Avainsana-arkisto: Voknavolok

Matkailijalle infoa Vuokkiniemen palveluista

Vuokkiniemi. Kuva Vitaly Nikulin

Matkailijan palvelut – varmasti viihdyt!!

Kylässä on monenlaista nähtävää ja koettavaa. Vuokkiniemeläiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudesta, sydäntälämmittävästä ystävällisyydestään ja turistien palvelemisesta vuosikymmenten ajan. Kylässä on mahdollista saada erilaisia palveluita etukäteen sopimalla, niitä ovat muunmuassa

  • Folklore esitykset – Vuokkiniemen Katajat
  • Mahdollisuus käydä suuressa Samovaarimuseossa Kormilossa karjalankielisen oppaan kera
  • Mahdollisuus kalastukseen järvellä
  • Mahdollisuus järjestää teemaretkiä
  • Veneretkiä järvelle, jossa makkaranpaisto rannalla etc.
  • Mahdollisuus järjestää ryhmälle illatsut kylätalolla tai koululla
  • Ostaa paikallista käsityötä
  • Lisäksi Vuokkiniemessä on tapahtumia paljon, niistä voit lukea täältä

Näistä ja muista mahdollisuuksista voit kysyä keskitetysti Kylätalolta:

+7921 469 92 74 Valentina Dmitrijeva tai  +7911 420 56 00 Elena Pljuiko

Ruokailusta Vuokkiniemessä

Mikäli käyt päiväseltään Vuokkiniemessä voit tilata etukäteen sovitusti ruokailun.

Runsaaseen ateriaan kuuluu salaatti, pääruoka, kahvi/tee, kahvileipä sekä leivät ja ruokajuomat. Hinta 7 €/hlö. Maksetaan paikanpäällä emännälle. Molemmat puhuvat karjalaa.

  • Olga Remsu, osoite: Perkova 5 A (punainen omakotitalo lähellä Kova Pirttiä) puh: +79215236600
  • Maria Filipova, osoite: Rantakatu 17A (keltainen paritalo lähellä Kuitin torppaa ja kirkkoa) puh: +79214618563

Kyläkierrosta ja kahvit Kylätalolla

Kylätalolta voi tilata kyläkierroksen, jonka kesto on 2,5 tuntia. Kierroksen jälkeen ryhmälle tarjotaan kahvit/teet ja piirakat (tai muu kahvileipä).

Ryhmälle on myös mahdollista järjestää Kylätalolla karjalankielinen Vuokkiniemen esittely, jossa opas kertoo kylän nähtävyyksistä sekä historiasta kuvia näyttämällä. Tämän kesto noin tunti. Tämä sopii erityisesti niille, jotka eivät jaksa kävellä 2, 5 tuntia kyläkierroksella.

Ota näistä yhteyttä +7911 420 56 00 Elena Pljuiko

Kalevalan kansallispuisto

Lisäksi Vuokkiniemen alueella on Kalevalan Kansallispuisto, jonne sovitusti puiston oppaan kanssa voi mennä. Puistossa ei voi vierailla ominpäin.  Tästäkin mahdollisuudesta voi kysyä Kylätalolta. +7911 420 56 00 Elena Pljuiko

Majoitukset

Vuokkiniemen majoituksista löydät lisätietoa täältä

 

Vienan laulumua keräsi kirjallisuon harraštajie

Enšimmäini Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali piettih 1. šulakuuta Vuokkiniemeššä. Festivali oli omissettu paikallisen runonlaulajan ta taitajan Miihkali Perttusen 200-vuotispäivällä. Še piettih Vuokkiniemi – šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä 2017 -ohjelman rajoissa.

Yleisöä kirjallisuusfestivaaleilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin, linkietty Vkontaktesta.

Vuokkiniemi on vanha runokylä. Še šijoituu kaunehen Kuittijärven rannalla noin 50:n kilometrin piäššä Koštamukšešta. Tiälä Vuokkiniemen šeuvuilla vuosišatojen aikana muotouvuttih vienankarjalaisien kulttuuri, perintehet ta tavat.

Enšimmäini maininta Vuokkiniemeštä on 1679 vuuvvelta. Vuokkiniemen kirikönkylä on vuosišatojen mittah ollun läntisen Vienan Karjalan keškuštana.

Eikä šattumalta Elias Lönnrot šanon Vuokkiniemen kylyä ”runonlaulunmuakši”. Näillä šeutuvilla kehityttih karjalaisien elintavat ta perintehet. Tiä- lä elettih muajilman kuulusat runonlaulajat, kumpasilta Elias Lönnrot oli pannun talteh runolauluja. Šuurimman ošan niistä hiän käytti Kalevalua luaties’s’a. Juuri Vuokkiniemen pitäjäššä Arhippa Perttuselta kirjutettu Šampo-runo oli še kypinä, min vaikutukšella Elias Lönnrotin mieleššä šytty ideja luuvva yhtenäini eepossa.

Ideja järještyä kirjallisušfestivali Vienan Karjalan šyväimeššä šynty meilä jo ammuin. Koštamušta pietäh musiikkifestivalien kaupunkina, ka yhtänä merkittävyä kirjallisušfestivalie ei ole vielä järješšetty, kerto Koštamukšen piäkirjašton johtaja, festivalin järještäjä Natalja Borisenko.

RUNONLAULAJIEN PANOŠ KULTTUURIH

Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali alko Vienan Karjalan kirjallisušperinnön šäilyttämisen proplemoja -kirjallisuškonferenššilla. Šen tarkotukšena oli vaihtua oppie ta šuunnitella tulijua ruatuo tällä alalla.

Vienan Karjala on pohatta kuulusista kirjailijista, kumpaset elettih šielä eri vuosina. Nikolai Jaakkolan, Juakko Rugojevin, Pekka Pertun, Antti Timosen, Nikolai Gippievin ta Ort’t’o Stepanovin teokšet tunnetah Venäjällä ta šen ulkopuolella.

Ka ennein kun Vienan Karjalašša šynnyttih XX vuosišuan tunnetut kirjailijat, Vuokkiniemen pitäjä oli kuulusa omilla runonlaulajilla. Šielä elettih šemmoset kuulusat runonlaulajat kun Arhippa Perttuni ta hänen poika Miihkali, Kieleväiset Vuassila, Ontrei ta Jyrki, Kettuset Jyrki ta Petri ta Lesoni Outukka.

Vielä 50–100 vuotta takaperin runoja laulettih hyvin monet. Ajat on muututtu. Runonlaulajien oša nykysen yhteiskunnan kehitykšeh on niin šuuri, jotta heijän nimet ta muistotiijot kuulutah miän kulttuurih.

Runonlaulajien panoš kulttuurih on niin šuuri, jotta äšen 200 vuuvven piäštä myö muissamma heijän nimie ta tahomma esittyä heitä nuorella šukupolvella, jotta nuoretki tykättäis, kunnivoittais ta piettäis arvošša kanšanrunoutta šekä muanmiehien tuotantuo ta luomistyötä, huomautti kirjallisuškonferenššin avajaisissa Koštamukšen kaupunkipiirin varajohtaja Olga Kerežina.

Markku Nieminen kirjallisuusfestivaaleilla Vuokkiniemessä. Kuva Vitaly Nikulin, linkitety Vkontaktesta.

SANTRA REMŠUJEVAN UARREHLIPAŠ

Yksi viimesistä vienankarjalaisista runonlaulajista oli Santra Remšujeva. Vuotena 2010 Santra mäni tuonilmasih, ka kerkisi jättyä muajilmalla kanšanrunouven erilaisie lajija. Hänen laulut, starinat, runot ta toiset tiijot eletäh ikusešti. Kirjallisuškonferenššissa Santra Remšujevan punukka Marija Remšujeva kerto ämmöh elämäštä ta roolista vanhan perintehen šäilyttäjänä.

Santra Remšujevan lauluja ta kertomukšie on tallennettu šatoja tuntija Juminkeko- šiätijön arhiivah. Santran kertomie starinoja on julkaistu monissa antologijoissa; hänen lauluista on luajittu cd-levy ta häneštä on valmissettu dokumenttielokuvie. Häntä on rikeneh kuultu kuin Karjalan, niin ni Šuomen radijošša ta nähty tv-ohjelmissa. Santran kera loppu yksi aikakauši. Hänen vertaista karjalaisen perintehentaitajua ei enämpi ole – eikä voi tulla, korošti Marija ta lisäsi: – Suali, jotta kenkänä vielä ei ole valmistan ämmöštä eri kirjua, kumpasen kanšien alla šais esittyä Santran uarrehlippahan kaikkie erivärisie lajija.

Šeuruavana konferenššissa esiinty Juminkeko-šiätijön piämieš Markku Nieminen. Hiän kerto Juminkeon toiminnašta karjalaisen kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä, esitti Karjalaiset klassikot -šarjua. Pakinan lopušša Markku šano, jotta ajatuš luatie erikoini kirja Santra Remšujevašta on oikein mukava ta hyö ruvetah ruatamah tällä šuunnalla. Markku Niemistä ei šattumalta kiinnoštan tämä ideja, vet häntä voit šanuo Santra Remšujevan erinomasekši asientuntijakši. Nieminen nauhotti Santran lauluja ta starinoja melkein 30 vuotta ta niin tallenti tämän arvokkahan uartehiston tulijilla polvilla.

Kirjallisuškonferenššissa piettih pakinoja šamoin Miihkali ta Olga Stepanovit šekä Sever-aikakaušlehen piätoimittaja Jelena Pietiläinen. Natalja Borisenko kerto kirjašton roolista kanšalliskirjallisuon šäilyttämiseššä ta kehittämiseššä ta uušista työmuotoista paikallisie kirjailijie varoin.

Miihkali Perttusen patsaan luona lausuttiin runoja. Kuva Tatjana Dobrodeeva Petroskoi. Kuva linkitetty Vkontaktesta.

MIIHKALIN PAČČAHAN LUONA

Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivalin ohjelma jatku juhlakulkulla rumpujen kera Miihkali Perttusen paččahan luo.

Arhippa Perttusen poika Miihkali niise oli kuulusa runonlaulaja. Häntä šanotah ”Pohjois-Homeriksi”. Miihkalilta on tallennettu noin kolme ta puoli tuhatta rivie kalevalamittaista runoutta. Arhippa Perttusen šiätijö ašetetti Miihkalin paččahan vuotena 1991 Vuokkiniemen čärkällä Santra Remšujevan talon vaštapiätä.

Juhlaseremonijašša keräytynyillä kerrottih Miihkalin elämäštä, luvettih runoja, laulettih lauluja.

Illalla koštamukšelaiset lapšet esitettih Šampon takomini -kuklanäytelmä Kalevalaeepossan mukah. Ta šiitä alko kirjallisuon ta musiikin illačču ”Lahjakkahien yštävien piirissä”.

– Kirjallisušfestivalin avulla myö kiinitämmä huomijuo Vienan Karjalan kirjalliseh perintöh ta šen šäilyttämisen proplemoih. Toivomma, jotta šiitä tulou varšinaini kanšanjuhla, kumpasešša kuuluu runoja, musiikkie ta pakinoja karjalan, šuomen ta venäjän kielellä, korošti Natalja Borisenko toimehpivon lopušša.

Maikki Spitsina

Julkaistu Oma Mua lehden luvalla 5.4.2017 seuramme sivuilla (SH)

Katajat kansanperinneryhmän 10-vuotis juhlakonsertti 24.3.2017

Katajat ryhmä Ontsin talossa. Kuva linkitetty Vkontaktesta.

Huipputasoinen Katajat kansanperinneryhmä järjestää Vuokkiniemessä ensi viikon perjantaina upean konsertin 10-vuotis juhlansa kunniaksi.

Ryhmä toivottaa vieraat lämpimästi tervetulleeksi juhlaesitykseen!

  • Aika: Perjantai 24.3.2017 alkaen klo 18.00
  • Paikka: Vuokkiniemen koulu, Perttusentie 12

Katajat ryhmästä taustatietoa

15 vuotta sitten silloinen Vuokkiniemen kyläpäällikkö Svetlana Remsu, organisoi naisten kansanperinneryhmän, jota vuokkiniemeläinen Laina Lesonen auttoi pukujen suunnittelussa sekä ompelussa. Tällä ryhmällä ei silloin vielä ollut varsinaista nimeä. Nykyinen Katajat -nimellä oleva ryhmä on ollut kasassa 10 vuotta.

Vuonna 2010 ryhmӓn johtajaksi tuli suuri kulttuuripersoona ja karjalan kielen-, ja kulttuurin edistäjä Valentina Kirillova Saburova Kalevalasta, Katajia hän johti viisi vuotta. Saburovan myötä Kataja ryhmälle räätälöitiin myös teatteriesityksiä. Joka vuosi valmistui uusi esitys. Ensimmäisenä esityksenä ryhmä muistaa lasten satuun perustuva esitys nimeltään Metsӓmӧkki. Muita teatteriesityksiä olivat nimeltään mm. Kouluun lӓhtӧ, Tuomio, Rassuaja, Akkaralli ja Akkojen naimapuuhat. Kaikki esitykset tapahtuivat karjalan kielellä.

Ryhmӓ esittää suuremmilta osin karjalaisia kansanlauluja – lauluja, jotka ovat syntysin Vuokkiniemestӓ. Näiden lisäksi ohjelmistossa on Veikko Pӓllisen ja edellisen kuoronjohtajan Valentina Saburovan lauluja. Repertuaariin kuuluu myös kauniit venäläiset kansanlaulut.

Esitykseen kuuluu myös karjalaiset tanssikoreografiat karjalankielellä näitä kutsutaan: Kadrilli, Suliluikka, Enkka, Selӓnvajehus sekä monia perinteisiä piirileikkejӓ.

Nykyisinkin Katajat ryhmä osallistuu erilaisiin tapahtumiin, jotka koskevat karjalan kielen-,ja kulttuurin sӓilyttӓmistӓ ja edistämistä. He esiintyvät mm. Kalevalajuhlissa, Veikko Pӓllisen Festivaalissa, Kanteletar Festivaalissa jne.

Ryhmä esiintyy myös Vuokkiniemen Iljanpäivän juhlan ohella lähikylien pruasniekoissa Venehjärvellä, Tollonjoella, Vuonnisessa, Haikolӓssa, Jyskyjӓrvellӓ, Kepassa, mutta ovat usein vierailleet myös Suomessa monessa tapahtumassa eri paikkakunnilla. Seuraavan kerran Katajia Suomessa voi kuulla Karjalan Sivistyseuran järjestämillä Heimopäivillä huhtikuussa Helsingissä.

Ryhmää muuten voi tilata sovitusti esiintymään turistiryhmille tai myös Suomeen! Ota tällöin yhteys Julia Filippovaan, joka puhuu sujuvasti Suomea ja Karjalaa. Email: juli_filippova@mail.ru, Puh: +79214529450

 

 

 

The Annual Festival of Karelian Peoples 8 to 9 April 2017

Karjalan Sivistysseura – Karelia Cultural Society (established in 1906) has a long tradition in organising Annual Festivals of Karelian Peoples. This year we will be celebrating Voknavolok, the Cultural Capital of Finno-Ugric People in 2017.

The Festival with various events will take place in Helsinki, venue Hotel Arthur, Vuorikatu 19.

Free entry, small charge for tea and coffee on Saturday evening, lunch and Gala Event coffee on Sunday, registration required, please use the form (Finnish only)

Saturday 8 April

10.30 Kyykkä – the Karelian Skittles on the sports grounds of Kaisaniemi

from 11 to 15.30 gatherings of regional and family associations

16.00 Annual general meeting of Karjalan Sivistysseura

19.30 Karelian Tea and Storytelling Evening

  • ecumenical blessing
  • tea and coffee with Karelian pies (10 euros)
  • Kataja Ensemble from Voknavolok singing Karelian songs
  • Folk Ensemble Karjala from Petrozavodsk performing Karelian dances
  • Voknavolok in the past and today, history, stories and pictures by Olga Karlova, Julia Filippova and Kai Peksujeff
  • sing-along, dance-along

Sunday 9 April

9.00-11.30 Clinic open for genealogists

11.30-12.45 Feast of Karelian Peoples (11.90 euros), Hotel Arthur, Restaurant

13.00-16.00 Gala Event of Karelian Peoples

  • Karelian music by Kataja Ensemble from Voknavolok
  • Maari Kallberg singing songs recorded from Santra Remšujeva, legendary singer and story teller
  • Karelian dances by Folk Ensemble Karjala from Petrozavodsk
  • Addresses by Karelian and Finno-Ugric partner organisations Karjalan Rahvaan Liitto, Oma Mua Journal, Nuori Karjala and MAFUN
  • Gala Presentation given by Professor Anneli Sarhimaa
  • coffee (9.50 euros)

Further information Ms Eeva-Kaisa Linna, chair, puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi

Hanki Vuokkiniemi jääkaappimagneetti – tuet samalla vuoden tapahtumia!

magneetit-2

Haluatko tukea pienellä summalla Vuokkiniemi Kulttuurikylä vuotta? Olemme tilanneet jääkaappimagneetteja myyntiin. Näitä on kahta erilaista. Hinta 4€/kpl ja tilauksen Suomessa voi tehdä Sari Heimoselta.Tilaukseen lisätään postituskulut (kirjepostimaksu n. 1,30 € + kirjekuori).

Saadut varat tilitetään suoraan Vuokkiniemeen tapahtumien rahoitukseen.

Tilaukset sähköpostilla sari.heimonen@gmail.com Laita otsikoksi Vuokkiniemi magneetti tilaus. Ilmoita

  1. Postitusosoitte
  2. Kappalemäärä
  3. Kummalla tekstillä olevan magneetin haluat tilata – Tervehdystekstillä (magneetti kuvassa ensimmäinen vasemmalta) vai Kulttuurikylätekstillä (kuvassa toinen)

Keräämme tilauksia isomman erän ja postitamme ne sitten kerralla.

Kiitämme sydämmellisesti Sukukansavaliokuntaa (HYY)  rahallisesta tuesta, jotta saimme nämä teetettyä.

Hyvää Kalevalan päivää 2017!

kalevala

Suomessa ja Karjalan Tasavallassa vietetään 28.2. Kalevalan päivää.

Kalevala on Karjalan Tasavallan sekä Suomen kansalliseepos. Kalevalan päivää vietettiin jo 1860-luvulla, kun Helsingin yliopiston Savokarjalainen osakunta otti päivän vuosipäiväkseen. Vuodesta 1950 saakka päivä on ollut almanakassa epävirallinen liputuspäivä.  Vuonna 1978 otettiin käyttöön lisämäärite ”suomalaisen kulttuurin päivä”, jolloin päivästä tuli myös virallinen liputuspäivä.

Vuokkiniemen koululla järjestetään Kalevalan päivä. Lapset pitävät esitelmiä Kalevalasta ja Lönnrotista sekä tanssivat perinteisiä tansseja sekä laulavat karjalankielellä.

Kalevalaa on käännetty yli 60:lle eri kielelle mukaanlukien vietnamin kieli. Vuonna 2015, jolloin tuli kuluneeksi 180 vuotta ns. vanhan Kalevalan julkaisemisesta julkaisi Karjalan Sivistysseura eepoksen vienankarjalaksi; kielellä, jota on puhuttu runojen keskeisillä keruualueilla.

Vienankarjalankielisen Kalevalan on kääntänyt vuokkiniemeläinen Raisa Remšujeva ja teoksen kuvituksena on käytetty tunnetun karjalaisen kuvataitelijan Vitali Dobrininin Kalevala-aiheisia maalauksia.

Toivotamme tämän runon myötä kaikille suomalaisille ja karjalaisille oikein hyvää Kalevalan päivää! Ote runosta on Kal’evala vienankarjalakši teoksesta Kolmas runo.

Vaka Vanha Väinämoini

niin aštuuve aikojahe
noilla Väinöl’än ahoilla,
Kal’evalan kankahilla.
Laulelouve viršijähe,
laulelouve, taitelouve.

Laulo päivät piäkšekkäisin,
yhissykšin yöt šaneli
muinosija muisteloja,
noita šyntyjä šyvijä,
kuit’ ei laula kaikki lapšet,
ymmärrä yhet urohot
tällä inhalla ijällä
katovalla kannikalla.

Loitoš kuuluttih šanomat,
uloš viessit vierähettih
Väinämöisen laulannašta,
urohon ošuamisešta.
Viessit vierähti šuvehe,
šai šanomat Pohjol’aha.

Laskiaisviikon eli pannukakkuviikon tapahtumia Vuokkiniemessä

ljudmila-ruukel

Ljudmila Ruukel. Kuva Aivar Ruukel

Pannukakkuviikko eli Масленица viikon aikana Vuokkiniemessä ja Kostamuksessa  järjestetään lukuisia konsertteja, mestarikursseja ja muita koulutuksia. Tapahtumat kokoaa yhteen sekä amatöörit, että ammattilaiset eri suomalais-ugrilaisista kansoista. Vaikkakin maslenitsa on perinteinen venäläinen juhla, jonka alkuperä on pakanallisissa ajoissa, on viikon aikana mielenkiintoisia tapahtumia ja kursseja suomalais-ugrilaisesta maailmasta – eikä kylläkään vähäisimpänä kansalliseepoksen Kalevalan päivä! Sitä juhlitaan Vuokkiniemen koulussa.

  • 26.2. klo 13.00 vepsäläisen kansamusiikin konsertti Vuokkiniemessä Kylätalolla. Vepsäläinen kansanmusiikkiryhmä Soutjärveltä.
  • 27.2. klo 14.00 suomalais-ugrilaisen keittiön mestarikurssi, opettajana udmurtti Ljudmila Ruukel Virosta. Kurssilla valmistetaan mm. pelmeneitä erilaisilla täytteillä sekä udmurttien toista rakastamaa kansallisruokaa perepechiä (перепечи ) ja vielä kolmas ruokalaji on nimeltään pyshatem (пошатем),jonka arvoitus selviääkin vasta kurssilla. Etno-pop yhtye Buranovon mummot tarjoilivat muuten perepechiä toimittajille Euroviisuissa vuonna 2012.
  • 27.2. klo 17.00 suomalais-ugrilaisen matkailun seminaari, vetäjänä Aivar Ruukel Virosta. Ruukel työskentelee ekoturismin parissa.
  • 28.2. klo 12.00 Kalevalan päivä Vuokkiniemen koululla
  • 24.-25.2.  Kanteletar festivaalin ohjelmaa Kostamuksessa Kulttuuritalo Ystävyydessä

 

dpel5pvhhus

 

  • 27 февраля в 14.00 в Доме деревни Вокнаволок! мастер-класс по финно-угорской кухне Мастер-класс проводит член общества финно-угорской кухни Людмила Руукель (Эстония). Еще есть свободные места! Мы Вас ждем, будет вкусно!! Запись по телефону +79114205600 Елена

 

  • 27 февраля в 17.00 в Доме Деревни Вокнаволок состоится семинар
    ”Сеть финно-угорского туризма”. Докладчик Айвар Руукел– предприниматель в сфере экотуризма
%d bloggers like this: