Vuonnisen kylä/Village of Voinitsa FI/ENG

infotauluVuonnisen kylä avaa Vuokkiniemi Capital of Culture 2017 -kylien ennakkoesittelysarjan. Tulemme esittelemään jo tänä vuonna Vuokkiniemen lähialueen kylät, jotka myös ovat kulttuurikylä tapahtumien keskiössä vuonna 2017.

Vuonnisessa tapahtuu tulevana viikonloppuna 14.8.  Maria Makovei – pruasniekka (ortodoksinen juhla). Juhlassa yleensä esitetään karjalaisia folklore esityksiä ja tarjoillaan ruokaa. Tänä vuonna tapahtumassa avataan Vuonniseen ensimmäinen museo, jonne kyläläiset, kauppias Nadja Lesosen johdolla, ovat keränneet Vuonnisen historiaa tavaroin sekä valokuvin.

Historiaa ja nykypäivää

Vuonninen (venäjäksi Voinitsa) on pieni kylä, joka sijaitsee Karjalan Tasavallassa, Ylä-Kuittijärven rannalla. Nykyisin, kuten aiemminkin se on osa Vuokkiniemen (venäjäksi Voknavolok) kuntaa. Nykyisellään kylässä on noin 50 asukasta. Monet asukkaat asuvat kylässä vain kesäaikana. Nykyisin kylä on hiljainen, mutta  esimerkiksi vuonna 1926 kylässä on asunut noin 650 henkilöä. Etäisyys Vuokkiniemen keskustaajamaan on n. 40 km. Kylässä on Nadja Lesosen ylläpitämä kauppa,  jossa samassa kahvila, sekä majoitusta siisteissä ja kodikkaissa mökeissä. Lisäksi majoitusta sekä metsästys-, ja kalastusretkiä tarjoaa kylässä Egorovien perhe. Molemmat palvelujentarjoajat puhuvat suomea/karjalaa.

I.K. Inhan 1894 ottama ikoninen kuva Vuonnisen pienestä, kenollaan olevasta tsasounasta on piirtynyt monen mieliin. Vuonnisen tsasouna on rakennettu uudelleen vuonna 2012, ja se on sataprosenttinen kopio paikalla aikoinaan olleesta rukoushuoneesta. Tsasounan seinään kiinnitetty kyltti kertoo että hankkeen takana on Karelian ENPI CBC –ohjelmaan kuuluva EU-hanke. Rakennuksen kehikko on valmistettu Paanajärvellä ja se on pystytetty talvella 2012 Vuonnisessa. Tsasouna on auki tilattaessa.

Vaassilan kivi

Vaasilan kivi, stone of Vaassila

Muita nähtävyyksia on kuuluisan runonlaulaja Vaassila Kieleväisen muistokivi sekä matkamiehen risti. Kylä on osa Ontrei Malisen Kantele -matkailureittiä.

Vuonnisen alueen vanhimmasta asutuksesta ei ole yksiselitteisiä tietoja. Perimätiedon mukaan Ylä-Kuittijärven luoteispohjukassa, nykyisen Vuonnisen kylän kohdalla oli aikoinaan saamelaiskylä. Vuonna 1620 päivätyssä tsaarin käskykirjeessä mainitaan Kuittijärven kylä, joka on voinut tarkoittaa Vuonnista, Kalevalaa (ent. Uhtua) tai jommankumman kohdalla sijainnutta saamelaissiidaa (Pöllä 2001,91). Pöllän mukaan Vuonninen näyttää saaneen kiinteän asutuksensa 1620 – 1630 -lukujen tienoilla.

Vesiliikenteellisesti Vuonninen on sijainnut kiinnostavassa paikassa, sillä itä-länsisuuntaiseen liikenteeseen ovat tuoneet apua Ylä-Kuittijärven luoteispäähän laskeva Vuonnisjoki, josta oli vaivatonta siirtyä Suomussalmen ja Kuusamon rajalla olevan Sarvitaipaleen yli Kainuun puolelle ja jatkaa matkaa etelään Hossan ja Juntusrannan kautta Kiantajärvelle. Jos Ylä-Kuitilta lähdettiin Pistojokea pohjoiseen päästiin lähelle Kuusamon vesiä, jotka laskevat Iijoen uomaa Pohjanlahteen. Kuusamosta oli helppo suunnistaa myös pohjoiseen, Lapin Kemijoen varsille.  (Paajaste, 2006 teoksessa Huurre Matti, 25).

”Vuonnisessa ollah kaikki Malisia, Kieleväisiä, Tervosia tai Lettosia”. Näin kirjasi asutuksen rakennetta  muistiin kylässä vuonna 1914 vieraillut Ilmari Kianto. Näin yksinkertainen ei tilanne kuitenkaan tuolloinkaan ollut. Matti Pöllä on inventoinut kylän sukunimiä vuoden 1890 rippikirjasta. Tämän mukaan kylässä asui 195 Malista, 129 Kieleväistä, 109 Lettijeviä/Lehtosta, 65 Tervasovia/Tervosta. Näiden lisäksi löytyi 36 Gorkojevia/Korkkosta, 32 Kossijevia/Kossista ja 8 Agojevia/Ahosta.

Tämä runoista rikas kylä tarjosi kansanrunoutta keränneelle Elias Lönnrotille merkittäviä aineksia Kalevalan sisältöön ja runojen järjestykseen. Erityisesti Lönnrot kiitti kylän suurten laulajien Ontrei Malisen ja Vaassila Kieleväisen runojen antia.

ENG

Vuonninen village will be the first to be presented in the series of village presentations for Vuokkiniemi Capital of Culture 2017. During this year we will present information about the villages near Vuokkiniemi, which will be at the center of cultural events in 2017.

During the coming weekend, August 14th, a Marja Makovei praznik (a village festival for the celebration of a local saint in Orthodox Karelia) will be held in Vuonninen. During the festivities Karelian folklore will be presented and food served. This year the very first museum will also be opened in the village, where the inhabitants, with the lead of local shop keeper Nadja Lesonen, have collected artefacts and photographs presenting the village history.

History and today

Vuonninen (in Russian Voinitsa) is a small village in the Republic of Carelia, by the shores of lake Ylä-Kuittijärvi (which means Upper Kuitti-lake). Vuonninen has been and now is a part of the Vuokkiniemi (in Russian Voknavolok) administrative area. The population nowadays is about 50 persons and many of them only live in the village during summer months. The village is peaceful and quiet now, but for example 1926 the population was c. 650 persons. Vuonninen village lies c. 40 kilometers from the Vuokkiniemi village. Local services include a shop owned by Nadja Lesonen, with a cafe and accommodation in neat and cosy cottages. Also the Egorov family in the village offer accommodation and hunting and fishing tours. Both business owners speak both Karelian and Finnish.

Kuva on linkitetty Suomen kuvalehden sivuilta. Photo is linked from Suomen Kuvalehti page.

Kuva on linkitetty Suomen Kuvalehden internetsivuilta. Photo is linked from Suomen Kuvalehti internet page.

The iconic picture of Vuonninen’s little old tilted Orthodox church (taken by I.K. Inha 1894) has been a symbolic picture for the village. The old church has vanished, but a new church was built 2012, which is a 100% replica of the old church. This was funded by EU’s Karelian ENPI CBC program. The frame was built in Paanajärvi and it was raised in the winter 2012. The church is open for visitor upon request.

Other attractions include the memorial stone for famous rune singer Vaassila Kieleväinen and the Orthodox ”Traveller’s Cross” near the church. The village is part of the Ontrei Malinen Kantele Tourist Route.

The beginning of the settlement in Voinitsa is somewhat unclear. According to traditional information it has originated from a living place for Sami people. In 1620, the Russian Tzar gave an edict mentioning ”a village by Lake Kuitti”, which could have meant either Vuonninen or Kalevala (Uhtua? Mitähän nimeä käytetään enkuksi?) or a Sami living place in these locations. Research now indicates that Vuonninen got it’s fixed population around 1620-30.

Thinking of water traffic and transportation, Vuonninen was situated in an interesting point. East-west traffic was helped by Vuonnisjoki, which connected the area to Suomussalmi and Kuusamo (in Finland) and in the north Pistojoki connected near to waterways of Kuusamo and from there to Gulf of Bothnia via Iijoki river, or even up north using Kemijoki river.

01 Vuonninen tsasouna järveltä päin 4

Tsasouna today

”Everybody is named either Malinen, Tervonen or Lettonen in this village” said a Finnish writer Ilmari Kianto when visiting the village 1914. The situation was not as simple as that, though. In 1890, in addition to the three mentioned above, also the following families lived in the village: Kieleväinen/Kelevajev, Korkkonen/Gorkojev, Kossinen/Kossijev and Ahonen/Agoev.

This village, rich of poems and folklore, offered the Finnish collector of runes and folklore Elias Lönnrot the makings of the Kalevala national epic. Especially the great rune singers Ontrei Malinen and Vaassila Kieleväinen, who lived in the village, influenced a lot into the work of Lönnrot.

Tekstit ja kuvat/Texts and photos Ritva Rajander-Juusti

Mainokset
%d bloggers like this: