Avainsana-arkisto: Miihkali Perttunen

Vuokkiniemen Šuomalais – Ugrilaisen Kulttuuripiälinnan piätapahtuman ohjelma 2.-6.8.2017 KAR/FIN/RU/ENG

Vuokkiniemen Šuomalais – Ugrilaisen Kulttuuripiälinnan piätapahtuman ohjelma

Kolmašarki 2.8.

  • klo 15:00 Konsertti – virolaini kamarikuoro “Colligium musicale” yheššä Vuokkiniemen “Kataja”
    ryhmän kera, Kylätalošsa.
  • klo 18:00 Valentina Saburovan näytelmä “Uhtuan katrilli”- Kylätalošša

Nelläšpäivä 3.8.

  • Klo 14:00 Vuokkiniemen kylän opaštuškyläkierrokšet turistiloilla ta muilla vierahilla. Lähtö
    Kylätalolta. Kierrokšella käyvväh mušejoihi, kirikköh, Miihkali Perttusen paččahalla ta niin pois
    päin. Kierrokšen kešto on noin 2,5 tuntie. Kierrokšen lopukši tarjotah kahvie ta čäijyä Kylätalolla. Makšu on 150 rupl΄ua ihmiseštä.

Piätinččä 4.8.

  • klo 18:00 Videoelokuva “Perintehelliset karjalaiset hiät” Kylätalolla

Šuovatta 5.8. Piäpruasniakka

  • klo 9:00 Kirikönmänöt Vuokkiniemen kiriköššä
  • klo 10:00 Kyykön peluomista Vuokkiniemen koulun kentällä
  • klo 11:00 Ončin talon pihašša avatah stolamyäjäiset
  • klo 12:00 Piäpruasniakan avauš, avaukšen šuoritetah “Katajat” ta “Martat” ryhmät laululla
    “Kamanat”.

Piäpruasniakan alušša tullah pitämäh pakinua ta onnittelemah rahvašta avuttajat ta
delegatijot. Pakinapivon välissä esintäyvytäh Vuokkiniemen “Martat”. Vuokkiniemi yhissyš jakau
stipentit lapšella. Pakinapivon jälkeh konserttija, missä esitelläh Vuokkiniemen “Katajat”, “Martat”
ta “Taidekollektiivi Liiketila” nimini ryhmä Šuomešta ta vepšäläini kuoro. Pruasniekašša “Hete” ryhmä esittäy “Hiät”
näytelmän. Illalla esittelöy laulujoukko “Šattuma” ta nuorilla on disko.
Lisäkši piäpruasniakkah tulou “Via Kalevala 2017” kävelytapahtuman ošallistujat. Heijen kävely
loppuu Vuokkiniemeh.

  • Klo 13.00 – Kataja ryhmä (Vuokkiniemi)
  • Klo 13.30 – Tuomi ryhmä (Jyskyjarvi)
  • klo 14.00 – Vepšäläini kuoro (Šoutjärvi)
  • Klo 15.00 – Taidekollektiivi Liiketila (Suomi)
  • Klo 16.00 – “Hete” ryhmä esittäy “Hiät” näytelmän (Kostamus)
  • Klo 17.00 – Otrada ryhmä (Kostamus)
  • Klo 18.00 – 19.00 – kylätanššija
  • Klo 19.00 – nuoriso ryhmä ”The White Night Ramblers” (Kostamus)
  • Klo 20.00 – etno ryhmä ”FOMO” ta laulujoukko “Šattuma” (Kostamus, Petroskoi)

Klo 13:00, 14:00, 15:00, 16:00, 17:00, 18:00 ta 19:00  Ončin talošša on 45 minuutin ohjelma, missä esitelläh museoesinehie ta talonistorijua. Ta lisäkši karjalaisie piirileikkijä, šekä taritah čäijyä karjalaisien piirakkojen kera. Piäšymakšu on 100 rupl΄ua ihmiseštä.

  • Kylätalon museo on auki klo 14:00-16:00 ta šinne piäšymakšu on 50 rupl΄ua ihmiseštä.
  • Klo 15:00 ja 17:00 kyläkierros. Makšu on 150 rupl΄ua ihmiseštä – Kesto 1,5 tuntia
  • klo 22:00 Ilotulituš ta pruasniakat loppuu

Seremonijameštarina ta ohjuojina ruatah Jelena Pljuiko šekä Aleksandr Koktomov.

Vuokkiniemi SUGRI Kulttuuripääkaupunki pääjuhlan ohjelma

Keskiviikko 2.8.

  • klo 15:00 Konsertti – virolainen huippukamarikuoro Collegium Musicale yhdessä Vuokkiniemen Katajien kanssa. Paikka Kylätalo.
  • klo 18:00 Valentina Saburovan näytelmä: Uhtuan katrilli. Paikka Kylätalo

Torstai 3.8. 

  • Klo 14:00 Vuokkiniemen kylän opastettuja kyläkierroksia turisteille ja muille vieraille. Lähtö Kylätalolta. Kierroksella käydään museot, kirkko, Miihkali Perttusen patsas jne. Lopuksi kahvit/teet Kylätalolla. Kierroksen kesto n. 2,5 tuntia. Hinta 150 ruplaa/hlö

Perjantai 4.8.

  • Klo 18:00  Perinteiset vienalaiset häät videoelokuva. Paikka Kylätalo

Lauantai 5.8. Pääjuhla

  • Klo 9:00 – Kirkonmenot Vuokkiniemen kirkossa
  • Klo 10:00 – Kyykkää Vuokkiniemen koulun kentällä
  • Klo 11:00 – Ontsin talon pihalla avautuvat myyntipöydät
  • Klo 12:00 Pääjuhlan avaus, avauksen suorittaa Katajat ja Martat Kalevalan laululla Kamanat.

Pääjuhlan alussa tapahtuu tukijoiden ja delegaatioiden puheet ja onnittelut. Puheiden välissä esiintyvät Vuokkiniemen Martat. Vuokkiniemi Seura jakaa stipendit lapsille. Puheiden jälkeen konsertteja, joissa esiintyvät mm. Vuokkiniemen Katajat , Martat, Taidekollektiivi Liiketila niminen ryhmä Suomesta, vepsäläinen kuoro. Juhlassa esitetään Häät näytelmä Hete ryhmän toimesta. Illalla esiintyy Sattuma yhtye ja nuorille on disko. Lisäksi pääjuhlaan saapuvat Via Kalevala 2017 kävelytapahtuman osallistujat. Kävely päättyy Vuokkiniemeen.

  • Klo 13:00, 14:00, 15:00, 16:00, 17:00, 18:00 ja 19:00 Ontsin talolla on 45 minuutin ohjelma, jossa esitellään museoesineitä ja talon historiaa. Lisäksi karjalaisia piirileikkejä sekä tarjotaan teetä karjalanpiirakan kera. Pääsymaksu 100 ruplaa/henkilö
  • Kylätalon museo on auki klo 14:00-16:00 välisenä aikana lauantaina ja sinne pääsymaksu 50 ruplaa / hlö
  • Klo 15.00 ja 17.00 kyläkierros. Maksu on 150 ruplaa henkilöltä, kierroksen kesto 1,5 tuntia.
  • Klo 22:00 Ilotulitus ja juhlat päättyvät

Tapahtumat, joissa ei ole maksua mainittu ovat kaikki vapaapääsyllä.

Seremoniamestareina ja juontajina toimivat Jelena Pljuiko (karjalaksi) sekä Aleksandr Koktomov (venäjäksi)

RU  http://www.kostomuksha-city.ru/anonsy/10017-voknavolok-zhdjot-gostej

Vuokkiniemi Finno-Ugric Capital of Culture 2017 Flagship event week program

Wednesday 2nd of August

At 15.00 Concert – Estonian Top Chamber Choir Collegium Musicale together with Vuokkiniemi Katajat folklore group. Place Village house.
At 18.00  Valentina Saburova’s play: Uhtua”s katrilli. Place Village house.

Thursday 3rd of August

At 14:00 Guided excursions for tourists and other guests. Departing from the village house. The tour will take you to museums, church, rune singer Miihkali Perttunen statue, etc. Finally, coffee / tea in the village house Duration of the tour is approximately 2.5 hours. Price 150 rubles/ person

Friday 4th of August

At 18.00 Traditional Viena Karelian Weddings film. Place Village house

Saturday 5th of August – Flagship event

At 9.00 – Church ceremonies
At 10.00 – Traditional skittle in the field of Vuokkiniemi School
At 11.00 – Market begin at the courtyard of Ontsi’s house
At 12.00 The opening of the Flagship event, opened by Katajat and Martat singing Kalevala, ”Kamanat”.

Speeches and congratulations from supporters and delegations take place at the beginning of the party. The Vuokkiniemi Society distributes scholarships for children. After the talks, in the event will be persent concerts folklore groups Katajat, Martat, a group called Taidekollektiivi Liiketila from Finland, Vepsian chorus. The wedding performance is presented by the Hete Group. Sattuma band plays in the evening and there is a disco for young people. Also in the main event will be the participants of the walking tour of Via Kalevala 2017. Tour ends in Vuokkiniemi.

  • At 13:00, 14:00, 15:00, 16:00, 17:00, 18:00 and 19:00 , Ontsi’s house has a 45-minute program featuring museum artefacts and house history. In addition, Karelian plays and tea with Karelian pie. Entrance fee 100 rubles/person
  • The Village House Museum is open from 14:00 to 16:00 on Saturday and there is an entrance fee of 50 rubles / person
  • At 15:00 and 17:00 Guided excursions for tourists. Departing from the village house. The tour will take you to museums, church, rune singer Miihkali Perttunen statue, etc. Finally, coffee / tea in the village house Duration of the tour is approximately 1.5 hours. Price 100 rubles/ person
  • At 22.00 Fireworks and parties will end

The events where is not mentioned payment are entrance free.

The hosts are Jelena Pljuiko (Karelian language) and Aleksandr Koktomov (Russian language)

Mainokset

Vienan laulumua keräsi kirjallisuon harraštajie

Enšimmäini Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali piettih 1. šulakuuta Vuokkiniemeššä. Festivali oli omissettu paikallisen runonlaulajan ta taitajan Miihkali Perttusen 200-vuotispäivällä. Še piettih Vuokkiniemi – šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä 2017 -ohjelman rajoissa.

Yleisöä kirjallisuusfestivaaleilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin, linkietty Vkontaktesta.

Vuokkiniemi on vanha runokylä. Še šijoituu kaunehen Kuittijärven rannalla noin 50:n kilometrin piäššä Koštamukšešta. Tiälä Vuokkiniemen šeuvuilla vuosišatojen aikana muotouvuttih vienankarjalaisien kulttuuri, perintehet ta tavat.

Enšimmäini maininta Vuokkiniemeštä on 1679 vuuvvelta. Vuokkiniemen kirikönkylä on vuosišatojen mittah ollun läntisen Vienan Karjalan keškuštana.

Eikä šattumalta Elias Lönnrot šanon Vuokkiniemen kylyä ”runonlaulunmuakši”. Näillä šeutuvilla kehityttih karjalaisien elintavat ta perintehet. Tiä- lä elettih muajilman kuulusat runonlaulajat, kumpasilta Elias Lönnrot oli pannun talteh runolauluja. Šuurimman ošan niistä hiän käytti Kalevalua luaties’s’a. Juuri Vuokkiniemen pitäjäššä Arhippa Perttuselta kirjutettu Šampo-runo oli še kypinä, min vaikutukšella Elias Lönnrotin mieleššä šytty ideja luuvva yhtenäini eepossa.

Ideja järještyä kirjallisušfestivali Vienan Karjalan šyväimeššä šynty meilä jo ammuin. Koštamušta pietäh musiikkifestivalien kaupunkina, ka yhtänä merkittävyä kirjallisušfestivalie ei ole vielä järješšetty, kerto Koštamukšen piäkirjašton johtaja, festivalin järještäjä Natalja Borisenko.

RUNONLAULAJIEN PANOŠ KULTTUURIH

Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali alko Vienan Karjalan kirjallisušperinnön šäilyttämisen proplemoja -kirjallisuškonferenššilla. Šen tarkotukšena oli vaihtua oppie ta šuunnitella tulijua ruatuo tällä alalla.

Vienan Karjala on pohatta kuulusista kirjailijista, kumpaset elettih šielä eri vuosina. Nikolai Jaakkolan, Juakko Rugojevin, Pekka Pertun, Antti Timosen, Nikolai Gippievin ta Ort’t’o Stepanovin teokšet tunnetah Venäjällä ta šen ulkopuolella.

Ka ennein kun Vienan Karjalašša šynnyttih XX vuosišuan tunnetut kirjailijat, Vuokkiniemen pitäjä oli kuulusa omilla runonlaulajilla. Šielä elettih šemmoset kuulusat runonlaulajat kun Arhippa Perttuni ta hänen poika Miihkali, Kieleväiset Vuassila, Ontrei ta Jyrki, Kettuset Jyrki ta Petri ta Lesoni Outukka.

Vielä 50–100 vuotta takaperin runoja laulettih hyvin monet. Ajat on muututtu. Runonlaulajien oša nykysen yhteiskunnan kehitykšeh on niin šuuri, jotta heijän nimet ta muistotiijot kuulutah miän kulttuurih.

Runonlaulajien panoš kulttuurih on niin šuuri, jotta äšen 200 vuuvven piäštä myö muissamma heijän nimie ta tahomma esittyä heitä nuorella šukupolvella, jotta nuoretki tykättäis, kunnivoittais ta piettäis arvošša kanšanrunoutta šekä muanmiehien tuotantuo ta luomistyötä, huomautti kirjallisuškonferenššin avajaisissa Koštamukšen kaupunkipiirin varajohtaja Olga Kerežina.

Markku Nieminen kirjallisuusfestivaaleilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin, linkitety Vkontaktesta.

SANTRA REMŠUJEVAN UARREHLIPAŠ

Yksi viimesistä vienankarjalaisista runonlaulajista oli Santra Remšujeva. Vuotena 2010 Santra mäni tuonilmasih, ka kerkisi jättyä muajilmalla kanšanrunouven erilaisie lajija. Hänen laulut, starinat, runot ta toiset tiijot eletäh ikusešti. Kirjallisuškonferenššissa Santra Remšujevan punukka Marija Remšujeva kerto ämmöh elämäštä ta roolista vanhan perintehen šäilyttäjänä.

Santra Remšujevan lauluja ta kertomukšie on tallennettu šatoja tuntija Juminkeko- šiätijön arhiivah. Santran kertomie starinoja on julkaistu monissa antologijoissa; hänen lauluista on luajittu cd-levy ta häneštä on valmissettu dokumenttielokuvie. Häntä on rikeneh kuultu kuin Karjalan, niin ni Šuomen radijošša ta nähty tv-ohjelmissa. Santran kera loppu yksi aikakauši. Hänen vertaista karjalaisen perintehentaitajua ei enämpi ole – eikä voi tulla, korošti Marija ta lisäsi: – Suali, jotta kenkänä vielä ei ole valmistan ämmöštä eri kirjua, kumpasen kanšien alla šais esittyä Santran uarrehlippahan kaikkie erivärisie lajija.

Šeuruavana konferenššissa esiinty Juminkeko-šiätijön piämieš Markku Nieminen. Hiän kerto Juminkeon toiminnašta karjalaisen kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä, esitti Karjalaiset klassikot -šarjua. Pakinan lopušša Markku šano, jotta ajatuš luatie erikoini kirja Santra Remšujevašta on oikein mukava ta hyö ruvetah ruatamah tällä šuunnalla. Markku Niemistä ei šattumalta kiinnoštan tämä ideja, vet häntä voit šanuo Santra Remšujevan erinomasekši asientuntijakši. Nieminen nauhotti Santran lauluja ta starinoja melkein 30 vuotta ta niin tallenti tämän arvokkahan uartehiston tulijilla polvilla.

Kirjallisuškonferenššissa piettih pakinoja šamoin Miihkali ta Olga Stepanovit šekä Sever-aikakaušlehen piätoimittaja Jelena Pietiläinen. Natalja Borisenko kerto kirjašton roolista kanšalliskirjallisuon šäilyttämiseššä ta kehittämiseššä ta uušista työmuotoista paikallisie kirjailijie varoin.

Miihkali Perttusen patsaan luona lausuttiin runoja. Kuva Tatjana Dobrodeeva Petroskoi. Kuva linkitetty Vkontaktesta.

MIIHKALIN PAČČAHAN LUONA

Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivalin ohjelma jatku juhlakulkulla rumpujen kera Miihkali Perttusen paččahan luo.

Arhippa Perttusen poika Miihkali niise oli kuulusa runonlaulaja. Häntä šanotah ”Pohjois-Homeriksi”. Miihkalilta on tallennettu noin kolme ta puoli tuhatta rivie kalevalamittaista runoutta. Arhippa Perttusen šiätijö ašetetti Miihkalin paččahan vuotena 1991 Vuokkiniemen čärkällä Santra Remšujevan talon vaštapiätä.

Juhlaseremonijašša keräytynyillä kerrottih Miihkalin elämäštä, luvettih runoja, laulettih lauluja.

Illalla koštamukšelaiset lapšet esitettih Šampon takomini -kuklanäytelmä Kalevalaeepossan mukah. Ta šiitä alko kirjallisuon ta musiikin illačču ”Lahjakkahien yštävien piirissä”.

– Kirjallisušfestivalin avulla myö kiinitämmä huomijuo Vienan Karjalan kirjalliseh perintöh ta šen šäilyttämisen proplemoih. Toivomma, jotta šiitä tulou varšinaini kanšanjuhla, kumpasešša kuuluu runoja, musiikkie ta pakinoja karjalan, šuomen ta venäjän kielellä, korošti Natalja Borisenko toimehpivon lopušša.

Maikki Spitsina

Julkaistu Oma Mua lehden luvalla 5.4.2017 seuramme sivuilla (SH)

%d bloggers like this: