Avainsana-arkisto: Pruasniekka

Vuokkiniemen Šuomalais – Ugrilaisen Kulttuuripiälinnan piätapahtuman ohjelma 2.-6.8.2017 KAR/FIN/RU/ENG

Vuokkiniemen Šuomalais – Ugrilaisen Kulttuuripiälinnan piätapahtuman ohjelma

Kolmašarki 2.8.

  • klo 15:00 Konsertti – virolaini kamarikuoro “Colligium musicale” yheššä Vuokkiniemen “Kataja”
    ryhmän kera, Kylätalošsa.
  • klo 18:00 Valentina Saburovan näytelmä “Uhtuan katrilli”- Kylätalošša

Nelläšpäivä 3.8.

  • Klo 14:00 Vuokkiniemen kylän opaštuškyläkierrokšet turistiloilla ta muilla vierahilla. Lähtö
    Kylätalolta. Kierrokšella käyvväh mušejoihi, kirikköh, Miihkali Perttusen paččahalla ta niin pois
    päin. Kierrokšen kešto on noin 2,5 tuntie. Kierrokšen lopukši tarjotah kahvie ta čäijyä Kylätalolla. Makšu on 150 rupl΄ua ihmiseštä.

Piätinččä 4.8.

  • klo 18:00 Videoelokuva “Perintehelliset karjalaiset hiät” Kylätalolla

Šuovatta 5.8. Piäpruasniakka

  • klo 9:00 Kirikönmänöt Vuokkiniemen kiriköššä
  • klo 10:00 Kyykön peluomista Vuokkiniemen koulun kentällä
  • klo 11:00 Ončin talon pihašša avatah stolamyäjäiset
  • klo 12:00 Piäpruasniakan avauš, avaukšen šuoritetah “Katajat” ta “Martat” ryhmät laululla
    “Kamanat”.

Piäpruasniakan alušša tullah pitämäh pakinua ta onnittelemah rahvašta avuttajat ta
delegatijot. Pakinapivon välissä esintäyvytäh Vuokkiniemen “Martat”. Vuokkiniemi yhissyš jakau
stipentit lapšella. Pakinapivon jälkeh konserttija, missä esitelläh Vuokkiniemen “Katajat”, “Martat”
ta “Taidekollektiivi Liiketila” nimini ryhmä Šuomešta ta vepšäläini kuoro. Pruasniekašša “Hete” ryhmä esittäy “Hiät”
näytelmän. Illalla esittelöy laulujoukko “Šattuma” ta nuorilla on disko.
Lisäkši piäpruasniakkah tulou “Via Kalevala 2017” kävelytapahtuman ošallistujat. Heijen kävely
loppuu Vuokkiniemeh.

  • Klo 13.00 – Kataja ryhmä (Vuokkiniemi)
  • Klo 13.30 – Tuomi ryhmä (Jyskyjarvi)
  • klo 14.00 – Vepšäläini kuoro (Šoutjärvi)
  • Klo 15.00 – Taidekollektiivi Liiketila (Suomi)
  • Klo 16.00 – “Hete” ryhmä esittäy “Hiät” näytelmän (Kostamus)
  • Klo 17.00 – Otrada ryhmä (Kostamus)
  • Klo 18.00 – 19.00 – kylätanššija
  • Klo 19.00 – nuoriso ryhmä ”The White Night Ramblers” (Kostamus)
  • Klo 20.00 – etno ryhmä ”FOMO” ta laulujoukko “Šattuma” (Kostamus, Petroskoi)

Klo 13:00, 14:00, 15:00, 16:00, 17:00, 18:00 ta 19:00  Ončin talošša on 45 minuutin ohjelma, missä esitelläh museoesinehie ta talonistorijua. Ta lisäkši karjalaisie piirileikkijä, šekä taritah čäijyä karjalaisien piirakkojen kera. Piäšymakšu on 100 rupl΄ua ihmiseštä.

  • Kylätalon museo on auki klo 14:00-16:00 ta šinne piäšymakšu on 50 rupl΄ua ihmiseštä.
  • Klo 15:00 ja 17:00 kyläkierros. Makšu on 150 rupl΄ua ihmiseštä – Kesto 1,5 tuntia
  • klo 22:00 Ilotulituš ta pruasniakat loppuu

Seremonijameštarina ta ohjuojina ruatah Jelena Pljuiko šekä Aleksandr Koktomov.

Vuokkiniemi SUGRI Kulttuuripääkaupunki pääjuhlan ohjelma

Keskiviikko 2.8.

  • klo 15:00 Konsertti – virolainen huippukamarikuoro Collegium Musicale yhdessä Vuokkiniemen Katajien kanssa. Paikka Kylätalo.
  • klo 18:00 Valentina Saburovan näytelmä: Uhtuan katrilli. Paikka Kylätalo

Torstai 3.8. 

  • Klo 14:00 Vuokkiniemen kylän opastettuja kyläkierroksia turisteille ja muille vieraille. Lähtö Kylätalolta. Kierroksella käydään museot, kirkko, Miihkali Perttusen patsas jne. Lopuksi kahvit/teet Kylätalolla. Kierroksen kesto n. 2,5 tuntia. Hinta 150 ruplaa/hlö

Perjantai 4.8.

  • Klo 18:00  Perinteiset vienalaiset häät videoelokuva. Paikka Kylätalo

Lauantai 5.8. Pääjuhla

  • Klo 9:00 – Kirkonmenot Vuokkiniemen kirkossa
  • Klo 10:00 – Kyykkää Vuokkiniemen koulun kentällä
  • Klo 11:00 – Ontsin talon pihalla avautuvat myyntipöydät
  • Klo 12:00 Pääjuhlan avaus, avauksen suorittaa Katajat ja Martat Kalevalan laululla Kamanat.

Pääjuhlan alussa tapahtuu tukijoiden ja delegaatioiden puheet ja onnittelut. Puheiden välissä esiintyvät Vuokkiniemen Martat. Vuokkiniemi Seura jakaa stipendit lapsille. Puheiden jälkeen konsertteja, joissa esiintyvät mm. Vuokkiniemen Katajat , Martat, Taidekollektiivi Liiketila niminen ryhmä Suomesta, vepsäläinen kuoro. Juhlassa esitetään Häät näytelmä Hete ryhmän toimesta. Illalla esiintyy Sattuma yhtye ja nuorille on disko. Lisäksi pääjuhlaan saapuvat Via Kalevala 2017 kävelytapahtuman osallistujat. Kävely päättyy Vuokkiniemeen.

  • Klo 13:00, 14:00, 15:00, 16:00, 17:00, 18:00 ja 19:00 Ontsin talolla on 45 minuutin ohjelma, jossa esitellään museoesineitä ja talon historiaa. Lisäksi karjalaisia piirileikkejä sekä tarjotaan teetä karjalanpiirakan kera. Pääsymaksu 100 ruplaa/henkilö
  • Kylätalon museo on auki klo 14:00-16:00 välisenä aikana lauantaina ja sinne pääsymaksu 50 ruplaa / hlö
  • Klo 15.00 ja 17.00 kyläkierros. Maksu on 150 ruplaa henkilöltä, kierroksen kesto 1,5 tuntia.
  • Klo 22:00 Ilotulitus ja juhlat päättyvät

Tapahtumat, joissa ei ole maksua mainittu ovat kaikki vapaapääsyllä.

Seremoniamestareina ja juontajina toimivat Jelena Pljuiko (karjalaksi) sekä Aleksandr Koktomov (venäjäksi)

RU  http://www.kostomuksha-city.ru/anonsy/10017-voknavolok-zhdjot-gostej

Vuokkiniemi Finno-Ugric Capital of Culture 2017 Flagship event week program

Wednesday 2nd of August

At 15.00 Concert – Estonian Top Chamber Choir Collegium Musicale together with Vuokkiniemi Katajat folklore group. Place Village house.
At 18.00  Valentina Saburova’s play: Uhtua”s katrilli. Place Village house.

Thursday 3rd of August

At 14:00 Guided excursions for tourists and other guests. Departing from the village house. The tour will take you to museums, church, rune singer Miihkali Perttunen statue, etc. Finally, coffee / tea in the village house Duration of the tour is approximately 2.5 hours. Price 150 rubles/ person

Friday 4th of August

At 18.00 Traditional Viena Karelian Weddings film. Place Village house

Saturday 5th of August – Flagship event

At 9.00 – Church ceremonies
At 10.00 – Traditional skittle in the field of Vuokkiniemi School
At 11.00 – Market begin at the courtyard of Ontsi’s house
At 12.00 The opening of the Flagship event, opened by Katajat and Martat singing Kalevala, ”Kamanat”.

Speeches and congratulations from supporters and delegations take place at the beginning of the party. The Vuokkiniemi Society distributes scholarships for children. After the talks, in the event will be persent concerts folklore groups Katajat, Martat, a group called Taidekollektiivi Liiketila from Finland, Vepsian chorus. The wedding performance is presented by the Hete Group. Sattuma band plays in the evening and there is a disco for young people. Also in the main event will be the participants of the walking tour of Via Kalevala 2017. Tour ends in Vuokkiniemi.

  • At 13:00, 14:00, 15:00, 16:00, 17:00, 18:00 and 19:00 , Ontsi’s house has a 45-minute program featuring museum artefacts and house history. In addition, Karelian plays and tea with Karelian pie. Entrance fee 100 rubles/person
  • The Village House Museum is open from 14:00 to 16:00 on Saturday and there is an entrance fee of 50 rubles / person
  • At 15:00 and 17:00 Guided excursions for tourists. Departing from the village house. The tour will take you to museums, church, rune singer Miihkali Perttunen statue, etc. Finally, coffee / tea in the village house Duration of the tour is approximately 1.5 hours. Price 100 rubles/ person
  • At 22.00 Fireworks and parties will end

The events where is not mentioned payment are entrance free.

The hosts are Jelena Pljuiko (Karelian language) and Aleksandr Koktomov (Russian language)

Vienan laulumua keräsi kirjallisuon harraštajie

Enšimmäini Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali piettih 1. šulakuuta Vuokkiniemeššä. Festivali oli omissettu paikallisen runonlaulajan ta taitajan Miihkali Perttusen 200-vuotispäivällä. Še piettih Vuokkiniemi – šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä 2017 -ohjelman rajoissa.

Yleisöä kirjallisuusfestivaaleilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin, linkietty Vkontaktesta.

Vuokkiniemi on vanha runokylä. Še šijoituu kaunehen Kuittijärven rannalla noin 50:n kilometrin piäššä Koštamukšešta. Tiälä Vuokkiniemen šeuvuilla vuosišatojen aikana muotouvuttih vienankarjalaisien kulttuuri, perintehet ta tavat.

Enšimmäini maininta Vuokkiniemeštä on 1679 vuuvvelta. Vuokkiniemen kirikönkylä on vuosišatojen mittah ollun läntisen Vienan Karjalan keškuštana.

Eikä šattumalta Elias Lönnrot šanon Vuokkiniemen kylyä ”runonlaulunmuakši”. Näillä šeutuvilla kehityttih karjalaisien elintavat ta perintehet. Tiä- lä elettih muajilman kuulusat runonlaulajat, kumpasilta Elias Lönnrot oli pannun talteh runolauluja. Šuurimman ošan niistä hiän käytti Kalevalua luaties’s’a. Juuri Vuokkiniemen pitäjäššä Arhippa Perttuselta kirjutettu Šampo-runo oli še kypinä, min vaikutukšella Elias Lönnrotin mieleššä šytty ideja luuvva yhtenäini eepossa.

Ideja järještyä kirjallisušfestivali Vienan Karjalan šyväimeššä šynty meilä jo ammuin. Koštamušta pietäh musiikkifestivalien kaupunkina, ka yhtänä merkittävyä kirjallisušfestivalie ei ole vielä järješšetty, kerto Koštamukšen piäkirjašton johtaja, festivalin järještäjä Natalja Borisenko.

RUNONLAULAJIEN PANOŠ KULTTUURIH

Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali alko Vienan Karjalan kirjallisušperinnön šäilyttämisen proplemoja -kirjallisuškonferenššilla. Šen tarkotukšena oli vaihtua oppie ta šuunnitella tulijua ruatuo tällä alalla.

Vienan Karjala on pohatta kuulusista kirjailijista, kumpaset elettih šielä eri vuosina. Nikolai Jaakkolan, Juakko Rugojevin, Pekka Pertun, Antti Timosen, Nikolai Gippievin ta Ort’t’o Stepanovin teokšet tunnetah Venäjällä ta šen ulkopuolella.

Ka ennein kun Vienan Karjalašša šynnyttih XX vuosišuan tunnetut kirjailijat, Vuokkiniemen pitäjä oli kuulusa omilla runonlaulajilla. Šielä elettih šemmoset kuulusat runonlaulajat kun Arhippa Perttuni ta hänen poika Miihkali, Kieleväiset Vuassila, Ontrei ta Jyrki, Kettuset Jyrki ta Petri ta Lesoni Outukka.

Vielä 50–100 vuotta takaperin runoja laulettih hyvin monet. Ajat on muututtu. Runonlaulajien oša nykysen yhteiskunnan kehitykšeh on niin šuuri, jotta heijän nimet ta muistotiijot kuulutah miän kulttuurih.

Runonlaulajien panoš kulttuurih on niin šuuri, jotta äšen 200 vuuvven piäštä myö muissamma heijän nimie ta tahomma esittyä heitä nuorella šukupolvella, jotta nuoretki tykättäis, kunnivoittais ta piettäis arvošša kanšanrunoutta šekä muanmiehien tuotantuo ta luomistyötä, huomautti kirjallisuškonferenššin avajaisissa Koštamukšen kaupunkipiirin varajohtaja Olga Kerežina.

Markku Nieminen kirjallisuusfestivaaleilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin, linkitety Vkontaktesta.

SANTRA REMŠUJEVAN UARREHLIPAŠ

Yksi viimesistä vienankarjalaisista runonlaulajista oli Santra Remšujeva. Vuotena 2010 Santra mäni tuonilmasih, ka kerkisi jättyä muajilmalla kanšanrunouven erilaisie lajija. Hänen laulut, starinat, runot ta toiset tiijot eletäh ikusešti. Kirjallisuškonferenššissa Santra Remšujevan punukka Marija Remšujeva kerto ämmöh elämäštä ta roolista vanhan perintehen šäilyttäjänä.

Santra Remšujevan lauluja ta kertomukšie on tallennettu šatoja tuntija Juminkeko- šiätijön arhiivah. Santran kertomie starinoja on julkaistu monissa antologijoissa; hänen lauluista on luajittu cd-levy ta häneštä on valmissettu dokumenttielokuvie. Häntä on rikeneh kuultu kuin Karjalan, niin ni Šuomen radijošša ta nähty tv-ohjelmissa. Santran kera loppu yksi aikakauši. Hänen vertaista karjalaisen perintehentaitajua ei enämpi ole – eikä voi tulla, korošti Marija ta lisäsi: – Suali, jotta kenkänä vielä ei ole valmistan ämmöštä eri kirjua, kumpasen kanšien alla šais esittyä Santran uarrehlippahan kaikkie erivärisie lajija.

Šeuruavana konferenššissa esiinty Juminkeko-šiätijön piämieš Markku Nieminen. Hiän kerto Juminkeon toiminnašta karjalaisen kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä, esitti Karjalaiset klassikot -šarjua. Pakinan lopušša Markku šano, jotta ajatuš luatie erikoini kirja Santra Remšujevašta on oikein mukava ta hyö ruvetah ruatamah tällä šuunnalla. Markku Niemistä ei šattumalta kiinnoštan tämä ideja, vet häntä voit šanuo Santra Remšujevan erinomasekši asientuntijakši. Nieminen nauhotti Santran lauluja ta starinoja melkein 30 vuotta ta niin tallenti tämän arvokkahan uartehiston tulijilla polvilla.

Kirjallisuškonferenššissa piettih pakinoja šamoin Miihkali ta Olga Stepanovit šekä Sever-aikakaušlehen piätoimittaja Jelena Pietiläinen. Natalja Borisenko kerto kirjašton roolista kanšalliskirjallisuon šäilyttämiseššä ta kehittämiseššä ta uušista työmuotoista paikallisie kirjailijie varoin.

Miihkali Perttusen patsaan luona lausuttiin runoja. Kuva Tatjana Dobrodeeva Petroskoi. Kuva linkitetty Vkontaktesta.

MIIHKALIN PAČČAHAN LUONA

Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivalin ohjelma jatku juhlakulkulla rumpujen kera Miihkali Perttusen paččahan luo.

Arhippa Perttusen poika Miihkali niise oli kuulusa runonlaulaja. Häntä šanotah ”Pohjois-Homeriksi”. Miihkalilta on tallennettu noin kolme ta puoli tuhatta rivie kalevalamittaista runoutta. Arhippa Perttusen šiätijö ašetetti Miihkalin paččahan vuotena 1991 Vuokkiniemen čärkällä Santra Remšujevan talon vaštapiätä.

Juhlaseremonijašša keräytynyillä kerrottih Miihkalin elämäštä, luvettih runoja, laulettih lauluja.

Illalla koštamukšelaiset lapšet esitettih Šampon takomini -kuklanäytelmä Kalevalaeepossan mukah. Ta šiitä alko kirjallisuon ta musiikin illačču ”Lahjakkahien yštävien piirissä”.

– Kirjallisušfestivalin avulla myö kiinitämmä huomijuo Vienan Karjalan kirjalliseh perintöh ta šen šäilyttämisen proplemoih. Toivomma, jotta šiitä tulou varšinaini kanšanjuhla, kumpasešša kuuluu runoja, musiikkie ta pakinoja karjalan, šuomen ta venäjän kielellä, korošti Natalja Borisenko toimehpivon lopušša.

Maikki Spitsina

Julkaistu Oma Mua lehden luvalla 5.4.2017 seuramme sivuilla (SH)

Vepsäläinen kansanmusiikkiryhmä esiintyi Vuokkiniemessä

Eilen 26.2. Vuokkiniemessä esiintyi soutjärveltä kotoisin oleva vepsäläinen kansanmusiikkiryhmä. Upeisiin asuihin pukeutunut ryhmä sai Vuokkiniemellä erinomaisen vastaanoton ja esitystä kehuttiin yksinkertaisesti todella upeaksi!

Kuvia Vuokkiniemestä

vepsat-vitaly

Kuva Vitaly Nikulin Vuokkiniemi

vepsat-vitaly-2

Kuva Vitaly Nikulin Vuokkiniemi

vepsat

Kuva AIvar Ruukel Viro

vepsat-3

Kuva Aivar Ruukel Viro

Vieraat myös tutustuivat kylään – oppaana toimi kyläpäällikkö Jelena Pljuiko

opastus

Illalla Kostamuksessa oli Kanteletar festivaali

kostamus-2

Kanteletar festivaalista Kostamuksen kulttuuritalossa. Kuva Aivar Ruukel Viro

Kostamus.jpg

Kuva Aivar Ruukel Viro

Tänään Vuokkiniemessä tapahtuu lisää

  • klo 14.00 suomalais-ugrilaisen keittiön mestarikurssi, opettajana udmurtti Ljudmila Ruukel Virosta. Kurssilla valmistetaan mm. pelmeneitä erilaisilla täytteillä sekä udmurttien toista rakastamaa kansallisruokaa perepechiä (перепечи ) ja vielä kolmas ruokalaji on nimeltään pyshatem (пошатем),jonka arvoitus selviääkin vasta kurssilla. Etno-pop yhtye Buranovon mummot tarjoilivat muuten perepechiä toimittajille Euroviisuissa vuonna 2012.
  • klo 17.00 suomalais-ugrilaisen matkailun seminaari, vetäjänä Aivar Ruukel Virosta. Ruukel työskentelee ekoturismin parissa.

Ja huomenna vietetään Vuokkiniemen koulussa Kalevalan päivää!

 

 

Perinteinen Iljan-päivän matka 2017

wp_20170107_010

Katajat ryhmä Vuokkiniemestä

Vuokkiniemi-seura järjestää perinteisesti matkan Iljanpäivän pruasniekkaan Vuokkiniemelle.

Tänä vuonna matka järjestetään torstaina 3.8 – maanantaina 7.8.2017

Vuokkiniemessä juhlistetaan valintaa vuoden suomalais-ugrilaiseksi kulttuurikyläksi, joten luvassa on hieno juhla ja hyvä mahdollisuus tavata heimolaisia molemmilta puolilta rajaa. Perinteisesti ohjelmana on iltajuhla Vuokkiniemen kylätalolla ja Vuokkiniemen pruasniekka, sään salliessa Ontsin talon aukiolla.

Tällä sivulla on lisätietoja Iljanpäivän juhlasta ja lähempänä juhlaa ohjelma tarkentuu.

Matkan aikana järjestetään myös perinteinen kyläkierros, jonka avulla saa laajemman kuvan ihmisten ja kylän arjesta ja historiasta. Vienan Karjalan kieli on vielä voimissaan Vuokkiniemellä, joten siellä on helppo päästä puheisiin myös paikallisen väen kanssa.

Alustavan suunnitelman mukaan lähdemme Kajaanin rautatieasemalta torstaina 3.8. noin klo 15.00 ja palaamme maanantaina 7.8. iltapäivällä Kajaaniin.

Matkatoimiston järjestämän kuljetuksen hinta on arviolta 160-200 euroa, johon sisältyy bussikuljetus Kajaani-Vuokkiniemi-Kajaani sekä ryhmäviisumin hankkiminen. Tarkat hinnat vahvistetaan ennen matkaa.

Mikäli ette yövy sukulaisissa, on tarjolla myös maksullista majoitusta. Majoituksen (yösija ja ruokailu) hinta on noin 40–45 euroa/yö/hlö. Se maksetaan käteisellä suoraan majoittajalle.

Majoitusvaihtoehdot löytyvät tältä sivulta 

Majoitus- ja bussijärjestelyjä varten sitovat ilmoittautumiset perjantaina 23.6.2017 mennessä seuran hallituksen jäsenille tai suoraan jommallekummalle

  • Tuula Takamäki puh. 040-719 3201 tai tuula.takamaki@saunalahti.fi
  • Asmo Kalliolle puh. 050-372 0443 tai aokallio@gmail.com

Kerätkää suvusta ja ystävistä mukava matkaporukka ja tulkaa joukolla mukaan! Matkalle voi osallistua, vaikka ei ole seuran jäsen.

Kuulukkah runokylän nimi koko muajilmalla – Vuokkiniemen kylä valittih vuuvven 2017 šuomelais-ugrilaisekši kulttuurikyläkši.

6gjxhi3lh6e

Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikylävuuvven avajaisien uattona Vuokkiniemeššä oli 37 aštetta pakkaista, ka še ei varauttan vierahie tulla juhlah. Kuva Vitali Nikulin Vuokkiniemi

Kulttuurikylävuuvven teemana on karjalan kieli ta še teema on ennein kaikkie šuunnattu nuorilla. Vuuvven merkeissä Vuokkiniemeššä toteutetah šuurta ohjelmua, kumpaseh kuuluu kuin perintehellisie kyläpruasniekkoja, niin ni aivan uušie toimehpitoja ta šuunnitelmie. Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikylävuuvven avajaisie juhlittih 7. pakkaiskuuta Vuokkiniemeššä ta Koštamukšešša.

wp_20170107_034

Vierahat enšimmäiseštä šuomelais-ugrilaisešta kulttuuripiäkaupunkista ativoissa nellänneššä kulttuuripiäkaupunkissa. Kuvašša ollah udmurttilaiset artistat, Bigi-kylän johtaja Nina Bel’ajeva (toini vaš.) ta Jelena Pl’uiko (keš.). Kuva Sari Heimonen

Vuotena 2013 alotettu Šuomelaisugrilaisen muajilman kulttuuripiäkaupunkit -ohjelma on šuunniteltu nellän vuuvven ajakši. Šen alkuhpanijana on Šuomelais-ugrilaisien kanšojen nuorisoliitto (MAFUN) ta šen tarkotukšena on esittyä šuomelais-ugrilaisen muajilman kulttuurimoninaisutta. Kulttuuripiäkaupunkin statussi antau mahollisuon kiinnoššuttua paikkakuntah turistija, joukkoviestimie, tietomiehie. Ohjelman mukah, joka vuosi valitah uuši kulttuuripiäkaupunki. Vuotena 2016 kilpailu järješšettih nellänteh kertah. Arvoštelijajoukko, mih kuulu nellän muan etuštajie, valičči vanhan karjalaisen Vuokkiniemen kylän voittajakši. Vuokkiniemi oli aikasemminki yhtyn kilpailuh ta 2014 vuotena še piäsi kolmen finalistin joukkoh, ka šilloin voitti virolaini Obinitsakylä. Viime vuotena šuomelaisugrilaisiksi kulttuuripiäkaupunkiksi piäštih Unkarin Veszpremkaupunki ta Iszkaszentgyörgypaikkakunta. A enšimmäisenä kulttuuripiäkaupunkina oli udmurttilaini Bigi-kylä.

PROJEKTIN TARKOTUŠ KYLÄLLÄ

omamuakuva

Vuokkiniemen Martat-yhtyvehen laulaja L’udmila Vatanen (vaš.), Karjalan Šivissyššeuran johtaja Eeva-Kaisa Linna ta Sukuseura Lesonen ry:n johtaja Sari Heimonen tavattih kulttuurikylävuuvven avajaisien juhlašša. KUVA: MAIKKI SPITSINA, “OMA MUA”

Tänä vuotena šuomelaisugrilaisen muajilman kulttuuripiäkaupunkin arvošta finalissa kilpaili Kuhmo-kaupunki šekä kylät Sippola ta Vuokkiniemi. Šuomelaisien teema šuuntautu Kalevala-eepossah ta perintehien šäilyttämiseh. Vuokkiniemen kulttuurikylävuuvven teemana on karjalan kieli ta še teema on ennein kaikkie šuunnattu nuorilla. Šen šyynä on še, jotta hoti Vuokkiniemi onki elä- vä karjalaiskylä, missä vielä on löyvettävissä runonlaulajien perintö ta monet ruavahat kylä- läiset ošatah karjalan kieltä, ka nuoret šuurin miärin keškenäh paissah venäjäkši. Kulttuurikylä vuuvven merkeissä projektin alkuhpanijat šuunnitellah järještyä karjalan kielen kurššija, esittyä näytelmie karjalan kielellä, kumpasih ošallissuttais nuoret ta koululaiset, pityä kaikenmoisie seminarija ta muasteri-oppija. Šamoin Vuokkiniemen projektin tarkotukšena on alovehellisen turismin kehittämini, mi vuoroštah vois tukie paikallista taloutta. Ta tietyšti, projektin tärkienä šuuntana on kielen ta kulttuurin popularisointi.

KARJALAISEN KULTTUURIN HENKI

Ennein Vuokkiniemen ympärillä oli 48 šuurta ta pientä kylyä ta Vuokkiniemi oli niijen keškukšena. Tänäpiänä Vuokkiniemi tuli šuomelaisugrilaisekši kulttuurikyläkši. – Kuni työ pakajatta omua karjalan kieltä, työ jiättä koko muajilman karjalaisen kulttuurin henkekši, keškukšekši ta peruštakši, korošti kulttuurikylävuuvven avajaisissa Juminkeko-šiätijön johtaja Markku Nieminen.

Kulttuuripiäkaupunkin vuuvven avajaisissa Vuokkiniemen Kylätalon lavalla oli tuotu kulttuuripiäkaupunkin simvoli – puulintu, kumpani koko vuuvven rupieu šäilymäh Vuokkiniemeššä.

Toimehpivošša oli esillä kuin karjalaista, niin ni udmurttilaista perintehellistä kulttuurie. Kulttuuripiäkaupunki-arvo ei ole ainuoštah šuuri kunnivo, še on šamoin šuuri vaštuu. Še on mahtava vaštuullini työ ta šiitä kaikkie paremmin tiijetäh enšimmäisen šuomelaisugrilaisen kulttuuripiäkaupunkin etuštajat Udmurtijašta. Heijän piti šuorittua hyvin pitkä matka omašta Bigi-kyläštä, jotta piäššä Vuokkiniemeh, tuttavuštuo šiih ta antua neuvuoki uuvvella kulttuuripiäkaupunkilla.

– Vuotena 2014 meijän kylä oli šuomelais-ugrilaisen muajilman enšimmäisenä piäkaupunkina. Epyälömättä ošallistuma projektih, emmä ajatellunkana tulouko še vaikieta vain ei. Šiitä ymmärsimä, kuin šuuri vaštuu nousi meijän eteh. Toteuttuan tätä projektie enši šijah pitäy šäilyttyä omua kulttuurie, kieltä ta kantatuattojen henkie. Ta miušta tuntuu, jotta myö hyvin pärjäsimä – 90 % kyläläisistä ošallistu projektih. Nyt kyläššä aina on hyvin äijän turistija eri paikoista, myö kiinnoššamma kaikkie ta meitä kaikin tiijetäh, hyvin tuntehellisešti kerto Bigi-kylän johtaja Nina Bel’ajeva. – Hyvät vuokkiniemiläiset, nyt kaikki riippuu teistä. Rahakyšymyš ei ole niin tärkie, kun kaikkien kyläläisien ta heijän ajatukšien yhtevyš. Teijän tarkotukšena on näyttyä koko šuomelais-ugrilaisella muajilmalla, jotta työ oletta parahat vuotena 2017.

KULTTUURIKYLÄN ARVO

Mainehta omalla kylällä tahtou šuaha ni Vuokkiniemen projektiehotukšen toteuttaja, Koštamukšen kaupunkipiirin hallinnon spesialisti Jelena Pl’uiko. Hiän malttau, jotta työ- tä tulou äijän, ka ei varaja šitä. – Myö tahomma, jotta meijän kylä eläis, jotta meijän lapšet opaššuttais ta šäilytettäis karjalan kieltä, korošti Jelena Pl’uiko. – Kulttuurikylän arvo nyt rupieu toimimah meijän šeuvun ta koko Vienan Karjalan mainehen hyväkši. Myö olemma ylpiet omašta kyläštä.

Vuotena 2017 šuomelaisugrilaisen muajilman kačonnat ollah kohti Vuokkinientä, kumpani koko vuuvven on karjalaisuon piänäyttämö. Vuuvven merkeissä Vuokkiniemeššä toteutetah šuurta ohjelmua, kumpaseh kuuluu kuin perintehellisie kyläpruasniekkoja, niin ni aivan uušie toimehpitoja ta šuunnitelmie.

Toivottavašti, Vuokkiniemi hyvin pärjyäy kulttuurivuuvven tehtävieh kera ta še tuou kehityštä ei ainuoštah kylällä, ka i koko Karjalallaki. Varmašti, toisien šuomelaisugrilaisien kanšojen etuštajat käyväh vuuvven aikana Vuokkiniemeššä. Kyläläisillä on mahollisuš niin kertuo vierahilla omašta kulttuurista, jotta šiitä hyö omissa pienissäki kylissä kerrottais Vuokkiniemeštä ta šen ainutluatuisuošta – niin runokylän nimi kuuluu koko muajilmalla.

– Maikki Spitsina

Julkaistu Oma Mua lehden luvalla 11.1.2017 (SH)

Vuokkiniemessä juhlittiin suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisia

wp_20170107_035

Vuokkiniemen kyläpäällikkö Jelena Pljuiko SUGRI linnun ja bygyläisten kera Kylätalolla 7.1.2017. Kuva Sari Heimonen

Lauantaina 7. tammikuuta Vuokkiniemessä ja Kostamuksessa juhlittiin suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisia lämminhenkisissä ja arvokkaissa merkeissä. Tapahtumassa oli karjalaista perinteistä kulttuuria esillä. Vuokkiniemessä esiintyivät mm. ammattitaitoiset Katajat ryhmä sekä Vuokkiniemen Martat. Vieraaksi oli saapunut myös Udmurtiasta ensimmäisen suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupunki tittelin voittaneet Bygyn kylän ryhmä. Bygyläiset kertovat, että voittovuoden aikana heillä kävi yli 4000 vierasta, mikä on kunnioitettava määrä pienessä kylässä.

Vuokkiniemi vastaanotti arvokkaita vieraita mm. Kostamuksen piirin johtaja Anna Bendikova, Karjalaisten kerähmön ja suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivisen komitean puheenjohtaja Tatjana Kleerova, Karjalan Sivistysseurasta puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna ja varapuheenjohtaja Pekka Vaara Suomesta, Karjalan Tasavallan johtoa edusti varaministeri Aleksandra Ershova, MAFUN.n järjestöstä oli paikalla Pietarin ja Leningradin alueen puheenjohtaja Andrey Petrov sekä lisäksi useita muita vieraita Suomesta ja Venäjältä.

wp_20170107_010

Vuokkiniemen Katajat ryhmä. Kuva Sari Heimonen

Vuokkiniemen Kylätaloon kerääntyi väkeä salin täydeltä juhlistamaan kulttuuripääkaupunki vuotta.  Erityisesti kyläläisiä kiinnosti kylän kehittämisajatukset ja mitä titteli kylälle tulee merkitsemään. Tärkeää on, että kyläläiset sitoutuvat yhdessä toimimaan kylänsä hyväksi ja vuosi 2017 suomalais-ugrilaisena kulttuuripääkaupunkina on yksi suuri mahdollisuus koko kylälle. Koko kylän yhteistyöllä Vuokkiniemi tulee onnistumaan tässä tehtävässään.

Illalla juhlallisuudet jatkuivat Kostamuksen kulttuuritalo Ystävyydessä. Sinne myös oli kerääntynyt paljon yleisöä. Juhlatilaisuudessa oli useita puhujia sekä nuoria esiintyjiä. Erityisen miellyttävää ohjelmassa oli nuoret, jotka esittivät moderneja tanssiesityksiä, kuitenkin perinteisen karjalaisen musiikin tahdissa. Lisäksi oli upeaa kun lapset soittivat kanteletta yhdessä aikuisten kanssa. Tämä on juuri sitä kulttuurin modernisoimista nuoria kiinnostavaksi sekä siirtämistä tuleville polville.

Kostamukseen oli myös saapunut Karjalan Tasavallan nuorisojärjestön henkilöitä, jotka onnittelivat Vuokkiniemeä voiton johdosta ja kertoivat nyt suunnittelevansa järjestää erilaisia seminaareja ja yhdistyksen toimintaa Vuokkiniemessä tänä vuonna.  Kostamuksen kombinaatin henkilöstöjohtaja Dmitrij Ushakov esitti myös onnittelut ja kertoi, että yritys tulee jatkossakin tukemaan Vuokkiniemeä.

kostamus

Kostamuksen kulttuuritalossa nuoret ja aikuiset soittivat yhdessä kanteletta. Kuva Sari Heimonen

Kulttuuripääkaupunki teemana on päivittää karjalaisuus nuoria kiinnostavaksi. Vanhempien ihmisten velvollisuus ja tehtävä on siirtää kulttuuria-, ja karjalankieltä nuorelle polvelle, jotta se jatkuisi vielä tulevaisuudessakin. Tätä hienoa työtä on Vuokkiniemessä tehnyt varsinkin Katajat ryhmä sekä Kylätalossa karjalankielen opettajana toimiva Valentina Dmitrieva, sekä lukuisat vuokkiniemeläiset omissa perheissään ja opettajat Vuokkiniemen koulussa.

 

 

Kulttuuripääkaupunkivuosi ei ole vain pelkästään hienojen juhlien järjestämistä, vaan Vuokkiniemen kylän kestävää kehittämistä, jotta kylässä voidaan elää ja asua jatkossakin.  Vuokkiniemi ja sitä ympäröivät kylät Vuonninen, Venehjärvi, Uhtua, Jyskyjärvi jne, ovat kansainvälisestikin merkittäviä matkailukohteita. Näitä kyliä Kostamuksen piirin toivoisi tukevan ja hyödyntävän vielä enemmän, sillä noihin kyliin saapuvat vieraat tuovat myös taloudellista vaurautta kostamuslaisille yrittäjille – kulkeehan tie näihin kyliin Kostamuksen kautta.

Juhlassa tuli esille suuri halu monelta taholta tukea vuokkiniemeläisiä sekä henkisesti, että taloudellisesti vuoden aikana.

– Sari Heimonen

 

Vanhat juuret ta nuoret vešat – Ponkalahden pruasniekka

Julkaistu Oma Mua – lehden luvalla 6.7.2016 Sari Heimonen

Ponkalahden pruasniekka 2016, kuva linkitetty Oma Muan sivuilta.

Vuosikymmenien piäštä kantatuattojen mualla keräyvyttih Ponkalahen eläjien jälkiläiset

Kešäkuun 25. päivänä yli 60 ihmistä keräyty vanhašša Ponkalahen kyläššä, mi ennein kuulu Kalevalan piirih. Pohkalahen eläjät ta jälkiläiset tultih Vienan Karjalan kauneheh kyläh Kalevalašta, Koštamukšešta, Vuokkiniemeštä, jotta muissella entisie vuosie, kertuo omie muisselmie kylän elämäštä, šen perintehistä ta tavoista, tavata šukulaisien ta muanmiehien kera.

Ponkalakšilaiset keräyvyttih Pekka Nikitinin talon luo hil’l’asen Kotijärven rannalla. Etukäteh pyyvvettih kalua, keitettih uuhhua ta čäijyö. Kaikin yheššä kerättih yhtenäini kylä- stola, kumpaseh ašetettih kaikki ruuvvat, mitä tuotih kostittamista varoin.

Stolašša pitälti paistih kylän entiseštä elämäštä, kerrottih šen eläjien kohtaloista, muisseltih niitä, ken jo šiirty tuonilmasih.

Lesosten sukua asui Ponkalahdessa äijän aikoinaan. Kuva linkitetty Oma Muan sivuilta

Šanteri Lesonen jo 25 vuotta on elän omašša šukutalošša Venehjärveššä, kumpani oli likvitoitu neuvoštoaikoina. Mieš kerto omašta vanhašta Lešosien šuvušta, kumpani oli kait yksi šuurimmista šukuloista Uhtuon ta Vuokkiniemen šeuvuilla. Lešosie eli Pohkalaheššaki. Šanteri esitti Lešosien šuvun vuakunan, kumpani oli kehitetty ympäri muajilmua olijien šukulaisien voimin, ta kerto šen merkitykšeštä. Perintehellisillä karjalaisien värilöillä – vihriellä ta ruškiella – šijoutuu Otavan tähtitukku, kumpasen kešeššä on L-kirjain. Vuakunan merkitykšen mukah, niise perintehellini karjalaisien simvoli – mušta kontie – on Otavan poika, kumpani laškeutu puuta myöten Vienan Karjalan meččih, tapasi hiijen ta tuli šuuren Lesosien (Lešosien) šuvun alottajakši. – Šentäh myö, Lešoset, kävelemmäki vähäsen käkristynehinä, piemmä käsie šelän takuana ta vähäsen kömpelöičemmä – še on meilä kontieštä ta hiiještä, muhi kertomukšen lopušša Šanteri Lesonen.

Julia Filippova, juuret Ponkalahdessa. Pruasniekan ideoitsija. Kuva linkitetty Oma Muan sivuilta.

Pohkalahen muanmiehien tapuamisen alkuhpanija Julija Filippova kerto omašta idejašta: – Miun juuret ollah Pohkalahešta: tiälä šynty miun tuatto ta eli hänen pereh. Ukko oli kylän kolhosin piämiehenä. Ajatuš järještyä Pohkalahešša oma kyläpruasniekka šynty jo ammuin, ka mie en tietän, mitein še vois toteuttua. Pohkalahešša on Aleksi Lipposen ”Nazarie tiätän talo” ta višših kaikki alko šiitä.

Julijan šuunnitelmissa on restauroija Lipposen talo. Hiän alko ruatua turismialalla, jotta kerätä rahua talon šäilyttämiseh, vet ilman rahua nykyaikah on vaikie mitä ruatua. Šiitä Julija Filippovan himotti šuaha enemmän tietoja Ponkalahen entisiltä eläjiltä, mitein hyö ennein elettih, mitä mukavua oli kyläššä.

Kevyällä Julija kirjutti Lilja Lesosella, kumpani šynty Ponkalahešša ta nyt eläy Kalevalašša, ta Lilja kannatti tapuamisen idejua. Šiitä Filippova luati sosialiverkoštošša šivun Pohkalahešta kaikilla, ketä kiinnoštau tämä kylä. Ta niin ilmešty pieni pruasniekka. Šeuruavan tapuamisen ošallistujat ehotettih järještyä Maksiman huuttorilla. – Pruasniekan jälkeh myö pakasima Hullu kala -leirin isäntien kera ta piättimä, jotta voit luatie mukava perinneh ta pityä tätä juhlua joka vuosi eri huuttoriloilla, jatkau Julija Filippova. – Niin myö šopima, jotta enši vuotena tapuamma Maksiman huuttorilla, šiitä Hullu kala -leirissä ta šen jälkeh Valtasen huuttorilla.

Julija toivou, jotta ihmiset tullah šemmosih tapuamisih omien istorijojen kera, kerrotah omista perehistä. Voit olla, jotta šiitä Ponkalahešša ilmeštyy oma musejo, kumpani kertou kylän ta šen eläjien kohtaloista.

Ponkalahen eläjien jälkiläiset käytih šukutalojen paikoilla. Kyläššä melkein ei šäilyn taloja, ka neki paikat, missä ne ennein šeisottih, ollah kallehet šyväimellä ta šielulla. Šamoin ihmiset käytih kaččomah omie kantatuattoja Ponkalahen vanhalla pokostalla.

Pruasniekassa katseltiin vanhoja kuvia kylän entisistä eläjistä ja muisteltiin historiaa. Kuva linkitetty Oma Muan sivuilta.

Keräytynehet kirjutettih omie istorijoja erikoiseh vihkoh. Šuurta pakinua šytytti vanha ponkalakšilaini tarina šiitä, jotta oman talon luona ei šua kuatua pihjalua, muitein taloh tulou hätä ta kennih šen elä- jistä kuolou.

Tapuamispäivänä oli hyvä šiä, ka šiitä iltapuolella alko ukkosenilma ta vihma. Onnakko ponkalakšilaiset kerittih paissa ta levätä. Hyö lähettih matkah kotih päin ta luvattih toini toisella, jotta enši vuotena tuaš keräyvytäh ta kerrotah täštä pruasniekašta kaikilla, ken ei voinun tulla tällä kertua.

Juuri šemmosista pienistä alottehista muovoštuu še, mitä ajan mittah ruvetah šanomah rahvahan perintehekši. Ilahuttau še, jotta nyt, monien vuosikymmenien jälkeh, pohjoiskarjalaisissa havaččeutuu kanšallini ičetunto, ylpeyš omašta kanšašta ta kantatuattoloista. Ta himo šäilyttyä meijän kulttuuri, kieli, tavat tulijilla šukupolvilla. Vaikeina aikoina rahvahalla ilmeštyy tahto yhistyö omien juurien luo.

– artikkelin lehteen kirjoittanut Antti Tuomi

%d bloggers like this: