Vuokkiniemen kylä

Vuokkiniemi Finno-ugric Capital of Culture 2017!

Vuokkiniemi osallistui kansainvälisen nuorisojärjestö Youth Association of Finno-Ugric Peoples eli MAFUNin organisoimaan Finno-Ugric Capital of Culture 2017 -kilpailun finaaliin perjantaina 5.8.2016.  Voitosta kilpailivat Vuokkiniemen ohella Suomesta Kuhmo (Juminkeko) sekä Kymenlaakson Sippola (Sugrin paikka). Kilpailu oli kovatasoinen ja tiukka. Tuomaristo, joka koostui neljän maan edustajista, päätyi valitsemaan Vuokkiniemen voittajaksi.

Vuokkiniemen kulttuurikylävuoden teemana on karjalan kieli ja teema on erityisesti suunnattu nuorille.

Voit myös seurata Vuokkiniemi Capital of Culture 2017 virallisia sivuja facebookissa. Ne löytyvät täältä https://www.facebook.com/vuokkiniemicapitalofculture2017/

  • Capital of Culture vuoden tapahtumien päivitetyn listan löydät täältä 
  • Valmismatkoista Vuokkiniemeen löydät infoa täältä 
  • Omatoimimatkailijalle infoa täältä 

Kylä on perustettu viimeistään 1600 -luvulla. Neljä vuosisataa se oli alueen hallinnollinen keskus. Ensimmäisen kerran nimi mainitaan 1620 vanhoissa asiakirjoissa. 1859 kylässä oli 113 taloa, joissa asui 330 miestä ja 352 naista.

Historia

Vuokkiniemen pitäjä oli 1800-luvulla vanhan runonlaulun keskus, jonka alueelta pääosa kansalliseepos Kalevalan runot ovat kerätty. Tämä kalevalainen runopesä löytyi alkuaan piirilääkäri Zacharias Topeliuksen kiinnostuksen avittamana – hän nimittäin kirjoitti jo vuonna 1803 muistiin runoja Suomen alueella kulkevilta laukkukauppiailta. Hänen kolmannessa julkaisemassaan vihkossa jo viitataan Vuokkiniemeen ja viimeisessä eli neljännessä julkaisussa hän kertoo suoraan mistä runoja löytää. Hän on kirjoittanut runovaroista näin:

Yksi ainoa maanpaikka, sekin Suomen piirin ulkopuolella, tai muutama pitäjäs, Arkangelin läänissä erinomattain Vuokkiniemen Pitäjäs, säilyttää vielä vanhat tavat, ja vanhan urosväen jutut vilpitönnä ja puhtaana. Siellä veisaa Väinämöisen ääni, siellä soipi vielä Kantele ja Sampo.

Kalevalan synty-isä Elias Lönnrot löysi tämän jälkeen Vuokkiniemen ja sen runokylät. Hän keräsi useita kymmeniä tuhansia säkeitä ja kokosi niistä tuntemamme Kalevalan. Hän on päivännyt Kalevalan 28. helmikuuta 1835, joten vuonna 2015 tulee tästä kuluneeksi pyöreät 180 vuotta! Nimeksi hän laitokselle antoi Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista.

Vuokkiniemeä ympäröivät muut runokylät: Vuonninen, Latvajärvi, Kivijärvi, Ponkalahti, Tsena, Pirttilahti, Mölkkö, Venehjärvi ja Tollonjoki. Kun Lönnrot kävi Vuokkiniemessä vuonna 1833 hän on kirjoittanut matkakertomukseen, että kylässä oli yhdessä ryhmässä 70 taloa. Näistä runokylistä ovat tulleet kuuluisimmat runonlaulajat kuten Arhippa ja hänen poikansa Miihkali PerttunenLatvajärveltä,Vaassila, Ontrei ja Jyrki Kieleväinen sekä Ontrei Malinen Vuonnisesta, Tsenasta, Jyrki ja Petri Kettunen sekä Outokka Lesonen Venehjärveltä.

Vuokkiniemi on edelleen erittäin elävä kylä ja sen noin 200 talossa asuu suunnilleen 500 henkeä, joista 85 % on karjalaisia. Valtaosa väestöstä käyttää arkikielenään vienankarjalaa, joten perinteinen kieli ja kulttuuri elävät vielä tänäkin päivänä vahvana kylässä. Suurin osa nykyisistä vuokkiniemeläisistä on vanhojen runonlaulajien jälkeläisiä tai vanhojen jo autioituneiden kylien asukkaiden jälkeläisiä.

Vuokkiniemessä on varmasti Karjalan tasavallan kaunein koulu. Kauniin kuittijärven lisäksi on itse kylässä ja lähikylissä muita nähtävyyksiä.

vuokkiniemi-2016

klikkaa kuvaa isommaksi. Click on the photo to enlarge

 

    • Kylätalo ja siellä oleva museo
    • Runonlaulaja Miihkali Perttusen patsas
    • Kuuluisan vienalaisen perinteentaitaja Santra Remšujevan koti Kalevalankadulla
    • Ontsin talo, joka toimi aikoinaan kestikievarina
    • Vuokkiniemen kaunis kirkko
    • Upea kalmismaa
    • Tsärkkä, josta Into Kondrat Inha otti upean Vuokkiniemen panoraamakuvan
    • Latvajärven tie, jota kutsutaan Vienan valtatieksi
    • Kaskolan kylänosa, jossa aikoinaan asui oman aikansa kuuluisa runonlaulaja Mari Remsu
    • Tollonjoen läheisyydessä ennen Vuokkiniemeä on Kormilan laaja samovaarimuseo
    • Venehjärven koko kylä on oma nähtävyytensä, vuonna 2013 avattiin Hökkälän upea museotalo. Lue lisää Venehjärvestä täältä.
    • Vuonnisen kylä, jonne 2013 rakennettiin vanhan mallin mukaan uusi tsasouna. Lue lisää Vuonnisesta täältä. 
    • Runonlaulaja Vaassila Kieleväisen kivi Vuonnisessa
    • Maisemaa rikastuttavat uljaat vesistöt

Vuokkiniemeä voi hyvällä syyllä sanoa Karjalan kansallisimmaksi kyläksi ja ei ole suotta valittu sitä Suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi 2017!

Vienankarjalaksi

Vuokkiniemen volosti oli 1800-luvulla runonlaulun keškušta. Šiltä alovehelta on kerätty runot kanšalliseepossah Kalevalah. Elias Lönnrotin šuamista runoloista nimenomah on kerätty Vuokkiniemen alovehelta. Nykyni muajilma tietäy hänet kesseliukkona, ken kävelömällä kokosi Kalevalan.

Vuokkiniemen läššä ollah muutki runokylät: Vuonnini, Latvajärvi, Kivijärvi, Ponkalakši, Čena, Pirttilakši, Mölkkö, Venehjärvi ta Tollonjoki.

Vuotena 1833 konša Lönnrot kävi Vuokkiniemeh, hiän on kirjuttan matkakirjutukšen, kumpasešša mainitah jotta kyläššä oli yheššä ryhmäššä 70 taluo.

Näistä runokylistä ollah šemmoset kuulusimmat runonlaulajat kun Arhippa ta hänen poika Miihkali Perttuni Latvajärveštä, Kieleväini Vuassila, Ontrei ta Jyrki Vuonnisešta, Kettuni Jyrki ta Petri Čenašta ta Lesoni Outukka Venehjärveštä.

Vuokkiniemi on vieläi tänäpiänä elävä karjalaini kylä kumpasešša 200 talošša šuunnillah eläy 500 henkie. Heistä 85% ollah karjalaisie. Šuurin oša kylöveheštä pakajau arkikielenä karjalua (vienan murrehta), ta vieläi tänäpiänä kieli ta kulttuuri kyläššä eletäh väkövänä. Valtaoša nykysistä vuokkiniemiläisistä ollah runonlaulajien sukuo tahi hävitettyjen kylien eläjie ta niijen jälkeläisie.

Vuokkiniemeššä on tottaše Karjalan Tašavallan kaunehin koulu. A šen lisäkši kaunehen Kuittijärven kera on muitaki nähtävyykšie. Kylätalo ta šiinä olija musejo, runonlaulaja Miihkali Perttusen pačaš, tunnetun vienalaisen perintehentietäjän Santra Remšujevan koti Kalevalankavulla, Ončin talo, kumpaini ennein oli stanččiena, kaunis kirikkö, kalmismua, Čärkkä, kumpaselta I.K.Inha otti Vuokkinemen panoramakuvan, Latvajärven juama, Kaskol’an kylänoša kumpasešša aikoinah eli runontaitaja Mari Remšu.

Ka Vuokkiniemeštä voimma rehellisešti šanuo, jotta še on Karjalan kanšallisin kylä!

%d bloggers like this: