Avainsana-arkisto: Kostamuksha

Laskiaisviikon eli pannukakkuviikon tapahtumia Vuokkiniemessä

ljudmila-ruukel

Ljudmila Ruukel. Kuva Aivar Ruukel

Pannukakkuviikko eli Масленица viikon aikana Vuokkiniemessä ja Kostamuksessa  järjestetään lukuisia konsertteja, mestarikursseja ja muita koulutuksia. Tapahtumat kokoaa yhteen sekä amatöörit, että ammattilaiset eri suomalais-ugrilaisista kansoista. Vaikkakin maslenitsa on perinteinen venäläinen juhla, jonka alkuperä on pakanallisissa ajoissa, on viikon aikana mielenkiintoisia tapahtumia ja kursseja suomalais-ugrilaisesta maailmasta – eikä kylläkään vähäisimpänä kansalliseepoksen Kalevalan päivä! Sitä juhlitaan Vuokkiniemen koulussa.

  • 26.2. klo 13.00 vepsäläisen kansamusiikin konsertti Vuokkiniemessä Kylätalolla. Vepsäläinen kansanmusiikkiryhmä Soutjärveltä.
  • 27.2. klo 14.00 suomalais-ugrilaisen keittiön mestarikurssi, opettajana udmurtti Ljudmila Ruukel Virosta. Kurssilla valmistetaan mm. pelmeneitä erilaisilla täytteillä sekä udmurttien toista rakastamaa kansallisruokaa perepechiä (перепечи ) ja vielä kolmas ruokalaji on nimeltään pyshatem (пошатем),jonka arvoitus selviääkin vasta kurssilla. Etno-pop yhtye Buranovon mummot tarjoilivat muuten perepechiä toimittajille Euroviisuissa vuonna 2012.
  • 27.2. klo 17.00 suomalais-ugrilaisen matkailun seminaari, vetäjänä Aivar Ruukel Virosta. Ruukel työskentelee ekoturismin parissa.
  • 28.2. klo 12.00 Kalevalan päivä Vuokkiniemen koululla
  • 24.-25.2.  Kanteletar festivaalin ohjelmaa Kostamuksessa Kulttuuritalo Ystävyydessä

 

dpel5pvhhus

 

  • 27 февраля в 14.00 в Доме деревни Вокнаволок! мастер-класс по финно-угорской кухне Мастер-класс проводит член общества финно-угорской кухни Людмила Руукель (Эстония). Еще есть свободные места! Мы Вас ждем, будет вкусно!! Запись по телефону +79114205600 Елена

 

  • 27 февраля в 17.00 в Доме Деревни Вокнаволок состоится семинар
    ”Сеть финно-угорского туризма”. Докладчик Айвар Руукел– предприниматель в сфере экотуризма

Vuokkiniemessä järjestettiin Lumifestivaali

tqua4tz0xwe

Flash-mob

Sunnuntaina 15.1. Vuokkiniemessä pidettiin Lumifestivaalit iloisissa merkeissä ja luntakin oli todella riittämiin. Tapahtumaan kerääntyi yhteensä 250 henkeä Vuokkiniemestä ja Kostamuksesta. Kun tiedämme, että Vuokkiniemessä asuu 500 henkeä, oli paikalla lähes puolet koko kylän asukkaista – toki mukana myös väkeä Kostamuksesta. Tapahtuma alkoi nuorten flash-mob esityksellä.

dcd1amkcxr0

Kyykkää

diqupa3jbvo

Kyykkää.

Tämän jälkeen joukkueet kerääntyivät pelipaikoilleen. Joukkueet Kostamuksesta ja Vuokkiniemestä kisasivat lumijalkapallossa ja kyykässä. Molempien näiden kilpailujen voittajaksi suoriutuivat Vuokkiniemen joukkueet!

sbiwnplbyhq

Lumijalkapallo joukkuetta.

7kipzdhiqy

Jalkapalloa – ja näytetään otettavan peli tosissaan!

Köydenvetokilpailussa oli kaksi sarjaa aikuiset ja lapset. Molemmissa sarjoissa oli erityisen paljon osanottajia.

gzdz1hzi1je

Köydenvetoa – lasten sarja ja naurussa suin!

avcwg6_ykts

Köydenvetoa – aikuisten sarja.

Tapahtumaan osallistujien mielestä Lumifestivaalien järjestelyt olivat huippuluokkaa ja paikalla on ollut myös Kostamuksen kulttuuritoimenjohtaja Aleksandr Koktomov iloitsemassa yhdessä perheiden kanssa.

bkx2ii7rkx8

Aleksandr Koktomov Kostamuksesta iloisena Lumifestareilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin Vuokkiniemi

Tässä lisää kuvia toiminnallisesta talvipäivästä Vuokkiniemessä:

6zptesl5xyg

Pallonheittoa pienimmille ja vähän isommillekin.

hh-fjzbp4jq

Rinkulanheittoa lapsille.

emujcd2-xpg

puupalikkakävelyä naurussasuin!

gare5w00qkm

Mikähän mahtaa olla tämän lajin virallinen nimi, mutta hauskaa näyttää olevan!

pz_vwmhydo4

Joukkuehiihtoa samoilla suksilla!

Palkintoja jaettiin parhaimmille

khtagquegeo

idhegbrr488

rg3vulfxx3w

9kbyemtdjk0

Kokonaisuudessaan riemua oli ilmassa Vuokkiniemessä koko päivän

Lisää kuvia täällä

Sari Heimonen, kuvat Vitaly Nikulin Vuokkiniemi

Kuulukkah runokylän nimi koko muajilmalla – Vuokkiniemen kylä valittih vuuvven 2017 šuomelais-ugrilaisekši kulttuurikyläkši.

6gjxhi3lh6e

Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikylävuuvven avajaisien uattona Vuokkiniemeššä oli 37 aštetta pakkaista, ka še ei varauttan vierahie tulla juhlah. Kuva Vitali Nikulin Vuokkiniemi

Kulttuurikylävuuvven teemana on karjalan kieli ta še teema on ennein kaikkie šuunnattu nuorilla. Vuuvven merkeissä Vuokkiniemeššä toteutetah šuurta ohjelmua, kumpaseh kuuluu kuin perintehellisie kyläpruasniekkoja, niin ni aivan uušie toimehpitoja ta šuunnitelmie. Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikylävuuvven avajaisie juhlittih 7. pakkaiskuuta Vuokkiniemeššä ta Koštamukšešša.

wp_20170107_034

Vierahat enšimmäiseštä šuomelais-ugrilaisešta kulttuuripiäkaupunkista ativoissa nellänneššä kulttuuripiäkaupunkissa. Kuvašša ollah udmurttilaiset artistat, Bigi-kylän johtaja Nina Bel’ajeva (toini vaš.) ta Jelena Pl’uiko (keš.). Kuva Sari Heimonen

Vuotena 2013 alotettu Šuomelaisugrilaisen muajilman kulttuuripiäkaupunkit -ohjelma on šuunniteltu nellän vuuvven ajakši. Šen alkuhpanijana on Šuomelais-ugrilaisien kanšojen nuorisoliitto (MAFUN) ta šen tarkotukšena on esittyä šuomelais-ugrilaisen muajilman kulttuurimoninaisutta. Kulttuuripiäkaupunkin statussi antau mahollisuon kiinnoššuttua paikkakuntah turistija, joukkoviestimie, tietomiehie. Ohjelman mukah, joka vuosi valitah uuši kulttuuripiäkaupunki. Vuotena 2016 kilpailu järješšettih nellänteh kertah. Arvoštelijajoukko, mih kuulu nellän muan etuštajie, valičči vanhan karjalaisen Vuokkiniemen kylän voittajakši. Vuokkiniemi oli aikasemminki yhtyn kilpailuh ta 2014 vuotena še piäsi kolmen finalistin joukkoh, ka šilloin voitti virolaini Obinitsakylä. Viime vuotena šuomelaisugrilaisiksi kulttuuripiäkaupunkiksi piäštih Unkarin Veszpremkaupunki ta Iszkaszentgyörgypaikkakunta. A enšimmäisenä kulttuuripiäkaupunkina oli udmurttilaini Bigi-kylä.

PROJEKTIN TARKOTUŠ KYLÄLLÄ

omamuakuva

Vuokkiniemen Martat-yhtyvehen laulaja L’udmila Vatanen (vaš.), Karjalan Šivissyššeuran johtaja Eeva-Kaisa Linna ta Sukuseura Lesonen ry:n johtaja Sari Heimonen tavattih kulttuurikylävuuvven avajaisien juhlašša. KUVA: MAIKKI SPITSINA, “OMA MUA”

Tänä vuotena šuomelaisugrilaisen muajilman kulttuuripiäkaupunkin arvošta finalissa kilpaili Kuhmo-kaupunki šekä kylät Sippola ta Vuokkiniemi. Šuomelaisien teema šuuntautu Kalevala-eepossah ta perintehien šäilyttämiseh. Vuokkiniemen kulttuurikylävuuvven teemana on karjalan kieli ta še teema on ennein kaikkie šuunnattu nuorilla. Šen šyynä on še, jotta hoti Vuokkiniemi onki elä- vä karjalaiskylä, missä vielä on löyvettävissä runonlaulajien perintö ta monet ruavahat kylä- läiset ošatah karjalan kieltä, ka nuoret šuurin miärin keškenäh paissah venäjäkši. Kulttuurikylä vuuvven merkeissä projektin alkuhpanijat šuunnitellah järještyä karjalan kielen kurššija, esittyä näytelmie karjalan kielellä, kumpasih ošallissuttais nuoret ta koululaiset, pityä kaikenmoisie seminarija ta muasteri-oppija. Šamoin Vuokkiniemen projektin tarkotukšena on alovehellisen turismin kehittämini, mi vuoroštah vois tukie paikallista taloutta. Ta tietyšti, projektin tärkienä šuuntana on kielen ta kulttuurin popularisointi.

KARJALAISEN KULTTUURIN HENKI

Ennein Vuokkiniemen ympärillä oli 48 šuurta ta pientä kylyä ta Vuokkiniemi oli niijen keškukšena. Tänäpiänä Vuokkiniemi tuli šuomelaisugrilaisekši kulttuurikyläkši. – Kuni työ pakajatta omua karjalan kieltä, työ jiättä koko muajilman karjalaisen kulttuurin henkekši, keškukšekši ta peruštakši, korošti kulttuurikylävuuvven avajaisissa Juminkeko-šiätijön johtaja Markku Nieminen.

Kulttuuripiäkaupunkin vuuvven avajaisissa Vuokkiniemen Kylätalon lavalla oli tuotu kulttuuripiäkaupunkin simvoli – puulintu, kumpani koko vuuvven rupieu šäilymäh Vuokkiniemeššä.

Toimehpivošša oli esillä kuin karjalaista, niin ni udmurttilaista perintehellistä kulttuurie. Kulttuuripiäkaupunki-arvo ei ole ainuoštah šuuri kunnivo, še on šamoin šuuri vaštuu. Še on mahtava vaštuullini työ ta šiitä kaikkie paremmin tiijetäh enšimmäisen šuomelaisugrilaisen kulttuuripiäkaupunkin etuštajat Udmurtijašta. Heijän piti šuorittua hyvin pitkä matka omašta Bigi-kyläštä, jotta piäššä Vuokkiniemeh, tuttavuštuo šiih ta antua neuvuoki uuvvella kulttuuripiäkaupunkilla.

– Vuotena 2014 meijän kylä oli šuomelais-ugrilaisen muajilman enšimmäisenä piäkaupunkina. Epyälömättä ošallistuma projektih, emmä ajatellunkana tulouko še vaikieta vain ei. Šiitä ymmärsimä, kuin šuuri vaštuu nousi meijän eteh. Toteuttuan tätä projektie enši šijah pitäy šäilyttyä omua kulttuurie, kieltä ta kantatuattojen henkie. Ta miušta tuntuu, jotta myö hyvin pärjäsimä – 90 % kyläläisistä ošallistu projektih. Nyt kyläššä aina on hyvin äijän turistija eri paikoista, myö kiinnoššamma kaikkie ta meitä kaikin tiijetäh, hyvin tuntehellisešti kerto Bigi-kylän johtaja Nina Bel’ajeva. – Hyvät vuokkiniemiläiset, nyt kaikki riippuu teistä. Rahakyšymyš ei ole niin tärkie, kun kaikkien kyläläisien ta heijän ajatukšien yhtevyš. Teijän tarkotukšena on näyttyä koko šuomelais-ugrilaisella muajilmalla, jotta työ oletta parahat vuotena 2017.

KULTTUURIKYLÄN ARVO

Mainehta omalla kylällä tahtou šuaha ni Vuokkiniemen projektiehotukšen toteuttaja, Koštamukšen kaupunkipiirin hallinnon spesialisti Jelena Pl’uiko. Hiän malttau, jotta työ- tä tulou äijän, ka ei varaja šitä. – Myö tahomma, jotta meijän kylä eläis, jotta meijän lapšet opaššuttais ta šäilytettäis karjalan kieltä, korošti Jelena Pl’uiko. – Kulttuurikylän arvo nyt rupieu toimimah meijän šeuvun ta koko Vienan Karjalan mainehen hyväkši. Myö olemma ylpiet omašta kyläštä.

Vuotena 2017 šuomelaisugrilaisen muajilman kačonnat ollah kohti Vuokkinientä, kumpani koko vuuvven on karjalaisuon piänäyttämö. Vuuvven merkeissä Vuokkiniemeššä toteutetah šuurta ohjelmua, kumpaseh kuuluu kuin perintehellisie kyläpruasniekkoja, niin ni aivan uušie toimehpitoja ta šuunnitelmie.

Toivottavašti, Vuokkiniemi hyvin pärjyäy kulttuurivuuvven tehtävieh kera ta še tuou kehityštä ei ainuoštah kylällä, ka i koko Karjalallaki. Varmašti, toisien šuomelaisugrilaisien kanšojen etuštajat käyväh vuuvven aikana Vuokkiniemeššä. Kyläläisillä on mahollisuš niin kertuo vierahilla omašta kulttuurista, jotta šiitä hyö omissa pienissäki kylissä kerrottais Vuokkiniemeštä ta šen ainutluatuisuošta – niin runokylän nimi kuuluu koko muajilmalla.

– Maikki Spitsina

Julkaistu Oma Mua lehden luvalla 11.1.2017 (SH)

Karjalan Sanomat 28.12.2016: Kulttuurivuosi alkaa ortodoksisena jouluna

wp_20161221_052

Kulttuuripääkaupunkilintu on jo Vuokkiniemessä. Sen hakivat Kostamuksen kulttuuri-ja museokeskuksen asiantuntija Jelena Mokejeva (vas.) ja Vuokkiniemen kylätalon johtaja Jelena Pljuiko ennen joulua Unkarin Veszpremistä. Kuva Sari Heimonen

Suomalaisugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi todettu karjalainen kylä odottaa ensi vuonna paljon matkailijoita. He voivat tulla ainakin Suomesta, Unkarista, Virosta, Ruotsista ja Norjasta.

Ortodoksisena joulupäivänä 7. tammikuuta Vuokkiniemen kylä avaa kylätalossaan Kulttuuripääkaupunkivuoden. Iltapäivällä samanlaiset avajaiset pidetään Kostamuksessa, jonka hallintopiiriin Vuokkiniemi kuuluu.

— Kylätalo ei ole iso, sinne mahtuu rajattu määrä vieraita, esiintyjiä ja paikallisia. Avajaisiin Kostamuksessa voi kutsua paljon enemmän vieraita. Haluamme, että mahdollisimman paljon ihmisiä saisi tietoa tästä tapahtumasta, Kostamuksen kulttuuri- ja museokeskuksen johtaja Aleksandr Koktomov sanoo.

Vuokkiniemessä esiintyy paikallisia folkyhtyeitä kuten Kataja ja Martat ja Kostamuksesta tulevia. Avajaisiin Kostamuksessa osallistuu niin suomalais-ugrilaisen kulttuurin tekijöitä kuin myös paikallisia ukrainalaisia artisteja. Kaupungissa toimiva ukrainalainen seura esittää jouluohjelmansa.

— Kulttuuripääkaupunkivuosi on hyvä syy mainostaa sellaisia paikkoja kuten Vuokkiniemi ja Vuonninen, joissa Kalevala-eepoksen tekijä Elias Lönnrot keräsi eniten runoja, Koktomov korostaa.

 

Työntekijöitä irtisanotaan

Kulttuuri- ja museokeskuksen johtaja Koktomov paheksuu, että Kostamuksen ensi vuoden budjetin leikkausten takia keskuksen neljä työntekijää ja kaksi vahtimestaria voi jäädä työttömäksi. Yksi työpaikka aiotaan supistaa Vuokkiniemen kylätalossa, joka toimii kulttuurikeskuksen alaisuudessa.

— Ensin puhuttiin jopa kahden peruspalkan supistamisesta. Emme kuitenkaan halua, että meitä irtisanottaisiin.Kylätalo tarvitsee luovia työntekijöitä. Odotamme, että ensi vuonna turistien määrä taas lisääntyy, kylätalon johtaja Jelena Pljuiko sanoo.

Kylätalon luovat työntekijät täyttävät yhdessä kolme peruspalkkaa, mikä tarkoittaa, että he eivät saa työstään täyttä palkkaa.

— Taistelemme supistuksia vastaan. Vahtimestarin palkan voi tarpeessa supistaa, mutta silloin täytyy asettaa taloon videokameroita, Pljuiko ehdottaa.

Koktomov vuorostaan on huolestunut, että kulttuuri- ja museokeskuksen matkailuosasto lopettaa toimintansa ensi vuonna, kun sen kolme työntekijää irtisanotaan menojen leikkausten vuoksi.

— Kostamuksen alueen rikasta matkailupotentiaalia ei ole huomattu eikä ole arvostettu niin kuin täytyisi, Koktomov sanoo.

 

Voitto pelasti tuhosta

Kulttuuripääkaupungin status on oikeastaan pelastanut Vuokkiniemen kylätalon sulkemisesta talveksi. Alkusyksystä levisi tieto, että talo voi keskeyttää toimintansa talvella.

— Kylätalolla on lämmitysongelmia. Se on vanha, vuonna 1934 rakennettu kaksikerroksinen talo, jossa aiemmin toimi koulu, Pljuiko kertoo. Rahaa kylätalon lämmitykseen on löydetty.

Nyt Vuokkiniemen kylätalon tehtävänä on vetää ihmisiä kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin.Pljuikon mukaan ohjelman toteuttamiseksi on aikomus myöntää Kostamuksen budjetista noin puolimiljoonaa ruplaa. Rahasumma on supistettu puoleen. — MAFUNin järjestämä suomalais-ugrilaisten kulttuuripääkaupungin kilpailuohjelma ei edellytä voittajalle mitään rahoitusta. Voiton saaneen paikkakunnan täytyy toteuttaa ohjelmaansa omilla resursseillaan, Pljuiko huomaa.

Pljuikon mukaan apua tulee Vuokkiniemi-Seuralta ja sen jäseneltä Sari Heimoselta, joka etsii tukea Vuokkiniemeä varten suomalaisilta säätiöiltä.

 

Kylää on markkinoitava

Suomen Vuokkiniemi-Seura ry:n hallinnon jäsen Sari Heimonen on sitä mieltä, että kulttuuripääkaupungin statuksesta on paljon hyötyä nimenomaan pienille paikoille kuten Vuokkiniemelle.

— Kylä saa kansainvälistä näkyvyyttä ja sitä kautta myös edistää matkailua, Heimonen toivoo.

Hänen sukujuurensa ovat Vienan Karjalasta, hänen mummonsa oli Lesosen sukua Vuokkiniemen lähikylästä Venehjärveltä.

Heimosen mielestä kulttuuripääkaupunkivuonna täytyy keskittyä kolmeen pääasiaan. Karjalan kielen käyttöä on laajennettava, matkailuinfrastruktuuria on kehitettävä ja matkailupalveluita on lisättävä.

— Kieli on tärkeä asia. Useat turistit ovat Suomesta ja he ovat karjalaispakolaisten jälkipolvea. Heille on erityisen miellyttävää, kun voi asioida tuntemallaan kielellä esimerkiksi kaupassa.

Vuokkiniemi on tietysti osalle Karjalan väestöä tuttu paikka, mutta turistit tulevat kylään etupäässä Suomesta. Esimerkiksi Aunuksen tai Laatokan Karjalan asukkaat matkustavat Vienan Karjalaan harvoin.

— Vuokkiniemeä tulisi markkinoida enemmän myös noille alueille ja tehdä kiinnostavaksi. Kulttuuripääkaupunki voitto oli kaikkien karjalaisten voitto. Yhteistyötä eri alueilla asuvien karjalaisten kanssa olisi lisättävä, Heimonen painottaa.

Mitä tapahtuu Vuokkiniemessä? kts ajantasainen ohjelma täältä

Marina Tolsyh
Karjalan Sanomat
http://www.karjalansanomat.ru

Julkaistu Karjalan Sanomien luvalla 30.12.2016 SH

 

Vuokkiniemessä pidettiin seminaari kylän ja matkailun kehittämiseksi

ua9dig4qx5g

Vuokkiniemi isännöi marrakuussa seminaaria, johon osallistuivat Kostamuksen Kulttuurin ja Museokeskuksen asiantuntijat sekä Vuokkiniemen kyläläiset. Seminaaria johti Elena Kolechenok, joka saapui Karjalan pääkaupungista auttamaan vuokkiniemeläisiä säilyttämään tämän ainutlaatuisen kylän. Seminaarissa käsiteltiin miten voidaan vastustaa kylätalon sulkemista talvikaudeksi. Seminaarissa kehitettiin lukuisia uusia ideoita Vuokkiniemen kehittämiseksi matkailukohteena. Suurin osa projekteista ja aktiviteeteistä kehitettiin kylän paikalliselle väestölle. Seminaari toteutettiin pelien ja luentojen kautta ja se sai erittäin myönteistä palautetta.

Uusien ideoiden kautta kyläläiset ovat valmiita työskentelemään Vuokkiniemen ollessa suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki 2017. Kylä ansaitsee kyseisen arvonimen täysin.

Kyläläiset perustavat voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen nimeltä Aitta. Yhdistyksellä on oikeudet ja velvollisuudet sekä sen kautta on mahdollisuus osallistua projekteihin sekä apurahojen jakoon ja yhteistyöhön kumppaniensa kanssa.

Yhdistykseen haetaan tällä hetkellä aktiivisia ihmisiä, jotka välittävät Vuokkiniemen kylän kohtalosta ja paikallisia ihmisiä, jotka voivat tukea hanketta ja auttaa sen toteuttamisessa.

 

Vuokkiniemi hosted a seminar to develop tourism and village

The grand – quiet and unusually beautiful and interesting Vuokkiniemi held a seminar with professionals from Kostamuksha Cultural and Museum Centre, the villagers and Elena Kolechenok, who came from the capital of Karelia specially to help local people maintain this epic village, explain how to resist the urge to close the Village house, at first, ostensibly, for the winter period. And, of course, in the course of the seminar, together they come up with various options for the further development of Vuokkiniemi, as a tourist center. Most of these ideas were develoed to the common villagers in Vuokkiniemi. Different kind of projects, activities etc.

The seminar was held in the lecture and playful way, so the emotions were only the most positive!

Armed with new knowledge,they are ready for that Vuokkiniemi becoming the cultural capital of the Finno-Ugric world in 2017, consistent with this title is entirely !!!

Villagers are going to set up an non-profit Aitta society, that will have it’s rights and responsibilities, the opportunity to participate in projects and grants competitions, as well as the right to co-operation with partners and much more. To do this, they are seeking active people who care about Vuokkiniemi and
the people living there. Those who could support our projects, assist in their conduct and implementation and much more.

 

В величественно – спокойном и необыкновенно красивом и интересном Вокнаволоке состоялась дружественная встреча работников Культурно-музейного центра, жителей деревни и хозяев хутора «Кормило» с Еленой Колеченок, приехавшей из столицы Карелии специально для того, чтобы помочь местным жителям сохранить эту эпичную деревню, объяснить, как можно противостоять желанию закрыть музей «Дом деревни» сначала, якобы, на зимний период. Ну и, конечно же, в ходе семинара, общими усилиями мы придумывали различные варианты дальнейшего развития Вокнаволока, как туристического центра, ну и самой деревни, в которой проживает достаточно местных жителей (проектов, мероприятий и задумок получилось ооочень много!)
Семинар проходил в лекционной и игровой форме, посему эмоции остались только самые положительные!
Вооружившись новыми знаниями, мы готовы бороться за то, чтобы Вокнаволок, став культурной столицей финно-угорского мира 2017, соответствовал этому званию целиком и полностью!!!

Мы создаем инициативную группу, а точнее некоммерческое общество, которое будет иметь свои права и обязанности, возможность для участия в конкурсах проектах и грантах, а также право сотрудничества с партнерами и многое другое. Для этого нам необходимы активные люди, которым не безразлична судьба Вокнаволока и людей, проживающих там, те, кто могли бы поддерживать наши проекты, помогать в их проведении и реализации и многое другое…

 

Vuokkiniemen kylätalo taistelee olemassaolostaan!!

Alkusyksyllä saimme tiedon Vuokkiniemestä, että Kostamuksen hallinto pyrkii säästöihin Vuokkiniemen osalta. Tuolloin puhuttiin, että talveksi kylätalon lämmitys lopetetaan, jotta on varaa lämmittää koulua.

Vuokkiniemen kylätalo marraskuussa 2016

Vuokkiniemen kylätalo marraskuussa 2016

Sitten puhuttiin, että talo suljetaan talveksi. Nyt on tullut uusi tieto talon kohtalosta, että sieltä irtisanotaan työntekijöitä – melkein kaikki! Tätä ei voi sallia mitenkään. Näissä kylissä kylätalot ovat kylien sydän ja toimintakeskus! Kaikki vapaa-ajan harrastukset, kulttuuritapahtumat ja jopa työttömien päivätoiminta tapahtuvat näissä kylätaloissa ympäri Vienaa. Vuokkiniemen kylätalo on aikoinaan korjattu ja tehty kansainvälisen projektin toimesta. On pienoinen skandaali, että talolle tapahtuu nyt näin.

Tässä kyseisestä projektista tietoa.

http://www.lampahat.fi/tie/index.html
http://www.lampahat.fi/tie/vuokki.html

Vuokkiniemen kylätalossa marraskuussa kävi Petroskoista vieraita pitämässä seminaaria kylän säilyttämisestä ja miten estää Kylätalon sulkeminen. Lisäksi on kyläläiset ovat perustaneet yhdistyksen nimeltä Aitta, joka auttaa kyläläisiä erilaisissa asioissa.

Kansainvälinen Kulttuurikylä organisaatio tullenee ottamaan myös kantaa näihin ikäviin tapahtumiin.

Vuokkiniemi Finno-Ugric Capital of Culture 2017 Village house is really fighting for survival!

Early autumn we received information from Vuokkiniemi that the Kostomuksha administration seeks savings Vuokkiniemi the case. At that time, there was talk that winter village house heating is stopped, because the school can be heated. The villagehouse is still in operation.

Then there was talk that the house is closed for the winter. Today we just reseived the message from there that the Village house workers will be given a notice to quit – almost all! This can not be allowed in any way. In these kind of villages, the village houses are the villages heart and activity center! All the freetime hobbies and culture events are organized in those houses.


The village house has once been repaired and made in throught an international project. There is a bit of a scandal now that this is happening. This information on this project.
http://www.lampahat.fi/tie/index.html
http://www.lampahat.fi/tie/vuokki.html


Vuokkiniemi village house in November visited Petrozavodsk guests conducting a seminar how to maintain village and how to prevent the closing of the village house. It is also founded an association called Aitta, which helps the villagers in various matters.

 

Ainutluatuni Aapisen musejo avattih Koštamukšešša

valentina

Musejon avajaisissa Vienan Karjala -järještön johtaja Valentina Patsukevič kerto vierahilla karjalan kielen aapisešta. Kuva: Tatjana Solovjov

Rahvahienvälisenä fašismin, rasismin ta antisemitismin vaštasena paivänä, 9. pimiekuuta, Koštamukšešša avattih uuši ainutluatuni Aapisen musejo.

Aapisen musejon avajaisih keräyvyttih Koštamukšen eläjät ta vierahat, kumpasien joukošša oli eri kanšallisukšien etuštajie.

Tämänmoisie projektija ei ole aikasemmin ollun Karjalašša eikä Venäjällä. Šen peruštajina ollah Koštamukšen keškuškirjašton ruatajat. Projektin ideja šynty noin puoli vuotta takaperin piirienväliseš­šä Kanšalliskielien šäilyttämisen ta kehittämisen proplemat -konferenššissa.

Ajatuš peruštua musejo tuli mieleh Fir’uza-šeuran johtajalla Il’fanija Nafiginalla, šen jälkeh kun hiän tutuštu muajilmašša ainuoh tatarilaisen aapisen musejoh, kumpani on Arskissa. Il’fanija Nafigina lahjotti Koštamukšen musejon kokoelmah tatarilaisen Alifba-aapisen.

Venäjällä eläy yli 180 eri kanšallisutta, kaikilla on omat kielet ta omat kirjakielet. Šiitä meilä tuli ajatuš, jotta olis mukava luatie aapisien kokoelma kaikista muajilman paikoista ta kaikenmoisilla kielillä. Nyt näyttelyesinehie ei ole vielä äijä. Myö ečimmä ta šuamma lisyä, ta toivomma, jotta aapisien kokoelma tulou täytymäh, kertou Koštamukšen keški-kirjašton johtaja Natalja Borisenko.

Nyt musejon kävijät voijah tuttavuštuo čečenin, avuarin, kumikin, ranškan, valkovenä­ jän, ukrainan, venäjän, šuomen ta tatarin kielen aapisih. Karjalan kielen (varšinaiskarjalan ta livvin) aapisetki ollah musejošša kunnivopaikalla. Musejon avajaisissa Vienan Karjala -järještön johtaja Valentina Patsukevič kerto vierahilla karjalan kielen aapisešta.

On simvolista, jotta juuri Koštamukšešša avattih šemmoni musejo. Vet kaupunkin rakentamiseh ošallistu noin 40 eri kanšan etuštajie. 1980luvun alušša ihmiset eri puolilta Neuvoštoliittuo tultih nuoreh Koštamukšeh elämäh ta ruatamah ta nykypäivih šuaten kaupunkissa eri kanšallisukših kuulujat ihmiset on eletty šovušša.

Kirjutukšešša on käytetty ainehistuo http://www.kostomuksha-city.ru/ -nettišivuilta

Anna Jegorova

Julkaistu Oma Mua lehden luvalla 1.12.2016 (Sari Heimonen) www.omamua.ru

%d bloggers like this: