klassikot -šarjua. Pakinan lopušša Markku šano, jotta ajatuš luatie erikoini kirja Santra Remšujevašta on oikein mukava ta hyö ruvetah ruatamah tällä šuunnalla. Markku Niemistä ei šattumalta kiinnoštan tämä ideja, vet häntä voit šanuo Santra Remšujevan erinomasekši asientuntijakši. Nieminen nauhotti Santran lauluja ta starinoja melkein 30 vuotta ta niin tallenti tämän arvokkahan uartehiston tulijilla polvilla.

Kirjallisuškonferenššissa piettih pakinoja šamoin Miihkali ta Olga Stepanovit šekä Sever-aikakaušlehen piätoimittaja Jelena Pietiläinen. Natalja Borisenko kerto kirjašton roolista kanšalliskirjallisuon šäilyttämiseššä ta kehittämiseššä ta uušista työmuotoista paikallisie kirjailijie varoin.

Miihkali Perttusen patsaan luona lausuttiin runoja. Kuva Tatjana Dobrodeeva Petroskoi. Kuva linkitetty Vkontaktesta.

MIIHKALIN PAČČAHAN LUONA

Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivalin ohjelma jatku juhlakulkulla rumpujen kera Miihkali Perttusen paččahan luo.

Arhippa Perttusen poika Miihkali niise oli kuulusa runonlaulaja. Häntä šanotah ”Pohjois-Homeriksi”. Miihkalilta on tallennettu noin kolme ta puoli tuhatta rivie kalevalamittaista runoutta. Arhippa Perttusen šiätijö ašetetti Miihkalin paččahan vuotena 1991 Vuokkiniemen čärkällä Santra Remšujevan talon vaštapiätä.

Juhlaseremonijašša keräytynyillä kerrottih Miihkalin elämäštä, luvettih runoja, laulettih lauluja.

Illalla koštamukšelaiset lapšet esitettih Šampon takomini -kuklanäytelmä Kalevalaeepossan mukah. Ta šiitä alko kirjallisuon ta musiikin illačču ”Lahjakkahien yštävien piirissä”.

– Kirjallisušfestivalin avulla myö kiinitämmä huomijuo Vienan Karjalan kirjalliseh perintöh ta šen šäilyttämisen proplemoih. Toivomma, jotta šiitä tulou varšinaini kanšanjuhla, kumpasešša kuuluu runoja, musiikkie ta pakinoja karjalan, šuomen ta venäjän kielellä, korošti Natalja Borisenko toimehpivon lopušša.

Maikki Spitsina

Julkaistu Oma Mua lehden luvalla 5.4.2017 seuramme sivuilla (SH)

Katajat kansanperinneryhmän 10-vuotis juhlakonsertti 24.3.2017

Katajat ryhmä Ontsin talossa. Kuva linkitetty Vkontaktesta.

Huipputasoinen Katajat kansanperinneryhmä järjestää Vuokkiniemessä ensi viikon perjantaina upean konsertin 10-vuotis juhlansa kunniaksi.

Ryhmä toivottaa vieraat lämpimästi tervetulleeksi juhlaesitykseen!

  • Aika: Perjantai 24.3.2017 alkaen klo 18.00
  • Paikka: Vuokkiniemen koulu, Perttusentie 12

Katajat ryhmästä taustatietoa

15 vuotta sitten silloinen Vuokkiniemen kyläpäällikkö Svetlana Remsu, organisoi naisten kansanperinneryhmän, jota vuokkiniemeläinen Laina Lesonen auttoi pukujen suunnittelussa sekä ompelussa. Tällä ryhmällä ei silloin vielä ollut varsinaista nimeä. Nykyinen Katajat -nimellä oleva ryhmä on ollut kasassa 10 vuotta.

Vuonna 2010 ryhmӓn johtajaksi tuli suuri kulttuuripersoona ja karjalan kielen-, ja kulttuurin edistäjä Valentina Kirillova Saburova Kalevalasta, Katajia hän johti viisi vuotta. Saburovan myötä Kataja ryhmälle räätälöitiin myös teatteriesityksiä. Joka vuosi valmistui uusi esitys. Ensimmäisenä esityksenä ryhmä muistaa lasten satuun perustuva esitys nimeltään Metsӓmӧkki. Muita teatteriesityksiä olivat nimeltään mm. Kouluun lӓhtӧ, Tuomio, Rassuaja, Akkaralli ja Akkojen naimapuuhat. Kaikki esitykset tapahtuivat karjalan kielellä.

Ryhmӓ esittää suuremmilta osin karjalaisia kansanlauluja – lauluja, jotka ovat syntysin Vuokkiniemestӓ. Näiden lisäksi ohjelmistossa on Veikko Pӓllisen ja edellisen kuoronjohtajan Valentina Saburovan lauluja. Repertuaariin kuuluu myös kauniit venäläiset kansanlaulut.

Esitykseen kuuluu myös karjalaiset tanssikoreografiat karjalankielellä näitä kutsutaan: Kadrilli, Suliluikka, Enkka, Selӓnvajehus sekä monia perinteisiä piirileikkejӓ.

Nykyisinkin Katajat ryhmä osallistuu erilaisiin tapahtumiin, jotka koskevat karjalan kielen-,ja kulttuurin sӓilyttӓmistӓ ja edistämistä. He esiintyvät mm. Kalevalajuhlissa, Veikko Pӓllisen Festivaalissa, Kanteletar Festivaalissa jne.

Ryhmä esiintyy myös Vuokkiniemen Iljanpäivän juhlan ohella lähikylien pruasniekoissa Venehjärvellä, Tollonjoella, Vuonnisessa, Haikolӓssa, Jyskyjӓrvellӓ, Kepassa, mutta ovat usein vierailleet myös Suomessa monessa tapahtumassa eri paikkakunnilla. Seuraavan kerran Katajia Suomessa voi kuulla Karjalan Sivistyseuran järjestämillä Heimopäivillä huhtikuussa Helsingissä.

Ryhmää muuten voi tilata sovitusti esiintymään turistiryhmille tai myös Suomeen! Ota tällöin yhteys Julia Filippovaan, joka puhuu sujuvasti Suomea ja Karjalaa. Email: juli_filippova@mail.ru, Puh: +79214529450

 

 

 

Hyvää Kalevalan päivää 2017!

kalevala

Suomessa ja Karjalan Tasavallassa vietetään 28.2. Kalevalan päivää.

Kalevala on Karjalan Tasavallan sekä Suomen kansalliseepos. Kalevalan päivää vietettiin jo 1860-luvulla, kun Helsingin yliopiston Savokarjalainen osakunta otti päivän vuosipäiväkseen. Vuodesta 1950 saakka päivä on ollut almanakassa epävirallinen liputuspäivä.  Vuonna 1978 otettiin käyttöön lisämäärite ”suomalaisen kulttuurin päivä”, jolloin päivästä tuli myös virallinen liputuspäivä.

Vuokkiniemen koululla järjestetään Kalevalan päivä. Lapset pitävät esitelmiä Kalevalasta ja Lönnrotista sekä tanssivat perinteisiä tansseja sekä laulavat karjalankielellä.

Kalevalaa on käännetty yli 60:lle eri kielelle mukaanlukien vietnamin kieli. Vuonna 2015, jolloin tuli kuluneeksi 180 vuotta ns. vanhan Kalevalan julkaisemisesta julkaisi Karjalan Sivistysseura eepoksen vienankarjalaksi; kielellä, jota on puhuttu runojen keskeisillä keruualueilla.

Vienankarjalankielisen Kalevalan on kääntänyt vuokkiniemeläinen Raisa Remšujeva ja teoksen kuvituksena on käytetty tunnetun karjalaisen kuvataitelijan Vitali Dobrininin Kalevala-aiheisia maalauksia.

Toivotamme tämän runon myötä kaikille suomalaisille ja karjalaisille oikein hyvää Kalevalan päivää! Ote runosta on Kal’evala vienankarjalakši teoksesta Kolmas runo.

Vaka Vanha Väinämoini

niin aštuuve aikojahe
noilla Väinöl’än ahoilla,
Kal’evalan kankahilla.
Laulelouve viršijähe,
laulelouve, taitelouve.

Laulo päivät piäkšekkäisin,
yhissykšin yöt šaneli
muinosija muisteloja,
noita šyntyjä šyvijä,
kuit’ ei laula kaikki lapšet,
ymmärrä yhet urohot
tällä inhalla ijällä
katovalla kannikalla.

Loitoš kuuluttih šanomat,
uloš viessit vierähettih
Väinämöisen laulannašta,
urohon ošuamisešta.
Viessit vierähti šuvehe,
šai šanomat Pohjol’aha.

Kanšalliskielien opaššušohjelmat liitetäh federaliseh luvetteloh

Kuva Natto Varpuni, linkitetty Oma Mua lehden facebook sivuilta

Karjalan, šuomen ta vepšän kielien opaššušohjelmat alkukouluo varoin on hyväkšytty yleiskoulutukšen federalisen opaššuš-metodisen yhissykšen issunnošša. Lähiaikoina nämä ohjelmat liitetäh federaliseh esimerkillisien perušopaššušohjelmien luvetteloh http://fgosreestr.ru/.

Karjalan opaššuš-metodisen yhissykšen piätökšellä šyyškuušša 2016 mainittujen ohjelmien projektit työnnettih asientuntijien tutkittavakši Venäjän koulutušakatemijah. Šitä ennein alovehellisella tašolla oli luajittu ammatillini tietehellis-pedagogini, etnoalovehellini, lingvistini šekä yhteiskunta- tarkaššukšet, kumpasien tulokšina oli annettu myöntehiset eksperttipiätökšet.

Karjalan tašavallan Opaššušministerijön piäspesialisti Natalja Vasiljeva esitti ohjelmat Venäjän koulutušakatemijašša pietyššä issunnošša. Näijen ohjelmien kehittäjinä ollah Karjalan opaššuškehityšinstituutin etnokulttuurišivissykšen keškuš ta Šuomelais-ugrilaisen koulun resurssikeškuš. Ohjelmissa on otettu huomijoh alovehen kanšalliset ta etnokulttuuriset erikoisuot, tekstiainehisto vaštuau nykysie kielinormija.

Venäjän tietoakatemijan jäšen, filologisien tietojen tohtori, A. I. Gertsenilla nimetyn Venäjän valtijon pedagogiyliopiston uralilaisien kielien, folklorin ta kirjallisuon laitokšen johtaja Sergei Aleksejevič Miznikov omašša asientuntijapiätökšeššä anto opaššušohjelmilla korkien arvoššukšen. Hiän korošti, jotta esitetyissä kouluohjelmissa 1.–4. luokkie varoin opetuš rakentuu yhtehisenä kompleksina, missä lapšissa kehitetäh šamanaikasešti kuuntelu-, luku-, pakina- ta kirjutuštaitoja.

”Nämä ohjelmat ollah aivan kokonaiset peruštehellisešti kehitetyt opaššuškompleksit, kumpaset voit ihan epyälömättä liittyä Federaliseh opaššušohjelmien luvetteloh ta käyttyä niitä kaikissa yleiskoulutukšen laitokšissa, missä opaššetah karjalan, vepšän ta šuomen kieltä” – on kirjutettu Sergei Miznikovin asientuntijapiätökšeššä

Maria Kirillova

Artikkeli julkaistu 8.2.2017 Oma Mua lehden luvalla Sari Heimonen

Kuulukkah runokylän nimi koko muajilmalla – Vuokkiniemen kylä valittih vuuvven 2017 šuomelais-ugrilaisekši kulttuurikyläkši.

6gjxhi3lh6e

Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikylävuuvven avajaisien uattona Vuokkiniemeššä oli 37 aštetta pakkaista, ka še ei varauttan vierahie tulla juhlah. Kuva Vitali Nikulin Vuokkiniemi

Kulttuurikylävuuvven teemana on karjalan kieli ta še teema on ennein kaikkie šuunnattu nuorilla. Vuuvven merkeissä Vuokkiniemeššä toteutetah šuurta ohjelmua, kumpaseh kuuluu kuin perintehellisie kyläpruasniekkoja, niin ni aivan uušie toimehpitoja ta šuunnitelmie. Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikylävuuvven avajaisie juhlittih 7. pakkaiskuuta Vuokkiniemeššä ta Koštamukšešša.

wp_20170107_034

Vierahat enšimmäiseštä šuomelais-ugrilaisešta kulttuuripiäkaupunkista ativoissa nellänneššä kulttuuripiäkaupunkissa. Kuvašša ollah udmurttilaiset artistat, Bigi-kylän johtaja Nina Bel’ajeva (toini vaš.) ta Jelena Pl’uiko (keš.). Kuva Sari Heimonen

Vuotena 2013 alotettu Šuomelaisugrilaisen muajilman kulttuuripiäkaupunkit -ohjelma on šuunniteltu nellän vuuvven ajakši. Šen alkuhpanijana on Šuomelais-ugrilaisien kanšojen nuorisoliitto (MAFUN) ta šen tarkotukšena on esittyä šuomelais-ugrilaisen muajilman kulttuurimoninaisutta. Kulttuuripiäkaupunkin statussi antau mahollisuon kiinnoššuttua paikkakuntah turistija, joukkoviestimie, tietomiehie. Ohjelman mukah, joka vuosi valitah uuši kulttuuripiäkaupunki. Vuotena 2016 kilpailu järješšettih nellänteh kertah. Arvoštelijajoukko, mih kuulu nellän muan etuštajie, valičči vanhan karjalaisen Vuokkiniemen kylän voittajakši. Vuokkiniemi oli aikasemminki yhtyn kilpailuh ta 2014 vuotena še piäsi kolmen finalistin joukkoh, ka šilloin voitti virolaini Obinitsakylä. Viime vuotena šuomelaisugrilaisiksi kulttuuripiäkaupunkiksi piäštih Unkarin Veszpremkaupunki ta Iszkaszentgyörgypaikkakunta. A enšimmäisenä kulttuuripiäkaupunkina oli udmurttilaini Bigi-kylä.

PROJEKTIN TARKOTUŠ KYLÄLLÄ

omamuakuva

Vuokkiniemen Martat-yhtyvehen laulaja L’udmila Vatanen (vaš.), Karjalan Šivissyššeuran johtaja Eeva-Kaisa Linna ta Sukuseura Lesonen ry:n johtaja Sari Heimonen tavattih kulttuurikylävuuvven avajaisien juhlašša. KUVA: MAIKKI SPITSINA, “OMA MUA”

Tänä vuotena šuomelaisugrilaisen muajilman kulttuuripiäkaupunkin arvošta finalissa kilpaili Kuhmo-kaupunki šekä kylät Sippola ta Vuokkiniemi. Šuomelaisien teema šuuntautu Kalevala-eepossah ta perintehien šäilyttämiseh. Vuokkiniemen kulttuurikylävuuvven teemana on karjalan kieli ta še teema on ennein kaikkie šuunnattu nuorilla. Šen šyynä on še, jotta hoti Vuokkiniemi onki elä- vä karjalaiskylä, missä vielä on löyvettävissä runonlaulajien perintö ta monet ruavahat kylä- läiset ošatah karjalan kieltä, ka nuoret šuurin miärin keškenäh paissah venäjäkši. Kulttuurikylä vuuvven merkeissä projektin alkuhpanijat šuunnitellah järještyä karjalan kielen kurššija, esittyä näytelmie karjalan kielellä, kumpasih ošallissuttais nuoret ta koululaiset, pityä kaikenmoisie seminarija ta muasteri-oppija. Šamoin Vuokkiniemen projektin tarkotukšena on alovehellisen turismin kehittämini, mi vuoroštah vois tukie paikallista taloutta. Ta tietyšti, projektin tärkienä šuuntana on kielen ta kulttuurin popularisointi.

KARJALAISEN KULTTUURIN HENKI

Ennein Vuokkiniemen ympärillä oli 48 šuurta ta pientä kylyä ta Vuokkiniemi oli niijen keškukšena. Tänäpiänä Vuokkiniemi tuli šuomelaisugrilaisekši kulttuurikyläkši. – Kuni työ pakajatta omua karjalan kieltä, työ jiättä koko muajilman karjalaisen kulttuurin henkekši, keškukšekši ta peruštakši, korošti kulttuurikylävuuvven avajaisissa Juminkeko-šiätijön johtaja Markku Nieminen.

Kulttuuripiäkaupunkin vuuvven avajaisissa Vuokkiniemen Kylätalon lavalla oli tuotu kulttuuripiäkaupunkin simvoli – puulintu, kumpani koko vuuvven rupieu šäilymäh Vuokkiniemeššä.

Toimehpivošša oli esillä kuin karjalaista, niin ni udmurttilaista perintehellistä kulttuurie. Kulttuuripiäkaupunki-arvo ei ole ainuoštah šuuri kunnivo, še on šamoin šuuri vaštuu. Še on mahtava vaštuullini työ ta šiitä kaikkie paremmin tiijetäh enšimmäisen šuomelaisugrilaisen kulttuuripiäkaupunkin etuštajat Udmurtijašta. Heijän piti šuorittua hyvin pitkä matka omašta Bigi-kyläštä, jotta piäššä Vuokkiniemeh, tuttavuštuo šiih ta antua neuvuoki uuvvella kulttuuripiäkaupunkilla.

– Vuotena 2014 meijän kylä oli šuomelais-ugrilaisen muajilman enšimmäisenä piäkaupunkina. Epyälömättä ošallistuma projektih, emmä ajatellunkana tulouko še vaikieta vain ei. Šiitä ymmärsimä, kuin šuuri vaštuu nousi meijän eteh. Toteuttuan tätä projektie enši šijah pitäy šäilyttyä omua kulttuurie, kieltä ta kantatuattojen henkie. Ta miušta tuntuu, jotta myö hyvin pärjäsimä – 90 % kyläläisistä ošallistu projektih. Nyt kyläššä aina on hyvin äijän turistija eri paikoista, myö kiinnoššamma kaikkie ta meitä kaikin tiijetäh, hyvin tuntehellisešti kerto Bigi-kylän johtaja Nina Bel’ajeva. – Hyvät vuokkiniemiläiset, nyt kaikki riippuu teistä. Rahakyšymyš ei ole niin tärkie, kun kaikkien kyläläisien ta heijän ajatukšien yhtevyš. Teijän tarkotukšena on näyttyä koko šuomelais-ugrilaisella muajilmalla, jotta työ oletta parahat vuotena 2017.

KULTTUURIKYLÄN ARVO

Mainehta omalla kylällä tahtou šuaha ni Vuokkiniemen projektiehotukšen toteuttaja, Koštamukšen kaupunkipiirin hallinnon spesialisti Jelena Pl’uiko. Hiän malttau, jotta työ- tä tulou äijän, ka ei varaja šitä. – Myö tahomma, jotta meijän kylä eläis, jotta meijän lapšet opaššuttais ta šäilytettäis karjalan kieltä, korošti Jelena Pl’uiko. – Kulttuurikylän arvo nyt rupieu toimimah meijän šeuvun ta koko Vienan Karjalan mainehen hyväkši. Myö olemma ylpiet omašta kyläštä.

Vuotena 2017 šuomelaisugrilaisen muajilman kačonnat ollah kohti Vuokkinientä, kumpani koko vuuvven on karjalaisuon piänäyttämö. Vuuvven merkeissä Vuokkiniemeššä toteutetah šuurta ohjelmua, kumpaseh kuuluu kuin perintehellisie kyläpruasniekkoja, niin ni aivan uušie toimehpitoja ta šuunnitelmie.

Toivottavašti, Vuokkiniemi hyvin pärjyäy kulttuurivuuvven tehtävieh kera ta še tuou kehityštä ei ainuoštah kylällä, ka i koko Karjalallaki. Varmašti, toisien šuomelaisugrilaisien kanšojen etuštajat käyväh vuuvven aikana Vuokkiniemeššä. Kyläläisillä on mahollisuš niin kertuo vierahilla omašta kulttuurista, jotta šiitä hyö omissa pienissäki kylissä kerrottais Vuokkiniemeštä ta šen ainutluatuisuošta – niin runokylän nimi kuuluu koko muajilmalla.

– Maikki Spitsina

Julkaistu Oma Mua lehden luvalla 11.1.2017 (SH)

Ainutluatuni Aapisen musejo avattih Koštamukšešša

valentina

Musejon avajaisissa Vienan Karjala -järještön johtaja Valentina Patsukevič kerto vierahilla karjalan kielen aapisešta. Kuva: Tatjana Solovjov

Rahvahienvälisenä fašismin, rasismin ta antisemitismin vaštasena paivänä, 9. pimiekuuta, Koštamukšešša avattih uuši ainutluatuni Aapisen musejo.

Aapisen musejon avajaisih keräyvyttih Koštamukšen eläjät ta vierahat, kumpasien joukošša oli eri kanšallisukšien etuštajie.

Tämänmoisie projektija ei ole aikasemmin ollun Karjalašša eikä Venäjällä. Šen peruštajina ollah Koštamukšen keškuškirjašton ruatajat. Projektin ideja šynty noin puoli vuotta takaperin piirienväliseš­šä Kanšalliskielien šäilyttämisen ta kehittämisen proplemat -konferenššissa.

Ajatuš peruštua musejo tuli mieleh Fir’uza-šeuran johtajalla Il’fanija Nafiginalla, šen jälkeh kun hiän tutuštu muajilmašša ainuoh tatarilaisen aapisen musejoh, kumpani on Arskissa. Il’fanija Nafigina lahjotti Koštamukšen musejon kokoelmah tatarilaisen Alifba-aapisen.

Venäjällä eläy yli 180 eri kanšallisutta, kaikilla on omat kielet ta omat kirjakielet. Šiitä meilä tuli ajatuš, jotta olis mukava luatie aapisien kokoelma kaikista muajilman paikoista ta kaikenmoisilla kielillä. Nyt näyttelyesinehie ei ole vielä äijä. Myö ečimmä ta šuamma lisyä, ta toivomma, jotta aapisien kokoelma tulou täytymäh, kertou Koštamukšen keški-kirjašton johtaja Natalja Borisenko.

Nyt musejon kävijät voijah tuttavuštuo čečenin, avuarin, kumikin, ranškan, valkovenä­ jän, ukrainan, venäjän, šuomen ta tatarin kielen aapisih. Karjalan kielen (varšinaiskarjalan ta livvin) aapisetki ollah musejošša kunnivopaikalla. Musejon avajaisissa Vienan Karjala -järještön johtaja Valentina Patsukevič kerto vierahilla karjalan kielen aapisešta.

On simvolista, jotta juuri Koštamukšešša avattih šemmoni musejo. Vet kaupunkin rakentamiseh ošallistu noin 40 eri kanšan etuštajie. 1980luvun alušša ihmiset eri puolilta Neuvoštoliittuo tultih nuoreh Koštamukšeh elämäh ta ruatamah ta nykypäivih šuaten kaupunkissa eri kanšallisukših kuulujat ihmiset on eletty šovušša.

Kirjutukšešša on käytetty ainehistuo http://www.kostomuksha-city.ru/ -nettišivuilta

Anna Jegorova

Julkaistu Oma Mua lehden luvalla 1.12.2016 (Sari Heimonen) www.omamua.ru

%d bloggers like this: