Avainsana-arkisto: Vuokkiniemen historia

Vuokkiniemen kylänosien historiaa

Levoskanlahti Vuokkiniemessä.

Tietoja kerätty tälle sivulle alla olevista kirjallisuuslähteistä sekä haastattelemalla vuokkiniemeläisjuurisia sekä tietysti arkistolähteistä sukututkimuksen kautta.  Mikäli sinulla on lisätietoja paikkojen historiaan, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Voimme aina lisätä sivulle tietoa, jos sitä löytyy. Lisäksi jos jokin tässä on väärin, pyydän korjaamaan ak:lle.  Ottaisin myös mielelläni tähän vastaan kuvia paikoista mitä on mainittu, sekä vanhoja että tuoreita. Tässä sivulla on vain osa paikannimistä. Paljon nimistöä on mm. Tupenkolahuttajien mailla Olga Karlovan kirjoittamassa listassa s. 106-107. Näistä nimistä huomaa,  että se Väinö Voiomaan sanonta, että karjalainen antaa nimen maalle, pitää hyvin pitkälle paikkaansa. 

Kyyrölä

Perimätiedon mukaan Vuokkiniemen Kyyrösten suku oli tullut kylään Kuhmosta joskus 1700-1800 luvulla. Vuokkiniemessä suvun kantaisän sukunimenä on Vazarajev. Kaikki Kyyrölän asukkaat olivat Kirilloveja eli Kyyrösiä. Kirillov nimi on perua Vuokkiniemessä jo 1700 luvun alussa syntynyt Kirill Vasiljev Vazarajevista (sn. 1709). ja hän on Kyyrösten kantatuatto kylässä. Hän ilmeisesti muutti Selvanan kylänosasta Kyyrölään ja hänen nimeään paikka edelleen kantaa.

Selvana

Selvana paikannimi on saanut nimensä siellä viimeistään 1834 asuneesta Selvjorst Ignatiev Vazarajevista (sn. 1796). Luultavasti Selvana oli alkuaan Vazarajevien ensimmäinen asuinpaikka. Suvun kerrotaan tulleen Vienaan Suomen Lapin puolelta. Tämä voikin olla todennäköistä, sillä saamelaista Vasaran sukua asuu yhä edelleen myös Suomen Pohjoisosissa. Selvanasta on siirretty talo Vuokkiniemen keskustaan – Jäherön Jaakon talo. Se on Kuitin Pirtin lähellä sininen talo. Jaakko oli sukuaan Vazarajev. 

Kaskola/Kaskolanpeä

Olga Karlovan tekemissä tutkimuksissa mainitaan, että Kaskola nimeä olisi yritetty selittää kaski sanalla. Karlova onkin oikeassa siinä, että se on ristiriidassa siihen, että muut Vuokkiniemen la-päätteiset kylännimet ovat johdannaisia henkilön nimestä. Kaskolan nimen paikalle on antanut Kasko niminen henkilö. Kaskolan suurin talo tunnettiin nimellä Isonkaskontalo. Kaskolanlammen rinnakkaisnimi on Miihkalinlampi. Ilmeisesti siis alueella asui Miihkali niminen mies, mutta mitä sukua hän oli, ei toistaiseksi ole selvinnyt. Kaskolassa on asunut  Mäkelän, Lipkinien ja Remsun sukua. Kaskolassa ollut talot Ylinen ja Mäkinen Teppo Lammen haastattelujen mukaan. 

Lippola

Lippolan kylä sijaitsi Liusunvuaran lähettyvillä Lammaisjärvellä. Suvun kantaisä on Filipp (sn. 1624) niminen mies, täysin varmaa ei ole arkistolähteiden puuttuessa ennen v. 1679 asuiko Filipp Vuokkiniemessä. Filip nimen kansanomainen muoto on Lipa tai Lipka. Kuitenkin kylässä v. 1679 mainitaan veljekset Ivan ja Ivan Filipovit. Toisella Iivanalla oli poika Kozma (sn. 1664). Kozma asui Keynäsjärvellä (joka on sama kuin Lammasjärvi). Kozman jälkeläisten sukunimenä on Lipkin eli Lipponen, Tästä voidaan päätellä että tämä suku on varhain jo asuttanut Vuokkiniemen Keynäsjärvellä sijaitsevaa Lippolaa.

Mollintermä

molli

Mollintermällä asui 1900 luvulla Denisoveja, jotka muuttivat sinne Tollojoelta. Se mistä nimi Molli on tullut, ei ole selvinnyt. Mollintermällä asuivat Mollit, joiden alkuperäinen sukunimi ei ole selvinnyt. Sodan jälkeen Mollit lähtivät Suomeen.

Kossintermä

kossi

Kossintermän vieressä on Korpintermä. Aikoinaan Kossintermällä asui Nikolai ja Mari Kossi. Alkuperäinen sukunimi ei ole tiedossa. Marin sukujuuret olivat Vuonnisesta. Vuokkiniemessä asui vuoden 1910 rippikirjan mukaan yksi ainoa Kossijev perhe. Isäntänä oli 67-vuotias Ioann  Gavrilov Kossijev ja vaimonsa kanssa tuolloin heillä oli kuusi lasta. Vuoden 1900 rippikirjassa ei heitä vielä ole. Luultavasti tästä suvusta paikka sai nimen Kossintermä. Kossijev sukua tutkineen Ritva Rajander-Juustin mukaan sukua oli sekä Latvajärvessä, että Vuonnisessa. 

Skottilantermä/Skottila

Jyrki Mäkelän isoisä on kertonut vuonna 1968 haastattelunauhalla, että Skottila nimi olisi tullut Pohjanmaalta. Skottilan talon nimi tulee mahdollisesti siitä, että talon pojat olivat pienestä pitäen pitkään Pohjanmaalla, jossa käytetään pojanskotti-sanaa. Vuokkiniemellä tästä tuli korkonimi, ja termä sai tästä nimensä. Skottilantermää asuttivat siis Mäkelän suku, joka venäläisittäin kirjoitettiin Mjakelaev.

Ajamaniemi

ajama.JPG

Ajamaniemessä ei ole ollut varsinaista asutusta ennen vanhaan. Ajamaniemi oli lehmien ja hevosten laidunaluetta. Ajamaniemellä on ollut vain yksi rakennus, joka ensin oli kouluna, sitten ympärivuorokautisena lastenkotina. Lasten vanhemmat työskentelivät kolhoosissa ja lapset olivat hoidossa siellä yötä päivää. Jopa aivan pienet imeväisiässä olevat lapset, joita äidit kävivät ruokkimassa, kun vain töiltään ehtivät. Myöhemmin tämä rakennus oli synnytyssairaalana. Sitä kutsuttiin sen jälkeen karjalaisen huumorin siivittämänä Sittaniemeksi. Ajamaniemi on voinut saada nimensä, kun ajettiin sinne ja sanottiin että ajama niemeen.

Entinen koulu, lastenkoti ja sitten synnytyssairaala Ajamaniemessä.  Kuva sota-ajalta.

Pappila 

pappi

Täysin varmaa ei ole, että olisiko kaikki Vuokkiniemen papit aikojen saatossa asuneet Pappila nimisellä paikalla. Vuosina 1907-11 Vuokkiniemessä toiminut pappi Stepan Aleksejev Krasilnkov toimi aiemmin Latvajärvessä psalminlukijana (vuoden 1900 rippikirjan mukaan). Vuonna 1910 Ilmari Kianto kirjoittaa Suomessa Lahden Sanomissa, että Stepan olisi joutunut kummallisen sattuman (samannimisyyden) vuoksi vahingoksi tulleeksi vihityksi papiksi Vuokkiniemeen. Tämä on mielestäni erikoinen tapaus. Stepan kuitenkin oli pappina kylässä jopa neljä vuotta. Maiju Keynäs on haastatellut Outi Keynästä 1954 ja Outi on kertonut, että Ioan Kamkin oli ensimmäinen karjalaissyntyinen pappi Vuokkiniemessä. Ioann oli talonpoikaisperheestä lähtöisin ja kotoisin Paanajärveltä. Pappien toimintavuosista näkee, ettei Vuokkiniemessä aina ollut pappia ollenkaan.

Svetlana Jalovitsinan mukaan Vuokkiniemen pappeina on toimineet seuraavat henkilöt 

  • 1803-1807 Kudrjavin Mihail
  • 1819-1825 Jelizarovski Vasili
  • 1826-1828 Kamkin Afanasij (Paanajärven srk, ollut vieraileva pappi)
  • 1829-1831 Nikitin Mihail (Suijusta vieraileva pappi)
  • 1833-1834 Kamkin Afanasij ( vieraileva pappi Paanajärvestä)
  • 1840-1841 Andrejev Grigorij
  • 1842 Kamkin Afanasij (sama kuin aiemmin)
  • 1846, 1848 Userdov Andrei
  • 1849-1853 Vtoroi Jevdokim
  • 1855-1860 Kamkin Ioann Nikolaev
  • 1866-1867 Grigorjev Vasili Klimentov
  • 1873-1875 Rutshjev Vasili Ivanov
  • 1887 Kamkin Ioann Nikolaev sekä Kostylev Erast Jakovlev
  • 1888-1890 Spasski Arsenij Ioannov
  • 1891-1892 Kanorski Aleksandr Konstantinov
  • 1907-1911 Krasilnikov Stepan Aleksejev (omakätisessä allekirjoituksessa Andrejev ei Aleksejev!)
  • 1912 Petuhov Nikolai
  • 1913-1917 Prilezhajev Neofit
  • 1919 Sokolov Gavrill (vieraileva pappi Vuonnisesta)

Jalovitsinalta on jäänyt listalta pois esim vuoden 1793 Vuokkiniemen pappi Stepan Mihejev Kamkin sekä vuonna 1896 metrikkakirjojen mukaan pappina oli Vasiljev Ioan Ioannov ja hänen lisäkseen vuodesta 1898 Afanasjev Vasilij Konstantinov. Lisäksi Jalovitsinalla on väärin vuosina 1891-92 toimineen Kanorskin nimi, oikea on Kanorski Aleksandr Grigorjev.  Kanorski toimi pappina Vuokkiniemellä jo 1890 yhdessä Spasskin kanssa.  Vuoden 1900 rippikirjassa pappina mainitaan Vasilij Afanasjev. Vasilin seuraaja oli Stepan Krasilinikov.

Krasilnikov Stepan Andrejevin nimikirjoitus vuodelta 1910

Neofit Prilezhajevin nimikirjoitus 1917 metrikkakirjoista

Siitarinniemi

Siitarinniemi on todennäköisesti saanut nimensä Siitari eli Isidor/Sidor nimestä. Siitarinniemessä asui aikoinaan Pekka Teponpoika Remsu, jonka isänisä oli Siitari. Vuoden 1910 rippikirjan mukaan tämä Siitari (Isidor) oli jo kuollut ja 59-vuotias leski Elena Egorova asui talossa. Hänellä oli Siitarin kanssa ainakin kaksi poikaa, joista toinen oli  32- vuotias Stepan. Todennäköisesti tämä Siitari siis antoi niemelle nimensä. 

Liusunvuara

Liusunvuarassa asuivat Lipkinit,. Sana Liusu on Karlovan mukaan haukkumanimi. Sana tarkoittaa liuku/liukas. Liusu on voinut olla jonkin henkilön liikanimi, ehkä juuri Lipkinien suvun esi-isällä. Maiju Keynäs on haastatellut Outi Lipposta (s.1899) vuonna 1954. Outin kertoman mukaan isänsä Jyrkin isä Oleksei oli kaatunut tai muuten luiskahtanut. Hän oli sitä ajatellen sanonut: ”Liuskahti” ja sen vuoksi alettiin sanomaan Liusuksi. Oleksei oli Aleksei Aleksejev Lipkin sn. 1832 Keynäsjärvellä ja tämän tiedon valossa Lipkinien suku on nimen antanut vuaralle. 

Köykkä/Köykäntermä

Köykässä asuivat Lipkinit, Siellä oli Köykän Timon talo. Köykän Timo oli Timofeij Semjonov Lipkin. Köykkä on voinut saada nimensä mutkasta tai mutkaisesta kohdasta, mutta myös epävirallisesta Köykkä nimestä.

Kiekkiniemi

Kiekkiniemessä asuivat Kirillovit Jyrki ja Iro. Heillä oli ainakin kaksi lasta, joista toinen Vieno niminen asui Tollojoella. Vieno on jo edesmennyt. Mistä Kiekkiniemi on saanut nimensä, ei ole selvinnyt. Uhtualla eli Kiekkinen suku, mutta en ole tavannut tätä sukua Vuokkiniemessä arkistolähteissä.

Tuhkasenniemi

Tuhkasenniemessä asuivat Tuhkaset, joiden alkuperäinen sukunimi on voinut olla Lipkin. Lisäksi Tuhkaniemessä asui Mittojeveja Outi Keynään haastattelun perusteella. 

Mattisenniemi/Mattisenpeä

Mattisenniemessä asuivat Matfejevit eli Mattiset. Suku on antanut nimen kylänosalle. Suvun alku alkaa todennäköisesti Matfeij nimisestä miehestä. Kuitenkaan en ole päässyt hänen jäljilleen arkistolähteistä. Varhaisin arkistolähteistä löytämäni Matfejev on Jakov Tarasov Matfejev sn. 1782. Mattisen sukuseuralta tulen mahdollisesti saamaan lisätietoa. 

Ryhjä

Denis Kuzminin tutkimusten mukaan Vienan Karjalan Ryhjä nimisten paikannimien alkuperä on ryhjä-sanan merkityksestä, joka tarkoitti keskikylää /joukko taloja. Vuokkiniemessä tämä paikka on kylän keskusta ja perinteinen kirkon paikka. Vuokkiniemen ensimmäinen kirkko rakennettiin v. 1804. Sitä ennen paikalla toimi tsasouna.

Remsulanpiä/Remsula

Remsulanpiä oli alueen suurin kylä, joka oli jakautunut kolmeen kylänosaan. Paikka on saanut nimensä jo varhain Vuokkiniemessä asuttaneesta Remsu suvusta. Suvun perimätiedoissa kerrotaan suvun tulleen Suomesta Pohjois-Pohjanmaalta Limingasta. Tätä perimätietoa vastaan sotii asia, ettei Limingassa ole kyseistä sukunimeä tavattavissa. Mutta täytyy muistaa, että perimätiedoissa voisi ollakin kyse Limingan emäpitäjästä, joka perustettiin 1477 ja kattoi suuren alueen Perämeren rannikolta kauas Oulujärven eteläpuolelle sekä myös Kainuu kuului Limingan emäseurakuntaan aina vuoteen 1599 saakka. Muistitietoon on vain vuosisatojen edetessä jäänyt nimi Liminka, mutta suku on voinut kuitenkin tulla Vienaan jostain tältä laajalta emäseurakunnan alueelta melkoisen varhain. Kainuu on yksi todennäköisimmistä tulosuunnista, sillä Uurankylässä vuonna 1605 mainitaan Heikki Remsunen. Vuokkiniemessä v. 1679 kylän lautamiehenä arkistolähteissä on Jakov Pavlov Remsujev (sn. 1590-1600 välisenä aikana). Lautamiehen asema kylässä oli arvostettu ja siihen asemaan ei varmasi olisi Jakov päässyt uutena tulokkaana kylässä. Joten tämä asia kertoo suvun asuneen Vuokkiniemessä jo todella varhain. Myöskin se seikka puoltaa asiaa, että Remsulanpiä oli koko Vuokkiniemen alueen suurin kylä. Mitä kauemmin asukkaat alueella asuivat, sitä suurempi asuinalue oli mihin on vuosikymmenten/satojen aikana asettunut ja levinnyt.

Tuavitaisenkylä (Remsulanpiässä)

Erään kielenoppaan (syntynyt vuonna 1908) mukaan kylä olisi syntynyt 1800-luvun alussa. Hän oli kertonut isälinjaisen sukutiedot isästään aina Tuavita (David) nimiseen mieheen saakka. Vuoden 1811 revision mukaan Vuokkiniemessä asui Stepan Rodionov (Remsujev) sn. 1749. Hänellä oli poika David Stepanov Remsujev (sn. 1780, k 1841). Tämä Tuavita todennäköisesti perusti aikuisena sitten asuinpaikan joka tunnetaan Tuavitaisenkylänä.

Sepäntemä/Sepänniemi (Remsulanpiässä)

sepän

Virtaranta on kirjoittanut muistiin, että Remsulanpiän Sepänniemi on saanut nimensä Teppana Seppäsen (s. 1882) mukaan siitä, että hänen isänsä Huoti ja isoisä Riiko asuivat paikalla ja olivat seppiä ammatiltaan. Alkuperäinen nimi suvulla on Loginov. Mutta myöhemmin nimi muuttui Seppäseksi paikan mukaan. Remsulanpiässä siis asui myös muita sukuja kuin Remsujevit. Todennäköisesti sinne myöhemmin muuttaneita.

Tepposentermä (Remsulanpiässä)

Tepposentermän kaikki asukkaat olivat Remsujeveja. Luultavasti tämä on yksi vanhimmista Remsu suvun asuinpaikkoista Vuokkiniemessä. Nimittäin Tuavitaisenkylän David Stepanov Remsujevin isä Stepan (karjalaisittain Teppana/Teppo) on ilmeisesti nimen tälle termälle antanut. Stepan Feodorov Remsujev oli sn. 1764.

Korpinvuara

Korpinvuarassa asuivat Garmujevit, joiden epävirallinen lisänimi oli Korppi. Olga Karlova myös arvelee, että on myös olemassa henkilönnimi Korppi. Vuokkiniemen Pirttilahden Garmujevien perimätiedossa kerrotaan, että heidän sukunsa on tullut sinne Holmogorysta 1800 -luvulla. Vuoden 1679 revisiossa mainitaan Vuokkiniemessä kolme veljestä Ivasko, Nikiforko ja Jushko Stepanov Garmujevit joilla poikia. Suku on siis asunut kauan Vuokkiniemessä. On myös toinen tieto sukunimestä, että se tarkoittaisi haitaria joka on venäjänkielessä garmon. Asuttivatko Garmujevit myös Korpintermää, ei ole tiedossani. 

Tuhkani

Tästä ei toistaseksi tarkempaa tietoa.

Ananie

Ananien lähellä on myös Ananiensuaret. Vuokkiniemen kylänosan Ananien on perua asukkaastaan Ananij nimisestä miehestä. Olga Karlovan tekemässä kartassa Tupenkolahuttajien mailla s. 106-107 kerrotaan että numerolla 131 oli Ananienpuoli. Ja sitten Iutala on merkitty Iutalapuoli. Talousluettelossa 1861 Vuokkiniemessä oli isäntänä Ananij Feodorov Remsujev. Hän oli ainoa Ananij niminen tuossa luettelossa. 

Iutala

Iutalan asukkaat olivat Lipkineitä eli Lipposia. Perustaja oli Iuda Vasiljev Lipkin (sn. 1731). Miehen nimestä Iuda juontuu paikannimi. Lähellä on myös Iutalanlampi. Iuda Lipkinin veli oli Anufrij Lipkin sn.1727.. Veljekset Anufrij (Onuhrie) ja Iuda (Iuta) on mainittu vuonna 1755 Kajaanin talvimarkkinoilla. 

 

Lähteet

 

26.9.2018 Sari Karjalainen (sari.heimonen@gmail.com)

Mainokset
%d bloggers like this: