Avainsana-arkisto: Tapahtumat 2017

Vienan laulumua keräsi kirjallisuon harraštajie

Enšimmäini Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali piettih 1. šulakuuta Vuokkiniemeššä. Festivali oli omissettu paikallisen runonlaulajan ta taitajan Miihkali Perttusen 200-vuotispäivällä. Še piettih Vuokkiniemi – šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä 2017 -ohjelman rajoissa.

Yleisöä kirjallisuusfestivaaleilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin, linkietty Vkontaktesta.

Vuokkiniemi on vanha runokylä. Še šijoituu kaunehen Kuittijärven rannalla noin 50:n kilometrin piäššä Koštamukšešta. Tiälä Vuokkiniemen šeuvuilla vuosišatojen aikana muotouvuttih vienankarjalaisien kulttuuri, perintehet ta tavat.

Enšimmäini maininta Vuokkiniemeštä on 1679 vuuvvelta. Vuokkiniemen kirikönkylä on vuosišatojen mittah ollun läntisen Vienan Karjalan keškuštana.

Eikä šattumalta Elias Lönnrot šanon Vuokkiniemen kylyä ”runonlaulunmuakši”. Näillä šeutuvilla kehityttih karjalaisien elintavat ta perintehet. Tiä- lä elettih muajilman kuulusat runonlaulajat, kumpasilta Elias Lönnrot oli pannun talteh runolauluja. Šuurimman ošan niistä hiän käytti Kalevalua luaties’s’a. Juuri Vuokkiniemen pitäjäššä Arhippa Perttuselta kirjutettu Šampo-runo oli še kypinä, min vaikutukšella Elias Lönnrotin mieleššä šytty ideja luuvva yhtenäini eepossa.

Ideja järještyä kirjallisušfestivali Vienan Karjalan šyväimeššä šynty meilä jo ammuin. Koštamušta pietäh musiikkifestivalien kaupunkina, ka yhtänä merkittävyä kirjallisušfestivalie ei ole vielä järješšetty, kerto Koštamukšen piäkirjašton johtaja, festivalin järještäjä Natalja Borisenko.

RUNONLAULAJIEN PANOŠ KULTTUURIH

Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali alko Vienan Karjalan kirjallisušperinnön šäilyttämisen proplemoja -kirjallisuškonferenššilla. Šen tarkotukšena oli vaihtua oppie ta šuunnitella tulijua ruatuo tällä alalla.

Vienan Karjala on pohatta kuulusista kirjailijista, kumpaset elettih šielä eri vuosina. Nikolai Jaakkolan, Juakko Rugojevin, Pekka Pertun, Antti Timosen, Nikolai Gippievin ta Ort’t’o Stepanovin teokšet tunnetah Venäjällä ta šen ulkopuolella.

Ka ennein kun Vienan Karjalašša šynnyttih XX vuosišuan tunnetut kirjailijat, Vuokkiniemen pitäjä oli kuulusa omilla runonlaulajilla. Šielä elettih šemmoset kuulusat runonlaulajat kun Arhippa Perttuni ta hänen poika Miihkali, Kieleväiset Vuassila, Ontrei ta Jyrki, Kettuset Jyrki ta Petri ta Lesoni Outukka.

Vielä 50–100 vuotta takaperin runoja laulettih hyvin monet. Ajat on muututtu. Runonlaulajien oša nykysen yhteiskunnan kehitykšeh on niin šuuri, jotta heijän nimet ta muistotiijot kuulutah miän kulttuurih.

Runonlaulajien panoš kulttuurih on niin šuuri, jotta äšen 200 vuuvven piäštä myö muissamma heijän nimie ta tahomma esittyä heitä nuorella šukupolvella, jotta nuoretki tykättäis, kunnivoittais ta piettäis arvošša kanšanrunoutta šekä muanmiehien tuotantuo ta luomistyötä, huomautti kirjallisuškonferenššin avajaisissa Koštamukšen kaupunkipiirin varajohtaja Olga Kerežina.

Markku Nieminen kirjallisuusfestivaaleilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin, linkitety Vkontaktesta.

SANTRA REMŠUJEVAN UARREHLIPAŠ

Yksi viimesistä vienankarjalaisista runonlaulajista oli Santra Remšujeva. Vuotena 2010 Santra mäni tuonilmasih, ka kerkisi jättyä muajilmalla kanšanrunouven erilaisie lajija. Hänen laulut, starinat, runot ta toiset tiijot eletäh ikusešti. Kirjallisuškonferenššissa Santra Remšujevan punukka Marija Remšujeva kerto ämmöh elämäštä ta roolista vanhan perintehen šäilyttäjänä.

Santra Remšujevan lauluja ta kertomukšie on tallennettu šatoja tuntija Juminkeko- šiätijön arhiivah. Santran kertomie starinoja on julkaistu monissa antologijoissa; hänen lauluista on luajittu cd-levy ta häneštä on valmissettu dokumenttielokuvie. Häntä on rikeneh kuultu kuin Karjalan, niin ni Šuomen radijošša ta nähty tv-ohjelmissa. Santran kera loppu yksi aikakauši. Hänen vertaista karjalaisen perintehentaitajua ei enämpi ole – eikä voi tulla, korošti Marija ta lisäsi: – Suali, jotta kenkänä vielä ei ole valmistan ämmöštä eri kirjua, kumpasen kanšien alla šais esittyä Santran uarrehlippahan kaikkie erivärisie lajija.

Šeuruavana konferenššissa esiinty Juminkeko-šiätijön piämieš Markku Nieminen. Hiän kerto Juminkeon toiminnašta karjalaisen kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä, esitti Karjalaiset klassikot -šarjua. Pakinan lopušša Markku šano, jotta ajatuš luatie erikoini kirja Santra Remšujevašta on oikein mukava ta hyö ruvetah ruatamah tällä šuunnalla. Markku Niemistä ei šattumalta kiinnoštan tämä ideja, vet häntä voit šanuo Santra Remšujevan erinomasekši asientuntijakši. Nieminen nauhotti Santran lauluja ta starinoja melkein 30 vuotta ta niin tallenti tämän arvokkahan uartehiston tulijilla polvilla.

Kirjallisuškonferenššissa piettih pakinoja šamoin Miihkali ta Olga Stepanovit šekä Sever-aikakaušlehen piätoimittaja Jelena Pietiläinen. Natalja Borisenko kerto kirjašton roolista kanšalliskirjallisuon šäilyttämiseššä ta kehittämiseššä ta uušista työmuotoista paikallisie kirjailijie varoin.

Miihkali Perttusen patsaan luona lausuttiin runoja. Kuva Tatjana Dobrodeeva Petroskoi. Kuva linkitetty Vkontaktesta.

MIIHKALIN PAČČAHAN LUONA

Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivalin ohjelma jatku juhlakulkulla rumpujen kera Miihkali Perttusen paččahan luo.

Arhippa Perttusen poika Miihkali niise oli kuulusa runonlaulaja. Häntä šanotah ”Pohjois-Homeriksi”. Miihkalilta on tallennettu noin kolme ta puoli tuhatta rivie kalevalamittaista runoutta. Arhippa Perttusen šiätijö ašetetti Miihkalin paččahan vuotena 1991 Vuokkiniemen čärkällä Santra Remšujevan talon vaštapiätä.

Juhlaseremonijašša keräytynyillä kerrottih Miihkalin elämäštä, luvettih runoja, laulettih lauluja.

Illalla koštamukšelaiset lapšet esitettih Šampon takomini -kuklanäytelmä Kalevalaeepossan mukah. Ta šiitä alko kirjallisuon ta musiikin illačču ”Lahjakkahien yštävien piirissä”.

– Kirjallisušfestivalin avulla myö kiinitämmä huomijuo Vienan Karjalan kirjalliseh perintöh ta šen šäilyttämisen proplemoih. Toivomma, jotta šiitä tulou varšinaini kanšanjuhla, kumpasešša kuuluu runoja, musiikkie ta pakinoja karjalan, šuomen ta venäjän kielellä, korošti Natalja Borisenko toimehpivon lopušša.

Maikki Spitsina

Julkaistu Oma Mua lehden luvalla 5.4.2017 seuramme sivuilla (SH)

Katajat kansanperinneryhmän 10-vuotis juhlakonsertti 24.3.2017

Katajat ryhmä Ontsin talossa. Kuva linkitetty Vkontaktesta.

Huipputasoinen Katajat kansanperinneryhmä järjestää Vuokkiniemessä ensi viikon perjantaina upean konsertin 10-vuotis juhlansa kunniaksi.

Ryhmä toivottaa vieraat lämpimästi tervetulleeksi juhlaesitykseen!

  • Aika: Perjantai 24.3.2017 alkaen klo 18.00
  • Paikka: Vuokkiniemen koulu, Perttusentie 12

Katajat ryhmästä taustatietoa

15 vuotta sitten silloinen Vuokkiniemen kyläpäällikkö Svetlana Remsu, organisoi naisten kansanperinneryhmän, jota vuokkiniemeläinen Laina Lesonen auttoi pukujen suunnittelussa sekä ompelussa. Tällä ryhmällä ei silloin vielä ollut varsinaista nimeä. Nykyinen Katajat -nimellä oleva ryhmä on ollut kasassa 10 vuotta.

Vuonna 2010 ryhmӓn johtajaksi tuli suuri kulttuuripersoona ja karjalan kielen-, ja kulttuurin edistäjä Valentina Kirillova Saburova Kalevalasta, Katajia hän johti viisi vuotta. Saburovan myötä Kataja ryhmälle räätälöitiin myös teatteriesityksiä. Joka vuosi valmistui uusi esitys. Ensimmäisenä esityksenä ryhmä muistaa lasten satuun perustuva esitys nimeltään Metsӓmӧkki. Muita teatteriesityksiä olivat nimeltään mm. Kouluun lӓhtӧ, Tuomio, Rassuaja, Akkaralli ja Akkojen naimapuuhat. Kaikki esitykset tapahtuivat karjalan kielellä.

Ryhmӓ esittää suuremmilta osin karjalaisia kansanlauluja – lauluja, jotka ovat syntysin Vuokkiniemestӓ. Näiden lisäksi ohjelmistossa on Veikko Pӓllisen ja edellisen kuoronjohtajan Valentina Saburovan lauluja. Repertuaariin kuuluu myös kauniit venäläiset kansanlaulut.

Esitykseen kuuluu myös karjalaiset tanssikoreografiat karjalankielellä näitä kutsutaan: Kadrilli, Suliluikka, Enkka, Selӓnvajehus sekä monia perinteisiä piirileikkejӓ.

Nykyisinkin Katajat ryhmä osallistuu erilaisiin tapahtumiin, jotka koskevat karjalan kielen-,ja kulttuurin sӓilyttӓmistӓ ja edistämistä. He esiintyvät mm. Kalevalajuhlissa, Veikko Pӓllisen Festivaalissa, Kanteletar Festivaalissa jne.

Ryhmä esiintyy myös Vuokkiniemen Iljanpäivän juhlan ohella lähikylien pruasniekoissa Venehjärvellä, Tollonjoella, Vuonnisessa, Haikolӓssa, Jyskyjӓrvellӓ, Kepassa, mutta ovat usein vierailleet myös Suomessa monessa tapahtumassa eri paikkakunnilla. Seuraavan kerran Katajia Suomessa voi kuulla Karjalan Sivistyseuran järjestämillä Heimopäivillä huhtikuussa Helsingissä.

Ryhmää muuten voi tilata sovitusti esiintymään turistiryhmille tai myös Suomeen! Ota tällöin yhteys Julia Filippovaan, joka puhuu sujuvasti Suomea ja Karjalaa. Email: juli_filippova@mail.ru, Puh: +79214529450

 

 

 

The Annual Festival of Karelian Peoples 8 to 9 April 2017

Karjalan Sivistysseura – Karelia Cultural Society (established in 1906) has a long tradition in organising Annual Festivals of Karelian Peoples. This year we will be celebrating Voknavolok, the Cultural Capital of Finno-Ugric People in 2017.

The Festival with various events will take place in Helsinki, venue Hotel Arthur, Vuorikatu 19.

Free entry, small charge for tea and coffee on Saturday evening, lunch and Gala Event coffee on Sunday, registration required, please use the form (Finnish only)

Saturday 8 April

10.30 Kyykkä – the Karelian Skittles on the sports grounds of Kaisaniemi

from 11 to 15.30 gatherings of regional and family associations

16.00 Annual general meeting of Karjalan Sivistysseura

19.30 Karelian Tea and Storytelling Evening

  • ecumenical blessing
  • tea and coffee with Karelian pies (10 euros)
  • Kataja Ensemble from Voknavolok singing Karelian songs
  • Folk Ensemble Karjala from Petrozavodsk performing Karelian dances
  • Voknavolok in the past and today, history, stories and pictures by Olga Karlova, Julia Filippova and Kai Peksujeff
  • sing-along, dance-along

Sunday 9 April

9.00-11.30 Clinic open for genealogists

11.30-12.45 Feast of Karelian Peoples (11.90 euros), Hotel Arthur, Restaurant

13.00-16.00 Gala Event of Karelian Peoples

  • Karelian music by Kataja Ensemble from Voknavolok
  • Maari Kallberg singing songs recorded from Santra Remšujeva, legendary singer and story teller
  • Karelian dances by Folk Ensemble Karjala from Petrozavodsk
  • Addresses by Karelian and Finno-Ugric partner organisations Karjalan Rahvaan Liitto, Oma Mua Journal, Nuori Karjala and MAFUN
  • Gala Presentation given by Professor Anneli Sarhimaa
  • coffee (9.50 euros)

Further information Ms Eeva-Kaisa Linna, chair, puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi

Laskiaisviikon eli pannukakkuviikon tapahtumia Vuokkiniemessä

ljudmila-ruukel

Ljudmila Ruukel. Kuva Aivar Ruukel

Pannukakkuviikko eli Масленица viikon aikana Vuokkiniemessä ja Kostamuksessa  järjestetään lukuisia konsertteja, mestarikursseja ja muita koulutuksia. Tapahtumat kokoaa yhteen sekä amatöörit, että ammattilaiset eri suomalais-ugrilaisista kansoista. Vaikkakin maslenitsa on perinteinen venäläinen juhla, jonka alkuperä on pakanallisissa ajoissa, on viikon aikana mielenkiintoisia tapahtumia ja kursseja suomalais-ugrilaisesta maailmasta – eikä kylläkään vähäisimpänä kansalliseepoksen Kalevalan päivä! Sitä juhlitaan Vuokkiniemen koulussa.

  • 26.2. klo 13.00 vepsäläisen kansamusiikin konsertti Vuokkiniemessä Kylätalolla. Vepsäläinen kansanmusiikkiryhmä Soutjärveltä.
  • 27.2. klo 14.00 suomalais-ugrilaisen keittiön mestarikurssi, opettajana udmurtti Ljudmila Ruukel Virosta. Kurssilla valmistetaan mm. pelmeneitä erilaisilla täytteillä sekä udmurttien toista rakastamaa kansallisruokaa perepechiä (перепечи ) ja vielä kolmas ruokalaji on nimeltään pyshatem (пошатем),jonka arvoitus selviääkin vasta kurssilla. Etno-pop yhtye Buranovon mummot tarjoilivat muuten perepechiä toimittajille Euroviisuissa vuonna 2012.
  • 27.2. klo 17.00 suomalais-ugrilaisen matkailun seminaari, vetäjänä Aivar Ruukel Virosta. Ruukel työskentelee ekoturismin parissa.
  • 28.2. klo 12.00 Kalevalan päivä Vuokkiniemen koululla
  • 24.-25.2.  Kanteletar festivaalin ohjelmaa Kostamuksessa Kulttuuritalo Ystävyydessä

 

dpel5pvhhus

 

  • 27 февраля в 14.00 в Доме деревни Вокнаволок! мастер-класс по финно-угорской кухне Мастер-класс проводит член общества финно-угорской кухни Людмила Руукель (Эстония). Еще есть свободные места! Мы Вас ждем, будет вкусно!! Запись по телефону +79114205600 Елена

 

  • 27 февраля в 17.00 в Доме Деревни Вокнаволок состоится семинар
    ”Сеть финно-угорского туризма”. Докладчик Айвар Руукел– предприниматель в сфере экотуризма

Perinteinen Iljan-päivän matka 2017

wp_20170107_010

Katajat ryhmä Vuokkiniemestä

Vuokkiniemi-seura järjestää perinteisesti matkan Iljanpäivän pruasniekkaan Vuokkiniemelle.

Tänä vuonna matka järjestetään torstaina 3.8 – maanantaina 7.8.2017

Vuokkiniemessä juhlistetaan valintaa vuoden suomalais-ugrilaiseksi kulttuurikyläksi, joten luvassa on hieno juhla ja hyvä mahdollisuus tavata heimolaisia molemmilta puolilta rajaa. Perinteisesti ohjelmana on iltajuhla Vuokkiniemen kylätalolla ja Vuokkiniemen pruasniekka, sään salliessa Ontsin talon aukiolla.

Tällä sivulla on lisätietoja Iljanpäivän juhlasta ja lähempänä juhlaa ohjelma tarkentuu.

Matkan aikana järjestetään myös perinteinen kyläkierros, jonka avulla saa laajemman kuvan ihmisten ja kylän arjesta ja historiasta. Vienan Karjalan kieli on vielä voimissaan Vuokkiniemellä, joten siellä on helppo päästä puheisiin myös paikallisen väen kanssa.

Alustavan suunnitelman mukaan lähdemme Kajaanin rautatieasemalta torstaina 3.8. noin klo 15.00 ja palaamme maanantaina 7.8. iltapäivällä Kajaaniin.

Matkatoimiston järjestämän kuljetuksen hinta on arviolta 160-200 euroa, johon sisältyy bussikuljetus Kajaani-Vuokkiniemi-Kajaani sekä ryhmäviisumin hankkiminen. Tarkat hinnat vahvistetaan ennen matkaa.

Mikäli ette yövy sukulaisissa, on tarjolla myös maksullista majoitusta. Majoituksen (yösija ja ruokailu) hinta on noin 40–45 euroa/yö/hlö. Se maksetaan käteisellä suoraan majoittajalle.

Majoitusvaihtoehdot löytyvät tältä sivulta 

Majoitus- ja bussijärjestelyjä varten sitovat ilmoittautumiset perjantaina 23.6.2017 mennessä seuran hallituksen jäsenille tai suoraan jommallekummalle

  • Tuula Takamäki puh. 040-719 3201 tai tuula.takamaki@saunalahti.fi
  • Asmo Kalliolle puh. 050-372 0443 tai aokallio@gmail.com

Kerätkää suvusta ja ystävistä mukava matkaporukka ja tulkaa joukolla mukaan! Matkalle voi osallistua, vaikka ei ole seuran jäsen.

Vuokkiniemessä järjestettiin Lumifestivaali

tqua4tz0xwe

Flash-mob

Sunnuntaina 15.1. Vuokkiniemessä pidettiin Lumifestivaalit iloisissa merkeissä ja luntakin oli todella riittämiin. Tapahtumaan kerääntyi yhteensä 250 henkeä Vuokkiniemestä ja Kostamuksesta. Kun tiedämme, että Vuokkiniemessä asuu 500 henkeä, oli paikalla lähes puolet koko kylän asukkaista – toki mukana myös väkeä Kostamuksesta. Tapahtuma alkoi nuorten flash-mob esityksellä.

dcd1amkcxr0

Kyykkää

diqupa3jbvo

Kyykkää.

Tämän jälkeen joukkueet kerääntyivät pelipaikoilleen. Joukkueet Kostamuksesta ja Vuokkiniemestä kisasivat lumijalkapallossa ja kyykässä. Molempien näiden kilpailujen voittajaksi suoriutuivat Vuokkiniemen joukkueet!

sbiwnplbyhq

Lumijalkapallo joukkuetta.

7kipzdhiqy

Jalkapalloa – ja näytetään otettavan peli tosissaan!

Köydenvetokilpailussa oli kaksi sarjaa aikuiset ja lapset. Molemmissa sarjoissa oli erityisen paljon osanottajia.

gzdz1hzi1je

Köydenvetoa – lasten sarja ja naurussa suin!

avcwg6_ykts

Köydenvetoa – aikuisten sarja.

Tapahtumaan osallistujien mielestä Lumifestivaalien järjestelyt olivat huippuluokkaa ja paikalla on ollut myös Kostamuksen kulttuuritoimenjohtaja Aleksandr Koktomov iloitsemassa yhdessä perheiden kanssa.

bkx2ii7rkx8

Aleksandr Koktomov Kostamuksesta iloisena Lumifestareilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin Vuokkiniemi

Tässä lisää kuvia toiminnallisesta talvipäivästä Vuokkiniemessä:

6zptesl5xyg

Pallonheittoa pienimmille ja vähän isommillekin.

hh-fjzbp4jq

Rinkulanheittoa lapsille.

emujcd2-xpg

puupalikkakävelyä naurussasuin!

gare5w00qkm

Mikähän mahtaa olla tämän lajin virallinen nimi, mutta hauskaa näyttää olevan!

pz_vwmhydo4

Joukkuehiihtoa samoilla suksilla!

Palkintoja jaettiin parhaimmille

khtagquegeo

idhegbrr488

rg3vulfxx3w

9kbyemtdjk0

Kokonaisuudessaan riemua oli ilmassa Vuokkiniemessä koko päivän

Lisää kuvia täällä

Sari Heimonen, kuvat Vitaly Nikulin Vuokkiniemi

Kuulukkah runokylän nimi koko muajilmalla – Vuokkiniemen kylä valittih vuuvven 2017 šuomelais-ugrilaisekši kulttuurikyläkši.

6gjxhi3lh6e

Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikylävuuvven avajaisien uattona Vuokkiniemeššä oli 37 aštetta pakkaista, ka še ei varauttan vierahie tulla juhlah. Kuva Vitali Nikulin Vuokkiniemi

Kulttuurikylävuuvven teemana on karjalan kieli ta še teema on ennein kaikkie šuunnattu nuorilla. Vuuvven merkeissä Vuokkiniemeššä toteutetah šuurta ohjelmua, kumpaseh kuuluu kuin perintehellisie kyläpruasniekkoja, niin ni aivan uušie toimehpitoja ta šuunnitelmie. Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikylävuuvven avajaisie juhlittih 7. pakkaiskuuta Vuokkiniemeššä ta Koštamukšešša.

wp_20170107_034

Vierahat enšimmäiseštä šuomelais-ugrilaisešta kulttuuripiäkaupunkista ativoissa nellänneššä kulttuuripiäkaupunkissa. Kuvašša ollah udmurttilaiset artistat, Bigi-kylän johtaja Nina Bel’ajeva (toini vaš.) ta Jelena Pl’uiko (keš.). Kuva Sari Heimonen

Vuotena 2013 alotettu Šuomelaisugrilaisen muajilman kulttuuripiäkaupunkit -ohjelma on šuunniteltu nellän vuuvven ajakši. Šen alkuhpanijana on Šuomelais-ugrilaisien kanšojen nuorisoliitto (MAFUN) ta šen tarkotukšena on esittyä šuomelais-ugrilaisen muajilman kulttuurimoninaisutta. Kulttuuripiäkaupunkin statussi antau mahollisuon kiinnoššuttua paikkakuntah turistija, joukkoviestimie, tietomiehie. Ohjelman mukah, joka vuosi valitah uuši kulttuuripiäkaupunki. Vuotena 2016 kilpailu järješšettih nellänteh kertah. Arvoštelijajoukko, mih kuulu nellän muan etuštajie, valičči vanhan karjalaisen Vuokkiniemen kylän voittajakši. Vuokkiniemi oli aikasemminki yhtyn kilpailuh ta 2014 vuotena še piäsi kolmen finalistin joukkoh, ka šilloin voitti virolaini Obinitsakylä. Viime vuotena šuomelaisugrilaisiksi kulttuuripiäkaupunkiksi piäštih Unkarin Veszpremkaupunki ta Iszkaszentgyörgypaikkakunta. A enšimmäisenä kulttuuripiäkaupunkina oli udmurttilaini Bigi-kylä.

PROJEKTIN TARKOTUŠ KYLÄLLÄ

omamuakuva

Vuokkiniemen Martat-yhtyvehen laulaja L’udmila Vatanen (vaš.), Karjalan Šivissyššeuran johtaja Eeva-Kaisa Linna ta Sukuseura Lesonen ry:n johtaja Sari Heimonen tavattih kulttuurikylävuuvven avajaisien juhlašša. KUVA: MAIKKI SPITSINA, “OMA MUA”

Tänä vuotena šuomelaisugrilaisen muajilman kulttuuripiäkaupunkin arvošta finalissa kilpaili Kuhmo-kaupunki šekä kylät Sippola ta Vuokkiniemi. Šuomelaisien teema šuuntautu Kalevala-eepossah ta perintehien šäilyttämiseh. Vuokkiniemen kulttuurikylävuuvven teemana on karjalan kieli ta še teema on ennein kaikkie šuunnattu nuorilla. Šen šyynä on še, jotta hoti Vuokkiniemi onki elä- vä karjalaiskylä, missä vielä on löyvettävissä runonlaulajien perintö ta monet ruavahat kylä- läiset ošatah karjalan kieltä, ka nuoret šuurin miärin keškenäh paissah venäjäkši. Kulttuurikylä vuuvven merkeissä projektin alkuhpanijat šuunnitellah järještyä karjalan kielen kurššija, esittyä näytelmie karjalan kielellä, kumpasih ošallissuttais nuoret ta koululaiset, pityä kaikenmoisie seminarija ta muasteri-oppija. Šamoin Vuokkiniemen projektin tarkotukšena on alovehellisen turismin kehittämini, mi vuoroštah vois tukie paikallista taloutta. Ta tietyšti, projektin tärkienä šuuntana on kielen ta kulttuurin popularisointi.

KARJALAISEN KULTTUURIN HENKI

Ennein Vuokkiniemen ympärillä oli 48 šuurta ta pientä kylyä ta Vuokkiniemi oli niijen keškukšena. Tänäpiänä Vuokkiniemi tuli šuomelaisugrilaisekši kulttuurikyläkši. – Kuni työ pakajatta omua karjalan kieltä, työ jiättä koko muajilman karjalaisen kulttuurin henkekši, keškukšekši ta peruštakši, korošti kulttuurikylävuuvven avajaisissa Juminkeko-šiätijön johtaja Markku Nieminen.

Kulttuuripiäkaupunkin vuuvven avajaisissa Vuokkiniemen Kylätalon lavalla oli tuotu kulttuuripiäkaupunkin simvoli – puulintu, kumpani koko vuuvven rupieu šäilymäh Vuokkiniemeššä.

Toimehpivošša oli esillä kuin karjalaista, niin ni udmurttilaista perintehellistä kulttuurie. Kulttuuripiäkaupunki-arvo ei ole ainuoštah šuuri kunnivo, še on šamoin šuuri vaštuu. Še on mahtava vaštuullini työ ta šiitä kaikkie paremmin tiijetäh enšimmäisen šuomelaisugrilaisen kulttuuripiäkaupunkin etuštajat Udmurtijašta. Heijän piti šuorittua hyvin pitkä matka omašta Bigi-kyläštä, jotta piäššä Vuokkiniemeh, tuttavuštuo šiih ta antua neuvuoki uuvvella kulttuuripiäkaupunkilla.

– Vuotena 2014 meijän kylä oli šuomelais-ugrilaisen muajilman enšimmäisenä piäkaupunkina. Epyälömättä ošallistuma projektih, emmä ajatellunkana tulouko še vaikieta vain ei. Šiitä ymmärsimä, kuin šuuri vaštuu nousi meijän eteh. Toteuttuan tätä projektie enši šijah pitäy šäilyttyä omua kulttuurie, kieltä ta kantatuattojen henkie. Ta miušta tuntuu, jotta myö hyvin pärjäsimä – 90 % kyläläisistä ošallistu projektih. Nyt kyläššä aina on hyvin äijän turistija eri paikoista, myö kiinnoššamma kaikkie ta meitä kaikin tiijetäh, hyvin tuntehellisešti kerto Bigi-kylän johtaja Nina Bel’ajeva. – Hyvät vuokkiniemiläiset, nyt kaikki riippuu teistä. Rahakyšymyš ei ole niin tärkie, kun kaikkien kyläläisien ta heijän ajatukšien yhtevyš. Teijän tarkotukšena on näyttyä koko šuomelais-ugrilaisella muajilmalla, jotta työ oletta parahat vuotena 2017.

KULTTUURIKYLÄN ARVO

Mainehta omalla kylällä tahtou šuaha ni Vuokkiniemen projektiehotukšen toteuttaja, Koštamukšen kaupunkipiirin hallinnon spesialisti Jelena Pl’uiko. Hiän malttau, jotta työ- tä tulou äijän, ka ei varaja šitä. – Myö tahomma, jotta meijän kylä eläis, jotta meijän lapšet opaššuttais ta šäilytettäis karjalan kieltä, korošti Jelena Pl’uiko. – Kulttuurikylän arvo nyt rupieu toimimah meijän šeuvun ta koko Vienan Karjalan mainehen hyväkši. Myö olemma ylpiet omašta kyläštä.

Vuotena 2017 šuomelaisugrilaisen muajilman kačonnat ollah kohti Vuokkinientä, kumpani koko vuuvven on karjalaisuon piänäyttämö. Vuuvven merkeissä Vuokkiniemeššä toteutetah šuurta ohjelmua, kumpaseh kuuluu kuin perintehellisie kyläpruasniekkoja, niin ni aivan uušie toimehpitoja ta šuunnitelmie.

Toivottavašti, Vuokkiniemi hyvin pärjyäy kulttuurivuuvven tehtävieh kera ta še tuou kehityštä ei ainuoštah kylällä, ka i koko Karjalallaki. Varmašti, toisien šuomelaisugrilaisien kanšojen etuštajat käyväh vuuvven aikana Vuokkiniemeššä. Kyläläisillä on mahollisuš niin kertuo vierahilla omašta kulttuurista, jotta šiitä hyö omissa pienissäki kylissä kerrottais Vuokkiniemeštä ta šen ainutluatuisuošta – niin runokylän nimi kuuluu koko muajilmalla.

– Maikki Spitsina

Julkaistu Oma Mua lehden luvalla 11.1.2017 (SH)

%d bloggers like this: